IS kertoi perjantaina, että äitienpäivälahjat ovat herättäneet vilkasta keskustelua viime päivinä keskustelupalstoilla. Yksi kanta näkyy tulleen useimmille lukijoille selväksi: turhaa roipetta ei haluta äitienpäivänä nurkkiin. Perinteinen ja läheinen juhlapäivän vietto sen sijaan miellyttää:
– Se vanhanajan äitienpäiväruusu vaan edelleen tuntuu hyvältä!, kommentoi Turkulaiseläkeläisrouva.
– Ihan pelkkä kortti ja kukka. Jos kortti on oma tekemä se on vielä ihanampaa. Paistinpannua en haluaisi enkä muitakaan sen tyyppisiä asioita. Lahjan pitää olla henkilökohtainen. Parasta on kuitenkin aika, yhteinen aika! Äitienpäivä on joka päivä ja samoin isänpäivä!, sanoo maija.
– Kaikki mitä tuo lapsi tekee tai hankkii minua ilahduttaakseen aikanaan, kelpaa. Nyt mennään vielä eskariajassa ja sydämellä nuo on tehty, kertoo puolestaan Annukka.
Puhetta herätti myös se, että äitienpäivän muistamiset tulevat lapsilta, eivät puolisolta.
– Ikimuistoisin lahja, minkä olen ex-mieheltäni saanut, on rikkaimuri. Ei siinä mitään jos olisi ollut tosiaankin pieni ja näppärä, mutta oli iso, kömpelö ja aivan järisyttävä ääni, kertoo eräs lukija.
Mukana oli myös epämiellyttäviä äitienpäiväkokemuksia:
– Minä sain eräänä äitienpäivänä lahjaksi yleiskoneen. Tuumasin, että nyt meillä on kaksi yleiskonetta. Kun sitten erosin niin mies vaati, että jätän sen hänelle koska hän oli sen ostanut. En jättänyt, kehoitin ostamaan itselleen isänpäivälahjaksi. (aidon narsistin ex)
– Paras äitienpäivä ikinä oli, kun vietin sen sairaalassa ja ex-mieheni soitti, että olen niin kammottavan raadon näköinen, ettei tuo lapsia minua tervehtimään. Kiitos siitä. (ex-raato)
Myös siitä muistutettiin, kenen lahjat kuuluu antaa:
– Miksi äitienpäivänä perheellisiltä miehiltä vaimot odottavat valtavia lahjoja ja muistamista? Eihän vaimo ole aviomiehen äiti, vaikka sitä joskus yrittää ollakin. Aviomies voi toki avustaa lapsia äidin muistamisessa mutta mitään velvollisuutta tai vaatimusta ei pidä asettaa. Puolison muistamiseen on jo varattu useita päiviä vuodesta. Lasten tehtävä on muistaa omaa äitiä äitienpäivänä oli sitten aikuinen tai alaikäinen. (nimimerkki Muistakaa omaa äitiä!)
– Sillon joskus kun mä olin nuori niin toi siivominen tehtiin useammin kuin äitienpäivänä, muistelee Wanha.
