Vastuu Ähtärin pandoja koskevista toimenpiteistä on Ähtärin eläinpuistolla, todetaan eri ministeriöistä kootun virkatyöryhmän raportissa. Työryhmä selvitti edellytyksiä Ähtärin eläinpuistossa vuokralla olevien jättiläispandojen jatkolle.
– Käytännössä se tarkoittaa, että sopimus pandoihin liittyen on Ähtärin eläinpuiston ja heidän partnerinsa, ja sitä kautta vastuu toimenpiteistä on Ähtärin eläinpuistolla, kertoo raportin valmistelussa mukana ollut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Husu-Kallion mukaan Ähtärin eläinpuistolle voitaisiin käytännössä antaa valtion tukea, jos näin päätettäisiin alkavalla hallituskaudella. Ensin eläinpuiston täytyisi kuitenkin hoitaa taloutensa kuntoon, koska valtion tukea ei voi antaa taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle.
– Nyt toivotaan, että Ähtärissä on oikein aktiivinen ja hyvä matkailuvuosi, Husu-Kallio sanoo.
Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen kertoo ensireaktion olevan pettymys.
– Ei tämä sillä tavalla yllätys ole, mutta pettymys. Odotimme, että kun näin kauan on asiaa käsitelty ja työryhmä muodostettu, että päätös olisi jokin toisenlainen, mutta se on nyt tämä, Sivonen sanoo.
– Tuossa jätetään ovi auki, että se (valtion tuki) on mahdollista, jos talous saadaan kuntoon. Mutta me haimme rakentavampaa ehdotusta, että miten tämä asia voitaisiin hoitaa ja miten valtio ottaisi osaa tähän lajiensuojelutyöhön.
Sivosen mukaan Ähtärin eläinpuiston hallitus käsittelee virkatyöryhmän raporttia ensi viikon kokouksessaan ja pohtii seuraavia askelia.
Ähtärin eläinpuisto on pitkään kamppaillut talousvaikeuksissa. Pandat Pyry ja Lumi saapuivat Kiinasta Suomeen vuonna 2018. Pandat ovat Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella, jota olisi jäljellä vielä kymmenen vuotta. Eläinpuiston mukaan pandoista koituu vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kulut.
Kiina ”lainaa” pandoja muille maille. Eläinten lähettämistä on kutsuttu pandadiplomatiaksi, jolla Kiina pyrkii luomaan myönteistä maakuvaa. Virkatyöryhmä selvitti myös, miten Kiinassa suhtauduttaisiin siihen, jos Suomi luopuisi pandoista.
– Ulkoministeriö oli tässä raportissa mukana. He ovat arvioineet asiaa ja katsoneet, että (pandojen palauttamisen) vaikutus olisi lopulta vähäinen. Varmaan siinä olisi omat keskustelunsa ja vaikutukset, mutta ei mitään sellaista pysyvää ja pitkäaikaista, Husu-Kallio kertoo.
Raportissa todetaan, että pandojen ennenaikaisesta palauttamisesta aiheutuvat kauppapoliittiset vaikutukset Kiinan ja Suomen välillä olisivat tämänhetkisen tiedon valossa epätodennäköisiä, mutta mainehaittaa Suomelle voi tulla.
– Pandoja koskevan sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta ja pandojen palauttamisesta voidaan arvioida aiheutuvan Suomelle jonkinasteista mainehaittaa, joka tyypillisesti ilmenee kiinalaisessa julkisessa keskustelussa tai kiinalaisviranomaisten kommenteissa. Suomeen kohdistuva kriittinen huomio jäänee kuitenkin lyhytkestoiseksi, raportissa arvioidaan.
Virkatyöryhmän raportista uutisoi aiemmin Yle.