Avaruustähtitieteen emeritusprofessorin Esko Valtaojan mukaan Stephen Hawkingin suurin ansio oli se, että hän toi tieteen vaikeina pidetyt asiat ja käsitteet tavallisten ihmisten ulottuville.
– Hawkingin suurin perintö oli se, että hänessä henkilöityi tiede vähän samaan tapaan kuin Einsteinista tuli suhteellisuusteorian jälkeen oman aikansa julkkis, joka sitten esiintyi viljalti elokuvissakin. Eihän kukaan suhteellisuusteoriaa ymmärtänyt, mutta Einsteinin ymmärsivät. Hawkingissa personifioitui tiede, tutkimus ja ihmisen halu ymmärtää maailmaa, Valtaoja sanoi STT:lle.
Hawking teki tärkeimmät työnsä fyysikkona jo vuosikymmeniä sitten, mutta jatkoi samojen aiheiden parissa aina kuolemaansa saakka.
– Ne koskivat mustien aukkojen käyttäytymistä ja sitä, miten niitä voitaisiin ymmärtää. Hän pohti näitä asioita elämänsä loppuun saakka, mutta ne olivat spekulaatioita, joita ei ole voitu varmistaa. Voinee sanoa, että emme me vieläkään ymmärrä mustia aukkoja ja sitä, mitä niiden sisällä tapahtuu. Hawking yritti ymmärtää, mutta ei ainakaan vielä voida sanoa, että hänkään olisi onnistunut, Valtaoja pohti.
Valtaoja on itsekin tullut tunnetuksi tieteen popularisoijana. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandian vuonna 2002.
– Hawking on ollut minulle ja monelle muullekin tieteen popularisoijalle suuri esimerkki ja kannustin. Ajan lyhyt historia osoitti, että ihan tavalliset ihmiset haluavat ymmärtää edes hieman näistä maailmankaikkeuden ihmeellisyyksistä, ja heille on myös niistä yritettävä kertoa.
Hawkingin suurin perintö saattaakin olla juuri hänen roolinsa tieteen kertojaminänä.
– Hawking yritti kuvailla ja kertoa, eikä pelännyt kiistanalaisiakaan kannanottoja vaikkapa jumalasta. Se on mainio esimerkki ja luulen, että hänen suurin perintönsä pitkän päälle. Tiede edistyy, ja joku toinen keksii asian, jota hänen edeltäjänsä ei ole keksinyt, mutta tällainen Ajan lyhyen historian tapainen teos on aika lailla uniikki. Sitä tuskin kukaan muu olisi kirjoittanut.