Isojärvi

Pomarkun ja Siikaisten kuntien alueella sijaitseva Isojärvi on pohjoisen Satakunnan suurin järvi. Pinta-ala on 39,4 km2, järven syvin kohta 9,9 m, keskisyvyys 3,0 m ja se kuuluu Karvianjoen vesistöön. Isojärvi on pisimmillään venereittiä myöten mitattuna Pomarkunjoen suulta Kurikanniskan padolle 19 kilometriä. Leveimmillään järvi on Kaijanselällä 4,6 kilometriä. Pinnan korkeus merenpinnasta on 34,8 metriä.

Isojärven kaakkoisosaan laskee Pomarkunjoki, pienemmät Otamonjoki ja Leväsjoki laskevat pohjoisosaan. Järvestä laskee pohjoisessa Merikarvianjoki ja etelässä Salmusoja. Merikarvianjoen virtaamat ovat keskimäärin kolme kerta Salmusojan virtaamia suuremmat.

Isojärvi jakautuu useisiin selkiin, joiden rajat eivät kuitenkaan ole selvät. Järven itäinen osa, 6,9 kilometriä pitkä Vähäselkä on selkeä kokonaisuus. Sen katsotaan alkavan Sorviikinlahdelta jokisuulta ja päättyvän Selkäsaarten tasalle. Tästä lounaaseen ja luoteeseen päin katsottaessa avautuu 4,6 kilometriä leveä ja 5,5 kilometriä pitkä Isoselkä, joka jakautuu edelleen kahteen pienempään selkään.

Kaijan saarten ympärillä oleva Kaijanselkä on järven keskeisin selkä yhdessä saarten luoteispuolella olevan Ronttoonselän kanssa. Pituudeltaan 2,3 kilometrin ja leveydeltään 1,5 kilometrin Myllyselkä on selkeä alue Kiilholman mantereen ja saarten keskellä ulottuen lännessä Mykkäluodon ja Vehkasaaren tasalle. Eekvistinseläksi kutsutaan järven eteläisintä osaa Äijäniemestä aina Vehkasaaren tasalle. Kapean selän pituus on noin neljä kilometriä. Isojärven pohjoisosassa Lahdenjärvi on oma kokonaisuutensa kuten myös Otamoilla sijaitseva Haudanselkä. Siikaislaiset kutsuvat näitä yhteisnimellä Alinenjärvi. Leväslampi on aikanaan ollut oma selkänsä. Tänään se on kasvanut umpeen, vain Leväsjoen uoma on auki.

Isojärven rannoilta ja saarista löytyy melkein tuhat kesäasuntoa. Suuri osa mökkiläisistä tulee Porin seudulta, mutta muualta Suomesta ja myös ulkomailta kotoisin olevia mökkiläisiä on kymmeniä.

Ensimmäiset mökit kerrotaan rakennetun jo 1930-luvulla.

Isojärven kalakanta on vuosien varrella vaihdellut suuresti. Yläjuoksun perkausten jälkeen melkein kadonnut kuhakanta on istutusten ansiosta elpynyt. Hauki ja ahven ovat myös järven normaaleja saaliskaloja. Muikkukanta vaihtelee vuosittain.

 

 

 

Veden korkeuden säännöstely

Isojärvi kuuluu Karvianjoen vesistöön. Järveen virtaa vettä pääosin Pomarkunjoesta. Järvestä poistuu vettä kahteen jokeen: Merikarvianjokeen ja Salmusojaan. Molemmissa joissa on säännöstelypadot. Jokien virtauksia ja järven veden korkeutta säännöstellään patojen luukkuja säätämällä.

Järven vedenpinnan korkeutta ja juoksutuksia voi seurata netistä valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Isojärven säännöstely toteutetaan Vaasan Hallinto-oikeuden 12.11.2007 tekemän päätöksen mukaisesti. Säännöstelyn pääkohdat päätöksen mukaan ovat:

”Kun Isojärven vedenpinta Salmusojan yläpuolisella asteikolla kevättulvan jälkeen on laskenut korkeuteen +34,65m, on patojen aukkoja säätämällä huolehdittava siitä, että vedenpinta ei laske alle korkeuden +34,45m.

