Kerrostalojen pihoilta ja teiden varsilta tutun, suositun koristekasvin kurtturuusun myynti on lopetettava lauantaina 1. kesäkuuta. Myös ”jokapaikanruusun” kasvattaminen kielletään kolmen vuoden kuluttua, määrätään maa- ja metsätalousministeriön tuoreessa asetuksessa.
Lue lisää: Supikoiran pyyntiä tehostetaan – myös 11 muuta vieraslajia sai uuden torjuntasuunnitelman
– Jos kurttulehtiruusua on istutuksissa koristekasvina, niin pitää tarkkailla, ettei se lähde leviämään luontoon, sanoo Marko Hyvärinen, Helsingin yliopistoon kuuluvan luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikön johtaja.
– Se voi aiheuttaa todella pahoja ongelmia meren rannoilla. Siellä on sellaisia elinympäristöjä, joita pitää erityisesti pitää silmällä, ettei kurttulehtiruusu sinne leviä.
Kurtturuusu kuvattuna Helsingissä 26. kesäkuuta 2015.
Alunperin Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva kurtturuusu on Suomessa hyvin yleinen koristekasvi, jota löytyy niin omakoti- kuin kerrostalojenkin pihoilta. Leviämistä edisti myös se, että suolaa sietävää kasvia istutettiin esimerkiksi moottoriteiden keskikaistoille. Suomessa laji on levinnyt jo Oulun korkeudelle.
Kurtturuusun kasvattaminen on kiellettyä kesäkuusta 2022 alkaen. Koska kasvattamiseksi määritellään jo pelkästään lajin esiintyminen tontilla, voi esimerkiksi kurtturuusun koristamissa kerrostaloissa olla edessään rankemmat pihatalkoot seuraavan kolmen vuoden kuluessa.
– Sehän on hyvin sitkeä laji, sillä se tekee valtavat maanalaiset osat, Hyvärinen sanoo.
Kurttulehtiruusua poistettiin Hangon rannoilta talkoovoimin jo vuonna 2009.
Esimerkiksi Hangossa rannoille levinnyttä kurtturuusua on jouduttu poistamaan ”rajuilla menetelmillä”.
– Silloin kun isossa mittakaavassa yritetään suojella rantoja, niin se on ihan katepillarihommaa, hän kertoo.
Hangossa rantojen kasvustoa on kuorittu pois maansiirtokoneilla, jotta kurtturuusuesiintymät on saatu poistettua kokonaan.
Virossa Naissaaressa kurttulehtiruusu on Hyvärisen mukaan jo valtava ongelma, sillä kasvia on rannoilla satojen metrien pituisina vyöhykkeinä.
Hyvärinen mukaan kotipuutarhurit tuskin tarvitsevat kaivinkonetta kurtturuusun poistamiseen, mutta lapiota voi olla syytä käyttää, jos kasvista haluaa päästä eroon.
– Se on työlästä hommaa, jos se on päässyt oikein juurtumaan, Hyvärinen toteaa.
Loppu villeille lupiineille
Vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka eivät alunperin kuulu Suomen luontoon. Niitä pidetään haitallisena erityisesti silloin, jos ne luontoon päästessään vievät elintilaa alkuperäisiltä lajeilta.
Yhteistä monille vierasperäisille kasvilajeille on, että niitä on alunperin myyty koristekasveiksi, mutta ne ovat päässeet leviämään luontoon.
Kurtturuusun lisäksi Suomen kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin muun muassa tutut alaskanlupiini ja komealupiini.
– Alaskanlupiini on esimerkiksi Islannissa levinnyt huomattavasti, ja joka paikka täynnä sitä. Siitä on myös havaintoja Norjassa, Ruotsissa ja Suomessakin, Hyvärinen kertoo.
Komealupiini taas on Suomessa levinnyt jo Lappia myöten.
Ministeriön päätöksellä myös hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto ja lännenpalsami on lisätty vieraslajien listaan.
Eläinlajiryhmistä luetteloon lisättiin maaoravat ja jalohaukkalinnut ja eläinlajeista espanjansiruetana, leopardisammakko ja hyppysammakko.
Ministeriö korostaa, että espanjansiruetanan munat kulkeutuvat helposti paikasta toiseen maansiirtojen ja esimerkiksi erilaisten kukka- ja puuntaimien mukana kulkevien multapaakkujen mukana. Tämän takia puutarha- ja taimimyymälöillä ja multa-asemilla on erityinen velvollisuus estää espanjansiruetanan leviämistä.
