Kaarinan uimahallissa on haaveiltu vuosia lisätilasta, mutta laajennushaaveet voidaan ainakin toistaiseksi haudata.
Kaarinan kaupunginvaltuusto vahvisti toissaviikolla talousarviokäsittelyn yhteydessä jo aiemmin tehdyn periaatepäätöksen uimahallin peruskorjaamisesta ilman laajennusta. Muita vaihtoehtoja olivat yhdistetty peruskorjaus ja laajennus, kokonaan uuden uimahallin rakentaminen tai omasta uimahallista luopuminen.
Liikuntapäällikkö Tapio Svärd toteaa, että päätös oli ymmärrettävä, mutta uimahallin käyttäjille tietenkin pettymys. Vielä pari vuotta sitten suunnitelmissa oli rakentaa uimahalliin uusi 25 metrin uima-allas ja tehdä lisää sauna-, pesu- ja pukuhuonetiloja.
Yhtenä puutteena Svärdin mukaan on, ettei uimahallissa ole erillisiä pesu- ja pukuhuonetiloja liikuntarajoitteisille asiakkaille. Invakävijät ovat samoissa tiloissa muiden kävijöiden kanssa, jolloin heillä pitää olla mukana omaa sukupuolta oleva avustaja.
– Tietysti tässä kohtaa pitää katsoa Kaarinan kaupungin kokonaisinvestointeja, jotka ovat hurjat. Puhutaan sadasta miljoonasta eurosta. Talousarviokirjan viimeinen lause on kuvaava: nykyinen uimahalli on tässä taloudellisessa tilanteessa riittävä, Svärd siteeraa.
Vanhaa tekniikkaa uusitaan
Kaarinan uimahallia remontoitiin edellisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin allasosastoa laajennettiin ja uimahalliin saatiin uusi monitoimiallas, poreallas ja lasten kahluuallas.
Nyt korjauslistan kärjessä on vanhentunut tekniikka. Tekniikan rapistumisen näkyy Svärdin mukaan uimahallissa muun muassa vuotavina altaina. Osa uimahallin viemäri- ja muista putkistoista ovat alkuperäisiä, eli vuodelta 1972.
Kuntotutkimuksessa uimahallin pääaltaassa havaittiin alkalikiviainesreaktio. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että altaan betonissa on mineraaleja jotka reagoivat betoniin päässeen kosteuden kanssa, mikä aiheuttaa mikrohalkeamia.
Alkalikiviainesreaktio esiintyy rakennuttajapäällikkö Markku Leinosen mukaan betonissa vain tiettyjen kiviainesten, kuten kvartsin yhteydessä, sinänsä betoni kestää vettä ja kosteutta erittäin hyvin. Ilmiö esiintyy lähinnä juuri uimahallien ja paperitehtaiden yhteydessä.
Yhtenä ratkaisuna on Leinosen mukaan pinnoittaa vanhat betoniset altaat teräspinnoitteella. Kaarinan virkamiehet kävivät tutustumassa Tuusulan remontoituun uimahalliin, jossa on teräksiset altaat.
– Tämän alan asiantuntijoita ei ole maassamme kuin muutama. Pyydämme heiltä mielipiteitä ja ratkaisemme sen perusteella lopullisen toteutustavan. Asiaan vaikuttaa myös se, miten pitkään uimahallin halutaan pysyvän käytössä, eli mitä pidempään, sen perusteellisemmin korjaukset pitää tehdä, Leinonen selittää.
Haasteita aiheuttaa Leinosen mukaan tiukka budjetti. Uimahallin remonttiin on varattu ensi vuodelle suunnittelurahaa 200 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on viisi miljoonaa euroa.
– Kuntoarvion perusteella rakennuksessa ei pitäisi olla mitään isoja ongelmia, mutta todellinen tilanne nähdään vasta, kun rakenteet avataan. Aina on olemassa sellainen riski, että sieltä löytyykin enemmän korjattavaa, Leinonen muistuttaa.
Uimahallin käyttäjät pääsevät remontin jälkeen nauttimaan kohentuneesta yleisilmeestä, mutta uusia toimintoja ei ole luvassa.