Viimeistään kohta kylvöajan jälkeen vedenpinta tulee mahdollisimman pian nostaa takaisin korkeuteen +34,65m ja pitää siellä syyskuun loppuun asti siten, että sanotusta korkeudesta poiketaan sääoloista tai muusta siihen verrattavissa olevasta syystä johtuen korkeintaan 0,15m.

Lokakuun 1. päivästä alkaen saadaan patoja sulkea ja padota vettä Isojärvessä maaliskuun 1. päivään asti korkeuteen +34,75m ja siitä lähtien korkeuteen +34,45m, jossa se saadaan pitää maaliskuun 20. päivään asti, jolloin patoluukut on täysin avattava.

Vähimmäisjuoksutus Isojärvestä on kaikkina vuodenaikoina 1,9m3/s, josta Merikarvianjokeen 1,5m3/s ja Salmusojaan 0,4m3/s.”

Isojärven säännöstelyn luvan haltija on Isojärven laskuyhtiö. Päivittäisen säännöstelyn eli patoluukkujen säätämisen hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus.

 

Järven virkistyskäytön merkitys kasvaa jatkuvasti. Isojärvi-Seura ry:n kanta on, että järven virkistyskäytön kannalta järven veden korkeuden tulisi olla nykyistä korkeampi. Tällöin järven kokonais- ja ekologinen tila parantuisivat, järvi tulisi ympäristöltään kauniimmaksi ja kalastuksen kannalta parempaan tilaan sekä turvallisemmaksi veneillä. Näitä asioita Isojärvi-Seura tuo aktiivisesti esille meneillään olevassa, Varsinais-Suomen ELY-keskusksen vetämässä Karvianjoen vesistön säännöstelyn kehittämisprojektissa.

 

Veneilyreitit

Isojärvi on verrattain matala ja karikkoinen järvi. Tämän vuoksi merkityt reitit ovat tärkeitä turvallisen veneilyn mahdollistamiseksi. Veneiltäessä on aina otettava huomioon myös veden korkeus. Hyvin matalan veden aikaan on noudatettava erityistä varovaisuutta varsinkin Kurinnanniskalle vievällä reitillä. 

Järven veneilyreittejä ylläpidetään yhteistyössä Pomarkun VPK:n ja Isojärven järvipelastusyhdistyksen kanssa. Merkittyjä veneilyreittejä on tällä hetkellä yhteensä lähes 60 kilometriä ja viittoja järvessä on yhteensä n. 200 kpl.

Joka kevät ennen veneilykauden alkua käydään tarkastamassa kaikkien viittojen kunto ja sijainti. Jäät saattavat kevättalvella siirtää viittoja. Myös korkea veden korkeus ja kova tuuli voivat siirtää viittoja. Tämän vuoksi veneily tapahtuu aina omalla vastuulla. Lähes joka vuosi on ammuttu reiteiltä tai niiden läheisyydestä kiviä, joita tuntuu löytyvän järvestä koko ajan lisää! Seuralla on hinattava haralaite, jolla voidaan harata reittejä mahdollisten kivien löytämiseksi. Hara on lainattavissa yhdistyksen jäsenille, mahdolliset tiedustelut hallituksen jäseniltä.

Reittien ylläpitäjät toivovat, että veneilijät ilmoittaisivat kaikista viitoitusta koskevista ongelmista tai poikkeamista numeroon 0400 724 532.

Uusi vesiliikennelaki tuli voimaan 1.6.2020. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä. Uuteen lakiin pääset tutustumaan täältä.

 

Viittainfo

Isojärvellä on käytössä kahden eri järjestelmän merimerkkejä. Musta-keltaiset kardinaaliviitat osoittavat miltä puolelta matalikko tai karikko pitää kiertää. Näitä merkkejä on yksi kullekin pääilmansuunnalle. Lisäksi käytössä on jonkin verran punamustaraitaisia karimerkkejä, jotka voi kiertää miltä puolelta tahansa.

