Hotelli Punkaharjun ostajat vetäytyivät kaupasta – tässä mahdolliset syyt yllätys­ratkaisuun

Punkaharjun hotellin kunnosta ja talousasioista nousee esiin kysymysmerkkejä.

Konkurssiin ajautunut Hotelli Punkaharju

Punkaharjun hotellin pesänselvitys on venynyt pitkäksi. Etelä-Savon käräjäoikeudesta kerrottiin keskiviikkona, että pesänselvitys on yhä kesken.

Hotelli asetettiin konkurssiin huhtikuun 24. päivänä, joten pesänselvitys on kestänyt jo lähes viisi kuukautta. Pesänhoitajan tulee konkurssilain mukaan laatia velallisselvitys kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ja ilman aiheetonta viivästystä.

Pesäluetteloa ja velallisselvitystä ei tässä tapauksessa toimiteta käräjäoikeudelle, koska kyseessä ei ole raukeava vaan niin kutsuttu jatkuva konkurssipesä, konkurssipesän hoitaja Esko Liimatainen kertoo IS:lle.

Punkaharjun hotellin konkurssipesää pidetään hengissä niin pitkään, että ostaja löytyy.

Viivästyminen liittyy kohteen realisointiin, koska ensimmäistä huutokauppaa ei valitettavasti saatu maaliin, Liimatainen kertoo sähköpostitse. Velallisselvitys ja pesäluettelo on tehty ja asiakirjat toimitettu suurimmille velkojille, konkurssiasiamiehentoimistolle ja velallisyhtiön edustajille, hän kertoo.

Punkaharjun hotelli on menossa uudestaan huutokaupattavaksi.

Joskus pesänselvityksen pitkittymisen taustalla on se, että velallisen toimintaa koskeva erityistarkastus voi olla tarpeellinen. Hotellin emo- eli konkurssiyhtiötä tai myynnissä olevaa kiinteistöyhtiötä koskevaa erityistarkastusta ei ainakaan toistaiseksi ole vireillä, aluehallintovirastosta kerrotaan.

Miksi taloudenpito liittyy ostajiin?

Konkurssipesän selvitys ja siinä olevan omaisuuden myynti ovat kaksi erillistä prosessia. Ensimmäisen onnistuminen voi liittyä jälkimmäiseen, kuten tässä tapauksessa.

Punkaharjun hotellin tapauksessa kiinteistökokonaisuus on yhtiöitetty, ja myynnissä ovat Punkaharjun Valtionhotelli Oy:n osakkeet. Jos myytävänä olisivat rakennukset ja irtaimisto, ostajien ei tarvitsi välittää esimerkiksi siitä, millä lailla taloutta on hoidettu tai onko se jotenkin sotkuinen.

Kun taas myynti koskee osakekantaa, ostajalle siirtyy yhtiö varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen.

– Ostajan kannalta tämä tilanne eroaa huomattavasti pelkän kiinteistön tai vuokraoikeuden rakennuksineen ostamisesta. Yhtiössä voi olla kaikenlaista muuta selvitettävää, josta ostajan tulisi tietenkin ottaa selvää tai saada tieto myyjältä, konkurssiasiamiehen toimistosta kerrotaan yleisesti.

Korkeimman tarjouksen tehneet Hannu Huitti (vas.) ja Mikko Ranta-Huitti vetivät tarjouksensa pois.

Konkurssihotellin asiat mutkistuivat syyskuun alussa, kun korkeimman tarjouksen tehneiden Mikko Ranta-Huitin ja Hannu Huitin kerrottiin vetäneen tarjouksensa pois. He eivät halua kommentoida, miksi vetäytyivät.

Mahdollisia kaupasta vetäytymisen syitä voi olla yksi tai useita. Esimerkiksi kiinteistön pantinhaltijapankki katsoo, että panttien arvo ei vastaa ostokohteen käypää arvoa. Tarjous kuitenkin hyväksyttiin pesän puolelta, joten tämä ei vaikuta olleen syynä.

Pankista ei kommentoitu velkoja tai kaupan raukeamisen syitä.

Vetäytymisen takana voi myös olla ostajien mielen muuttuminen tai rahoittajapankin kanta. Tarjouksen tekijällä rahoitus yleensä on kunnossa.

Mahdollista on, että joko kiinteistön kuntoon liittyvät huolet tai taloustiedot – tai molemmat – ovat olleet perusteita vetää tarjous pois. Siitä ei ole tietoa, onko vetäytymisellä seurauksia Huitille ja Ranta-Huitille, mikä toisi kuvioon oman lisäjuonteen.

Mitä tilinpäätöksissä näkyy?

Merkillepantavaa on, että yhtiö oli käytännössä konkurssikypsä jo vuonna 2021, sillä emoyhtiön tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastaja on puuttunut ”toiminnan jatkuvuuteen liittyvään olennaiseen epävarmuuteen”. Yhtiölle oli kertynyt tappiota noin 141 500 euroa. Lyhytaikaiset velat ylittivät kokonaisvarat yli 1,3 miljoonalla eurolla.

Talousmielessä hotellin tarina oli ollut alamäkeä jo ennen koronaa, sillä myös tilikausilla 2017–2019 tappiota kertyi satoja tuhansia euroja tilikautta kohden.

Hotelliin liittyvistä ongelmista huolimatta itse paikkaa pidetään yleisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena.

Emoyhtiön vuoden 2022 tilinpäätöstä ei ole toimitettu. Emoyhtiön vuoden 2021 tilinpäätös ja tilinpäätöskertomus ja kiinteistöyhtiön vuoden 2022 tiedot kertovat lainajärjestelyistä.

