Jyväskylän kaupunki selvittää parhaillaan vesihuoltonsa osittaista yksityistämistä. Kaupungin suunnitelmissa on myydä 30-40 prosentin vähemmistöosuus kaupungin täysin omistamasta energiayhtiöstä, Alva-yhtiöt Oy:stä (ent. Jyväskylän Energia Oy). Vesihuolto siirrettiin osaksi energiayhtiötä vuonna 2006.
Asiasta kertoi ensin Keskisuomalainen.
Suunnitelma on seurausta Jyväskylän kaupungin vuonna 2019 teettämistä selvityksistä, joissa etsittiin vaihtoehtoja energiayhtiön omistusrakenteeseen. Vaihtoehtoja löydettiin kolme: jatkaminen nykyrakenteella, koko yhtiön myyminen tai vähemmistöosuuden myyminen.
Kaupunki päätti jatkaa selvitystä vähemmistöosuuden myymisestä. Taloussanomille Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto perustelee suunnitelmia sillä, että osaava vähemmistöomistaja kumppanina voisi kehittää energiayhtiön toimintaa.
– Toinen on se, että nyt on matalien korkojen aika, ja on arvioitu, että tällä hetkellä energiayhtiön vähemmistöomistuksesta olisi mahdollisuus saada myös ihan kohtuullinen korvaus.
Jyväskylän taloudellinen tilanne ei varsinaisesti vaatisi energiayhtiön vähimmäisosuuden myymistä, mutta nyt selvittämiselle olisi Koiviston mukaan hyvä rako. Mahdollisesta myynnistä saatavia rahoja ei ole vielä korvamerkitty mihinkään.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto toppuuttelee väitteitä siitä, että kaupunki olisi yksityistämässä koko vesihuoltonsa.
– Järkevästi sijoittamalla siitä rahamäärästä voi saada varsin hyviä tuottoja verrattuna vaikka siihen, mitä energiayhtiö tällä hetkellä tuottaa. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, jotka tässä selvitetään ja rauhassa käydään läpi.
Jopa sata kiinnostunutta
Kiinnostuneita ostajia on Koiviston mukaan mahdollisesti jopa sata. Kiinnostuneiden joukossa on sekä kotimaisia että ulkomaisia tahoja. Kaupunginjohtaja ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko kaupunki valmis myymään osuutta ulkomaiselle taholle.
– Ostajathan voivat olla vaikka julkisesti omistettuja energiayhtiöitä, niin kuin tällä hetkellä tällä sektorilla usein toimitaan, Koivisto kertoo ja viittaa esimerkiksi Savon Voiman ja Fortumin joulukuiseen kauppaan, jossa Savon Voima osti Joensuun kaupungin kaukolämpöliiketoiminnan Fortumilta.
Horisontissa siintävä Jyväskylän Vesilinna toimii sekä vesi- että näkötornina.
Kaupunki on asettanut sopivalle omistajalle ehdoiksi, että omistaja toisi oleellista ammattitaitoa yhtiöön ja että se on valmis maksamaan osuudesta riittävän hinnan. Kaupungin mukaan määräysvallan on säilyttävä enemmistöomistuksen turvin kaupungilla, jotta ”omistajaohjaus, kohtuullinen hinnoittelu, toimintaedellytykset ja ilmastotavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa”.
30–40 prosentin vähemmistöosuutta perustellaan esiselvityksessä sillä, että se herättää sijoittajissa kiinnostusta, mutta samalla takaa kaupungin tavoitteiden toteutumisen.
Näistä ja kaupungin enemmistöomistajuudesta ei Koiviston mukaan tingitä. Sopivaa ostajaa ei välttämättä löydetä ollenkaan, Koivisto muistuttaa.
– Energiayhtiö ja erityisesti nämä monopolitoiminnot ovat strategista omistusta, joiden enemmistöstä ei Jyväskylän kaupunki tule ainakaan meikäläisen kaupunginjohtajuuden aikana luopumaan.
Kolmantena perusteluna kaupunginjohtaja kertoo, että energiamarkkinoiden murroksen takia kaupunki kaipaisi myös toista toimijaa jakamaan siihen liittyviä riskejä.
”On riski leikkiä luonnollisella monopolilla”
Tampereen yliopiston vesihuollon kehityksen dosentti ja tietokirjailija Tapio S. Katko kertoo Taloussanomille, että tutkimusten mukaan vesihuollon yksityistämisellä ei ole saavutettu toivottuja tuloksia.
– Yksityisellä sektorilla pitää olla oikea rooli. Se ei voi olla vesihuollossa luonnollisen monopolin takia isäntä, mutta se on erittäin hyvä renki.