Vihreät ja punaiset merimerkit ovat lateraaliviittoja, jotka ilmaisevat väylän reunat. Punaisen ja vihreän välissä on väylä. Nimelliskulkusuuntaan veneiltäessä (vastavirtaan tai satamaan) vihreät jäävät oikealle ja punaiset vasemmalle.

 

Veneilykartta

Seuran toimesta on laadittu Isojärven veneilyreittikartta, joka on suuntaa antava ja järvellä liikkumista helpottava. Karttaa täydennetään aina kun reitistöä kehitetään tai avataan uusia reittejä.

Uusin päivitys valmistui kesäkaudeksi 2022. Uusi kartta on kierresidottu ja A4-kokoa ja siinä koko järvi on esitetty 16 karttasivulla. Kaikki kartalla olevat merkit on päivitetty ja gps-paikannettu. Kartan myyntipaikat näet kohdasta "Jäsentuotteet". 

 

Kalakanta

Isojärvessä on hyvä kalakanta. Yleisimpiä pyydyskaloja järvessä ovat kuha, ahven, made, hauki, lahna ja muikku. Tosin muikkua ja muita lohikaloja saadaan hyvin satunnaisesti.

Kalastukseen ja järven kalakannan hyvinvointiin liittyvissä asioissa yhdistyksemme yhteistyökumppni on Karvianjoen kalatalousalue, johon Isojärvikin nykyään kuuluu. Loppukesällä 2015 suoritettiin koekalastus, jossa tutkittiin kuhan luontaista lisääntymistä. Lopputulos oli, että kuha lisääntyy luontaisesti Isojärvessä. Kalatalousalue on istuttanut vuosittain kalanpoikasia järveen. Viime vuosina on istutettu vuosittain n. 40 000 kuhanpoikasta sekä saman verran vaellussiian poikasia. Kalatalousalueen verkkosivulle pääset tästä linkistä https://www.kalatalouskeskus.fi/karvianjoen-kalatalousalue/.

 

Linnusto ja nisäkkäät

Järven rannoilla ja saarissa pesii valtavasti lintuja. Harvinaisempia pesimälintuja ovat kuikka, haapana, heinätavi, laulujoutsen ja harmaahaikara. Petolinnuista kalasääski ja merikotka ovat tuttu näky järvellä. 

Saukko on runsastunut viime vuosina ja varsinkin lumiseen aikaan sen jälkiä näkee kaikkialla järvellä. Myös majavakanta on vahva joissakin järven lounaisissa saarissa ja rannoilla. Valitettavasti myös minkki on asettunut järven rannoille lintukantaa verottamaan.

 

Levänäytteet

 

Sinilevät

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä, ja sitä on luonnostaan kaikissa vesistöissämme, niin meressä kuin sisävesilläkin ja sekä kirkkaissa että sameissa vesissä. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista. Suomen vesissä on noin 100 erilaista sinilevälajia, joista osa on myrkyllisiä.

 

Sinilevän tunnistaminen

Sinilevät runsastuvat yleensä loppukesällä. Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Tyynellä säällä sinilevä muodostaa veden pinnalle harsomaisen vihertävän kalvon.

 

Leväesiintymän runsauden arviointi

Leväesiintymän runsautta arvioidaan silmämääräisesti neliportaisella asteikolla:

 - Ei sinilevää

Veden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissa sinilevää. Näkösyvyys on normaali.

- Hieman sinilevää

Sinilevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan. Rannalle on saattanut ajautua kapeita leväraitoja. Levä heikentää näkösyvyyttä.

- Runsaasti sinilevää

Vesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniä levälauttoja tai rannalle on ajautunut leväkasaumia.

- Erittäin runsaasti sinilevää

Levä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannalle paksuiksi kasaumiksi.

Yhdistys ottaa levänäytteet, joiden tulos ilmoitetaan kesäkauden aikana viikoittain ELY-keskukselle. Näytteet otetaan Ekqvistin selältä ja Vähäselältä. Ajankohtaisen levätilanteen saa selville esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta, katso linkki etusivulta.