Avun­pyyn­tö­jä ei otettu todesta - mies odotti yli tunnin am­bu­lans­sia

Oululainen vaikeasti sairas ja liikuntakyvytön Juhani Kinnula joutui odottamaan pitkälti toista tuntia ambulanssia, vaikka hänestä tuntui että hän tukehtuu siihen paikkaan. Heinäkuun lopussa sattuneen tapauksen tekee erikoiseksi se, että ambulanssia pyydettiin neljä kertaa, ennen kuin hälytys otettiin todesta.

Juhani Kinnula ja Paula Haverinen-Kinnula ovat sitä mieltä, että turvaranneke tuottaa pikemminkin turvattomuutta – ainakin heidän taannoisten kokemustensa perusteella.
Juhani Kinnula ja Paula Haverinen-Kinnula ovat sitä mieltä, että turvaranneke tuottaa pikemminkin turvattomuutta – ainakin heidän taannoisten kokemustensa perusteella.
Kuva: Ala-aho Pekka

Oululainen vaikeasti sairas ja liikuntakyvytön Juhani Kinnula joutui odottamaan pitkälti toista tuntia ambulanssia, vaikka hänestä tuntui että hän tukehtuu siihen paikkaan. Heinäkuun lopussa sattuneen tapauksen tekee erikoiseksi se, että ambulanssia pyydettiin neljä kertaa, ennen kuin hälytys otettiin todesta.

Kinnula soitti omalla turvarannekepuhelimellaan Helsingin Esperi-keskukseen ja pyysi soittamaan hänelle ambulanssin. Vastaanotto oli hänen mielestään välinpitämätön, eikä pyyntöä otettu riittävän todesta.

Kaijonharjun kotisairaanhoidosta tuli kotiavustaja, joka soitti Esperiin uudelleen turvarannekkeella. Suhtautuminen oli edelleen vähättelevä.

Kaupungilla asioilla ollut vaimo Paula Haverinen-Kinnula tuli kotiin ja soitti rannekkeella kolmannen kerran Esperin hätäkeskukseen ja kysyi, joko ambulanssi on tulossa.

"Virkailija sanoi selvittävänsä asian. Sitä selvitystä ei ole tullut vielä tähän päivään mennessä", Haverinen-Kinnula hymähtää.

Vasta kun turvarannekkeen hälyttämänä tullut turvapartion sairaanhoitaja soitti suoraan 112:sta ambulanssin, avunpyyntö tehosi.

Juhani Kinnula sairastaa vaikeaa nivelreumaa. Lisäksi hänellä on ilmarinta, hän joutuu käyttämään sydämen tahdistinta ja hänellä on keinonivel kädessä. Myös Paula Haverinen-Kinnula on reumaatikko, ja pariskunta tarvitsee päivittäin henkilökohtaisen avustajan palveluja.

Tapauksen jälkeen Kinnula tuli niin huonoon kuntoon, että hän oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa viime viikkoon asti.



Ohjeiden mukaan


Pariskunta teki tutkintapyynnön. Oulun rikospoliisi katsoi, että rikosta ei ole syytä epäillä.

Toimialajohtaja Jari Honkanen Esperistä sanoo, että yrityksen hälytyskeskuksessa on toimittu ohjeiden mukaan, eli apu on lähetetty niin pian kuin mahdollista.

"Nauhoitusten perusteella ei vaikuta siltä, että ambulanssia olisi tarvittu välittömästi. Eihän henkilö olisi pystynyt avaamaan oveakaan, jos ambulanssi olisi tullut ennen kuin omainen, kotiavustaja tai hoitaja olisi ehtinyt paikalle", Honkanen sanoo.

Tilanteen niin vaatiessa Esperi voi hälyttää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksesta ambulanssin, mutta silti kaupungin työntekijän mentävä paikalle koska hänellä on asiakkaan avaimet.

SPR:n perustaman Esperin ja Oulun seudun kuntien turvarannekkeista tekemä sopimus on parin vuoden ikäinen. Esperillä on kaikkiaan 15 000 asiakasta ja sopimus kaikkiaan 150 kunnan kanssa. Oulun sosiaalitoimella on 700 turvapuhelinasiakasta.



Nykyinen käytäntö toimii


Palvelujohtaja Rita Oinas Oulun kaupungin alueellisesta vanhustyöstä kommentoi, että vastaavan tyyppisiä ongelmia ei ole esiintynyt aikaisemmin.

Vaikka turvapuhelinten hälytykset menevät Helsinkiin asti, hänen mielestään on hyvä että hälytysten vastaanottopalvelusta vastaa keskitetysti ammattitaitoinen henkilökunta.

Oinas sanoo, että käytäntö on ollut Oulussa jo vuosia. Aikaisemmin hälytykset ohjautuivat suoraan kotihoidon tiimiin, eikä toiminta kokonaisuudessaan ollut tuolloin yhtä sujuvaa.

"Jokaisella kuntalaisella on hätätilanteessa aina mahdollisuus soittaa myös itse ambulanssi suoraan hälytyskeskuksesta", Oinas sanoo.