Tampereen yliopiston vesihuollon kehityksen dosentti Tapio Katko muistuttaa, että vesihuollon yksityistämisestä ei ole tutkimusten mukaan ollut toivottuja hyötyjä.
Katko ei kannata luonnollisten monopolien, kuten vesihuollon, myymistä eikä myöskään liian pitkiä operointisopimuksia yksityisille toimijoille. Molemmat hävittävät kilpailua. Vesihuoltoa varten yksittäiseen kaupunkiin ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa kilpailevaa järjestelmää.
Katkon mukaan vesihuollon yksityistäminen ei ole tutkimuksissa osoittautunut ”ihmelääkkeeksi”, yksityiset toimijat eivät ole olleet tehokkaampia kuin julkiset ja useimmiten luvattuja investointeja ei ole tehty.
Hän pitää keskeisimpänä ongelmana sitä, että yksityistämisen seurauksena luonnollisen monopolin toimintaa harjoittaa omistajilleen voittoa tavoitteleva yritys eikä julkisyhteisö. Tällöin toiminnasta saatavat voitot eivät hyödytä palvelujen maksajia, eli kansalaisia ja kuntalaisia, vaan yrityksen omistajia.
– Ei lypsävää lehmää kannata myydä, vaan pitää omassa omistuksessa, dosentti toteaa.
Katkon mukaan vastaavanlaisia esityksiä kuullaan kunnilta ja kaupungeilta muutamien kymmenien vuosien välein. Ensimmäiset vesihuoltolaitokset 1800-luvulla tehtiin yksityisten yritysten ehdoilla, mutta varsin pian ne siirtyivät pääosin julkiseen omistukseen niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa vesilaitokset yksityistettiin taas 1980-luvun lopulla. Ranskassa puolestaan yksityiset yritykset ovat pitkään hoitaneet muutoin kuntien omistamaa vesihuoltoa.
Minkäänlaista trendiä ilmiön ympärille ei voida kuitenkaan sanoa ilmestyneen, vaan tilanne on tätä nykyä päinvastainen. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuosina 2000–2015 oli 267 tapausta 37 maassa, jossa vesihuolto otettiin takaisin julkiseen omistukseen, Katko kertoo.
Kaupungeille, esimerkiksi Berliinille, omaisuuden myyminen tuli kalliiksi, sillä niiden piti lunastaa ne takaisin yksityisiltä yrityksiltä.
– On riski leikkiä luonnollisella monopolilla, dosentti Katko muistuttaa.
Kuokkalan valaistu vesitorni on yksi Jyväskylän tunnettuja maamerkkejä.
Kaupunginjohtaja: Yhtäläisyyksiä Caruna-keissiin ei ole
Opetusministeri ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson otti Jyväskylän suunnitelmiin kantaa Twitterissä. Andersson kutsui suunnitelmaa ”järjettömäksi ideaksi”.
– Monipoliasemassa harjoitettavan liiketoiminnan päätösvalta nimenoman ei pidä luovuttaa yksityissektorille, hän kirjoittaa twiitissään.
Myös kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) huomioi suunnitelmat osittaisesta yksityistämisestä. Kärnä ehdotti tiedotteessaan uutta lakia, joka kieltäisi vesiyhtiöiden edes osittaisen yksityistämisen. Kärnä käytti tiedotteessaan esimerkkinä Jyväskylän suunnitelmia.
Koivisto korostaa painokkaasti, että kaupungin tarkoituksena ei ole yksityistää vesihuoltoon liittyvää monopoliluonteista omistusta, eli käytännössä kaupunki ei olisi myymässä vesiverkkoa tai -liiketoimintaa toiselle osapuolelle.
– Tämä ei rinnastu millään tavalla Caruna-keissiin. Siitä syystä, että ensinnäkin, siinä luovuttiin kokonaan monopoliluonteisesta omistuksesta, mutta me emme luovu ollenkaan, ja toiseksi, me joka tapauksessa säilytämme tässä energiayhtiössä määräysvallan kaupungilla.
Helsingin Sanomien haastattelussa kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki totesi, että Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Caruna-yhtiölle johti maksujen korotuksiin. Kuoppamäki ei kuitenkaan ottanut kommenteissaan kantaa Jyväskylän tapaukseen, vaan puhui asiasta yleisellä tasolla.
Hanke etenee siten, että maaliskuussa ostajaehdokkaista valitaan 2–5 ehdokasta tarkempiin neuvotteluihin. Jos sopiva ostaja löytyy, tehdään päätöksiä myymisestä kesäkuussa.
Juttua muokattu 31.1. kello 8:52: Korjattu kuvatekstiin Jyväskylän kaupunginjohtajan nimi.