Kiuruveden Kiekko, KK-81, perustettiin vuonna 1981. Seuran verkkosivujen mukaan toiminnassa on mukana toistasataa tyttöä ja poikaa. Kiuruvedellä asuu noin 8 000 ihmistä. Pieni seura on ylpeä moninaisuudestaan ja sen naiskiekko onkin yksin kiuruvetisten ylpeydenaihe.
− Pelaamme täällä harrastekiekkoa. Meillä on ollut toimintaa jo tosi kauan. 20-vuotias tyttäreni syntyi niihin aikoihin, kun aloitimme, kertoo seurassa monessa tehtävässä toimiva Lillimari Remes.
Remes toimii muun muassa KK-81:n naisten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana. Hänellä on myös laaja perspektiivi seuran historiaan.
− Joukkueessa on nykyäänkin paljon sellaisia naisia, jotka aloittivat tyttöinä meillä pelaamisen. He perustivat perheet ja saivat lapsia välissä.
Paitsi, että Kiuruvedellä pelataan ansiokkaasti naiskiekkoa, on pienestä kaupungista ponnistanut myös hyviä miespelaajia. Tällä kaudella Mestistä IPK:ssa pelaava Henri Knuutinen, KalPan U20-joukkueen Roope Tossavainen ja HPK:n U20:ssa pelaava Veeti Falck ovat mainioita esimerkkejä hyvästä seuratyöstä.
Kiuruvedellä pelaa pääosin suomalaisia naiskiekkoilijoita, mutta Remes kertoi seurassa kiekkoilevan myös yhden vaihto-oppilaana Suomessa olevan slovakialaistytön. Seura kertoo sivuillaan seikkaperäisesti arvoistaan ja toimintansa periaatteista. Kiuruvedellä selvästi panostetaan pelaajiin.
Sinnikästä naiskiekkotyötä
Kiuruveden Kiekolla on perinteitä myös nais- ja tyttökiekossa. Toiminta kehittyi pelaajien oman tahtotilan mukaisesti.
− Tyttöjen jääkiekko lähti siitä, että muutamat tytöt olivat sen ikäisiä, että olisi pitänyt lähteä C-junioreihin pelaamaan. He eivät sitten halunneet lähteä isompiin sarjoihin taklaamaan, Remes muistelee.
Lopulta toiminta laajeni entisestään. Vuonna 2004 avattu ja nimeä Aamulypsy-areena kantava jäähalli toi uusia mahdollisuuksia kiuruvetisten kiekkoarkeen.
− Tuumasin, että "tulkaa syksyllä oven taakse niin katsotaan, mitä tehdään.". Pelasimme silloin vielä ulkojäillä. Tyttöjä ja naisia tuli sen verran, että saimme joukkueen pystyyn. Jäähallin tultua uusia pelaajia oli niin paljon, että saimme kasaan erikseen naisten joukkueen ja "Kimulit", joka lähti ihan nollista ja pelaajat eivät olleet ikinä ennen pelanneet.
− Lähdimme kahdella joukkueella pelaamaan sarjaa. Kimuleiden tavoitteena oli tehdä yksi maali ja se toteutui jo ennen joulua. Sen jälkeen aloimme tavoitella voittoa, mutta emme voineet käyttää kilpakiekkoa pelaavia harrastesarjoissa.
Kiuruveden naiskiekon suurin nimi on tälläkin kaudella Naisten Liigaa Team Kuortaneessa pelaava Heidi Kokora, 17. Hän oli mukana, kun KK-81 voitti Savo-Karjalan alueharrastesarjan mestaruuden vuonna 2018. Remes huomasi Kokoran lahjakkuuden jo varhain.
− Heidi pelasi KK-81:n ja IPK:n yhdistelmäporukassa, joka vaikutti molemmilla paikkakunnilla. Hän on mennyt aina poikien seassa eikä häntä erottaisi, sillä hän on aina ollut niin lahjakas.
Legenda jo nuorena
Kokora itse muistelee aikaansa synnyinseudullaan lämmöllä. Perhe kulki vahvasti rinnalla lätkäuran alkuvaiheessa.
− Olihan se omanlaistaan, kun oma isä valmensi ainakin viisi vuotta ja veljet pelasivat siinä sivussa myös. Se oli hyvä alku, että sai pelata poikien kanssa koko ajan.
Tyttöleijonien tuore MM-pronssimitalisti Kokora on edelleen Kiuruvedellä kovassa huudossa. Vaikka kaupungin lapset ja nuoret eivät olisi kuulleet hänestä aiemmin, hänen saavutuksensa pysäyttävät liki jokaisen.
− Heidin piti tullakin tänne ohjaamaan tyttökiekkopäivää, mutta hän valitettavasti sairastui. Varmasti tulevaisuudessa haluamme hänet käymään. Hän oli täällä pelatessaan sen verran nuori, ettei ole ehkä kaikille tuttu. Moni ihmetteleekin, että "oikeastiko hän pelaa Naisten Liigassa?", Remes hehkuttaa.
KK-81:n perustajana tunnetaan Jaska Pehkonen. Häntä arvostetaan seurassa suuresti. Myös tuoreita kiuruvetisiä kiekkosuuruksia saattaa odottaa kirkas tulevaisuus.
− Jaskan pelipaita on jäädytetty, joten ketkä muut voisivat saada sen kunnian? Tulemme varmasti kuulemaan Heidistä vielä ja paljon, Remes linjaa oman kaupungin suuresta naiskiekkoilijasta.