– Hallin kapasiteetti ei kasva, vaan remontin tavoitteena on ylläpitää nykyinen taso. Saattaa olla, että uimahalliin tulee joitakin esteettömyyteen liittyviä parannuksia. Paraneeko estetiikka, se taas on makuasia, tekninen johtaja Jyrki Haapasaari tiivistää.
Ministeriön avustuslistalla
Kaarinan uimahallin peruskorjaushanke on päässyt Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuslistalle. Uimahallin peruskorjaukseen esitetään 800 000 euron suuruista valtionavustusta vuodelle 2022. Listalla pysyminen edellyttää Haapasaaren mukaan, että hankkeen suunnitelmat valmistuvat ensi vuoden aikana.
Lopulliset päätökset avustuksista tekee Aluehallintovirasto keväällä 2022, mikä tarkoittaa, että uimahallin remontti voi alkaa aikaisintaan saman vuoden kesällä.
Peruskorjauksen on arvioitu kestävän noin vuoden, jolloin uimahalli on suljettu. Uimahallin kaksi kassatyöntekijää ja kuusi liikunnanohjaajaa siirretään sulun ajaksi muihin tehtäviin.
Myös uimahallin edellinen peruskorjaushanke vuosina 2000–2001 sulki uimahallin vuodeksi.
– Silloin kuntokoulu siirtyi kaikkine toimintoineen ja laitteineen Vapariin. Siellä oli kassat ja kuntokoulun ohjaaja normaalisti töissä, Svärd muistelee.
Kaarinan uimahallin kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Viime vuosina uimahallissa on ollut lähes 200 000 kävijää vuodessa, mikä on hallin kokoon nähden todella paljon. Suuri käyttömäärä vaikuttaa myös osaltaan pintojen kulumiseen.
– Uimahallin elinkaari ja peruskorjausväli on suhteellisen lyhyt allas- ja pesuvesien, suuren ilmankosteuden, korkean sisälämpötilan sekä suurten käyttötuntien vuoksi. Jos verrataan kouluun, uimahallissa on käyttäjiä aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, eikä uimahallissa ole yhtä pitkiä lomakausiakaan, jolloin rakennusta ehtisi perusteellisemmin huoltaa, Haapasaari perustelee.
Gallup
1. Mikä Kaarinan uimahallissa on parasta?
2. Entä mikä on rempallaan?
Seija Aho (Lieto)
1. Käyn Kaarinassa noin kerran viikossa uimassa, koska meillä Liedossa ei ole uimahallia. Kaarinan uimahalli on hyvä, rauhallinen uimahalli.
2. Lasten liukumäki olisi kiva. Käyn lastenlasteni kanssa uimassa Raision Ulpukassa, josta sellainen löytyy.
Merja Vuorinen (Turku) ja Kaisli Portaanoja (Kuusisto)
1. Täällä on mukava henkilökunta ja tämä on siisti ja kivan kokoinen uimahalli.
2. Vuorinen: Olen sitä mieltä, että Kaarinaan pitäisi ehdottomasti rakentaa uusi uimahalli. Sen voisi rakentaa esimerkiksi keskusliikuntapuistoon, jossa on muitakin liikuntapaikkoja.
Vuorinen ja Portaanoja: Ainakin nykyinen uimahalli kaipaa laajentamista. Jos altaita olisi enemmän, täällä voisi järjestää enemmän erilaisia toimintoja, eikä vesijumppia tarvitsisi pitää iltaisin hallin mentyä kiinni. Kuntosalin käyttäjiä varten pitäisi tehdä hissi. Portaat ovat haastavat liikuntarajoitteisille ja huonojalkaisille.
Eila Vidbäck (Kaarina)
1. Täällä on kaikki hyvin, mikään ei ole rempallaan.
2. Ainoa asia, jota toivoisin, olisi isompi uima-allas. Kymmenen metriäkin lisää nykyiseen olisi hyvä. Pidempi uintimatka palvelisi sekä uimareita että vesijuoksijoita. Se toisi altaaseen myös lisää väljyyttä ruuhka-aikoina.
