Televisiokuuluttaja Arja Tuomarilan kuolema kosketti suomalaisia syvästi aiemmin tällä viikolla. Tuomarilan leski, laulaja Kai Lind kertoi IS:lle, että rakkaan puolison kuolema oli äärimmäisen kova isku.
– On outoa tulla tyhjään kotiin. Kun lähden ja tulen kotiin, sanon edelleen Arjalle hei. Kaipuu on kova, Lind sanoi.
Pari ehti olla naimissa yli viisi vuosikymmentä ja Lind uskoikin, että he olisivat yhdessä ikuisesti.
– Kun ambulanssi sitten tuli hänet hakemaan, tajusin etten näe Arjaa enää ikinä. Silloin ymmärsin, että se oli peruuttamatonta, Lind sanoi IS:lle.
Puolison kuolema pysäyttää maailman. Siitä voi kuitenkin selvitä ja elämä voi jatkua. Tunnetut suomalaiset kertovat nyt IS:lle, miten he selvisivät rakkaansa kuolemasta.
Laulaja Juice Leskinen oli käynyt munuaisongelmien takia dialyysissa pitkään. Juice oli itsepäinen ja sairaalaan lähteminen oli hänestä vastenmielistä.
– Jussi oli piällysmies. Hän ei suvainnut sitä, että joku käskee häntä. Terveydentilansa takia hänen täytyi käydä dialyysissa. Hänelle oli kova paikka, että joku muu määrää hänen ajan käytöstään, puoliso Sari Leskinen kertoo.
Juicen kuoleman jälkeen levisi väite, että hän halusikin kuolla ja sen takia vältteli sairaalaan lähtemistä. Tuon teorian Sari kiistää.
– Jussi oli käynyt viimeisellä portilla useamman kerran ja hän oli aina onnistunut sieltä palaamaan. Hän kuvitteli, että nytkin tästä selvitään, ja paranemisen merkkejähän siinä näkyi; arvot alkoi paranemaan.
– Jussin kuolema tuli minulle yllätyksenä ja niin se tuli hänellekin. Meillä oli tulevaisuuden suunnitelmia. Meidän piti lähteä matkalle. Meillä oli matkakin varattuna. Kyllä kuolema tuli Jussille yhtä lailla shokkina kuin minulle.
Marraskuisena aamuna Sari Leskinen saatteli Juicen ambulanssiin. ”Anna viiniä”, Juice sanoi sairaalaan lähtiessään.
– Ne olivat hänen viimeiset sanansa minulle, puoliso muistelee.
Kun Leskinen vähän myöhemmin meni sairaalaan, kaikki oli ohi.
– Näen vieläkin sen tilanteen, kun odotin teho-osastolla. Se oli kaameeta, se oli hirveetä, eikä siitä pääse ikinä ylitse. Se oli elämäni suurin shokki.
Rakkaat kissat toivat lohtua Sari Leskiselle sen jälkeen, kun puoliso Juice Leskinen kuoli. Tärkeää apua antoivat myös ystävät.
Juice Leskinen oli ollut julkisuudessa 70-luvun alkupuolelta. Sari Leskinen ei ollut julkisuuden henkilö.
– Jussin kuoleman jälkeen tuli valtava elämänmuutos, hän muistelee.
– Ensimmäiset päivät ja viikot toimittajat olivat koko ajan kimpussa. Se teki tilanteesta vielä raskaampaa. En ollut tottunut julkisuuteen, ja yhtäkkiä kaikki ovat kimpussa. Toimittajat tulivat oven taakse kuvaajien kanssa. Halusin lukittautua kotiin, etten vain joudu kohtaamaan ketään.
– Olen tavallinen ihminen, ja kun puoliso kuolee, siinä on ihan tarpeeksi. Sitten kun tulee tällainen mylläkkä, niin se on jo liikaa. Nyt ymmärrän sen paremmin. Kysymys oli suurmiehestä, ja kun suurmies Juice Leskinen kuolee, se kiinnostaa kaikkia valtavasti.
Sari Leskinen pääsi pahimman vaiheen yli ystävien avulla.
– Minulla oli hyviä ystäviä, jotka kantoivat. Olen ikuisesti kiitollinen siitä ja haluaisin olla samanlainen hyvä ystävä samassa tilanteessa oleville. On suuri asia, että lähellä on ihmisiä jotka kantaa. Sillä on valtava merkitys. Ihan käytännön asioissa tarjottiin apua. Se on korvaamatonta. Olen onnekas ihminen, kun on ystävät jotka välittää, Sari Leskinen kertoo.
– Kun oli mennyt viikko tai kuukausi, olisin suuttunut jos joku olisi sanonut, että ”Voi kuule, kyllä aika parantaa”. Mutta niin se vain on, että aika parantaa, vaikka ei suru ihmisestä koskaan kokonaan pois lähde.
Rakkaat kissat toivat lohtua Sari Leskiselle sen jälkeen, kun puoliso Juice Leskinen kuoli. Tärkeää apua antoivat myös ystävät.
Lohtua Sarille toivat Juicen kanssa hankitut kissat, joita alkujaan oli neljä.
– Minullahan on perhe, kun minulla on nuo kissat, vaikkei niitä enää ole kuin kolme. Kaikki on otettu yhdessä Jussin kanssa. Nyt ne ovat 15-vuotiaita, että tässä aletaan olla finaalissa. Viljo, meidän ensimmäinen kissa, on sairas ja sokea, ja Vilma on kuuro. Muutaman vuoden sisällä ne poistuvat kaikki.
– Kissoista on ollut paljon lohtua. Kun olen yksin, suhde kissoihin suurenee kun ollaan niin kauan oltu yhdessä. Kissat ovat minulle tosi tärkeitä. Ne ovat saaneet suuremman arvon kuin kotieläin yleensä. En tiedä mitä sitten, kun niitä ei enää ole. Sitten on aika outoa, Sari Leskinen sanoo.
Joka päivä moni poistuu keskuudestamme ja monesta tulee leski.
– Haluan kertoa oman tarinani, jos joku tuore leski saisi siitä jotain lohtua. Kyllä kaikesta selviää, Sari Leskinen sanoo.
Lue muiden leskien tarinat viikonlopun Ilta-Sanomista.