Raskaasti velkainen emoyhtiö näyttää lainanneen kiinteistöyhtiöltä 200 000 euroa pääomalainana ja lyhytaikaisena lainana yhteensä 128 000 euroa vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Sinänsä emoyhtiön kulujen rahoittamisessa ei ole mitään erikoista, mutta 328 000 euroa jäivät luottotappioiksi, kun emoyhtiö meni nurin.

Tästä olisi voinut olla tilintarkastus­kertomuksessa varauma. Tai myynti-ilmoituksen liitetiedoissa maininta emoyhtiön tilanteen vakavuudesta tai siitä että laina jää luottotappioksi.

Hotelli Punkaharjun yhtiöiden isot kiinnitykset pistävät silmään. Tilintarkastus­kertomuksista ja rasitus­todistuksesta käy ilmi, että vuokraan sidottuja niin kutsuttuja laitoskiinnityksiä on 1,2 miljoonaa euroa, yrityskiinnityksiä 600 000 euroa ja käteispantteja vajaat 459 000 euroa. Panttien arvo ei välttämättä kerro lainojen suuruutta. Panttikirjat luovutetaan kaupan yhteydessä ostajalle ilman velkoja.

Isot tuet, isot menot

Hotelli Punkaharjua pidetään yleisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kokonaisuutena. Yrittäjä-malli Saimi Hoyerin käsissä hotelli on tuonut näkyvyyttä ja töitä ja tilauksia alueelle. Sen menestymistä ja pysymistä suomalaisessa omistuksessa toivotaan yleisesti.

Hotelli on saanut merkittävää julkista tukea. Vuonna 2016 Ely-keskus myönsi konkurssiyhtiölle hankerahaa noin 770 000 euroa. Maaseudun yritysten investointitukea, kehittämisavustusta ja koronatukia yhtiö sai 361 000 euroa vuosina 2020–2021.

Suurimpien velkojien Suur-Savon Osuuspankin, työeläkeyhtiö Elon ja Verohallinnon lisäksi saataviaan on odotellut tai menettänyt usea pienyrittäjä tai yhteistyökumppani.

Hoyerin henkilökohtainen velka pankille on 100 000 euroa. Hoyer on aiemmin kertonut julkisuudessa, että remontoi ja ylläpiti hotellia myös itse vuosikaudet ilman palkkaa.

Hoyer ideoi tapahtumia ja konsepteja hotellille, mikä oli osaltaan tärkeä hotellin vetovoiman ja brändin rakentamisessa.

Emoyhtiössä oli kuitenkin kokoonsa nähden muutoinkin isot kulut. Alussa henkilöstöä oli 26, hiljaisempinakin aikoina 17. Hotelli Punkaharjun toinen omistaja Mari Kettunen-Väyrynen kertoi toukokuussa IS:lle, että hotelliin on mennyt valtavasti rahaa.

Vielä keväällä, kun lähestyvä konkurssi oli tulossa ja sen asettamisen jälkeenkin, hotellissa pidettiin somepäivitysten mukaan useita tapahtumia, joita Hoyer emännöi. Niissä oli nimekkäitä artisteja ja näyttelijöitä, runoutta ja muotia illallisineen.

Usein konkurssiuhan alla oleva yritys pyrkii velkojienkin vaatimuksesta tehostamaan toimintaa ja karsimaan kuluja eli tekemään mahdollisimman riskitöntä, kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa.

Mikä on hotellin kunto?

Huutokauppaan osallistuvan edellytetään aina itse tutustuvan kohteeseen ennen sitovan tarjouksen tekemistä. Kun tarjous on jätetty, huutaja on hyväksynyt kunnon sellaisenaan.

Hotellia kuvattiin huutokauppailmoituksessa pieteetillä vanhaa kunnioittaen vuonna 2016 peruskorjatuksi.

Kunnosta kerrottiin huutokauppailmoituksessa ja sen liitteissä melko ylimalkaisesti. Uusi isompi kuntotarkastus on IS:n tietojen mukaan tekeillä. Kiinteistössä on IS:n tietojen mukaan kunto-ongelmia. Hotellin sisätiloja on jäänyt siivottomaan kuntoon.

Rakennusliike Pasit, joka on vastannut isosta osasta kunnostustöitä ja konkurssinaikaisesta ylläpidosta, ei halunnut kommentoida kuntoon liittyviä tietoja.

IS on haastatellut juttua varten neljää hotellin asioista tietävää lähdettä, joista kukaan ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Huutokauppasivuilla on Hoyerin allekirjoittama isännöintitodistus. Siinä ei ole tietoa esimerkiksi remonttisuunnitelmista tai kunto-arviosta. Siinä mainitaan tehdyt remontit ja hometutkimus vuodelta 2020 ja ongelmat, jotka paikantuivat ”etupäässä päärakennuksen vanhimpaan osaan”.

Hoyer sanoi, että ei pysty kommentoimaan hotellin asioita, koska ei ole kaupan osapuoli eikä pesänhoitaja ole avannut peruuntumisen syitä.

Saimi Hoyer ideoi tapahtumia ja konsepteja hotellissa ja toi sille runsaasti myönteistä medianäkyvyyttä, mikä oli tärkeää hotellin vetovoiman ja brändin rakentamisessa.

Juttua muokattu 18.9 klo 11.20, lisätty pesänhoitajan antamat kommentit konkurssipesän tilanteesta ja poistettu pesänselvityksen viivästymistä koskeneet kohdat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?