Hyrynsalmen kunnan omistaman Kiinteistö Oy Ahmahaan toimitusjohtaja Pekka Oikarinen esittelee siistiä kaksikerroksista vuokrataloa, jonka kohtalona saattaa hyvinkin olla purku.
– Tämä talo on rakennettu 1980-luvulla. Silloin hyrynsalmelaisia oli yli 4 000, nyt melkein puolet vähemmän. Ehkä kehitysnäkymien kanssa oltiin vähän liian optimistisia.
Kunta saa tarpeettomiksi käyneiden talojen purkuun valtiolta reilua tukea.
Veteraanitalon 60 000 euron purkukustannuksiin on tulossa valtion kassasta 42 000 euroa.
– Tyhjien asuntojen ongelma koskee kuitenkin myös yksityisiä. Tällaisen kunnan asuntomarkkinoita voidaan tervehdyttää oikeastaan vain asuntoja purkamalla.
Asuntoja voi toki myydäkin, mutta mielellään vain loma-asunnoiksi. Vakituisina asuntoina ne päätyisivät kenties kunnan kilpailijoiksi ennestään jumissa olevilla vuokramarkkinoilla.
Hyrynsalmella on myyty 38 kunnan asuntoa.
– Halvalla on mennyt, 12 000–18 000 euroa kaksiolta tai kolmiolta, Oikarinen toteaa.
Kunnalla on kiinteistöyhtiön kautta hallussaan 154 asuntoa, joista kolmannes on vailla vuokralaista tai ostajaa. Kaupan on tällä hetkellä 17 huoneistoa.
– Osassa tyhjistä asunnoista on lämmöt laitettu kokonaan pois päältä ja putket täytetty pakkasnesteellä. Kuluja ylläpidosta kertyy silti kuitenkin yli satatuhatta euroa vuodessa, Oikarinen laskee.
"Romutuspalkkio lähtökohtaisesti väärä ajatus"
Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee järkeväksi, että kuntien omistamien vuokrataloyhtiöiden huonokuntoisia rivi- ja kerrostaloja puretaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn purkuavustusta hyödyntämällä.
– Vuokra-asuminen on yksi hyvä keino siihen, että ihmiset pystyvät asumaan laadukkaasti ja tarvittaessa muuttamaan työn perässä. Asuntokannan kehittämistä tulee tapahtua myös maaseudulla.
Romutuspalkkiota on esitetty yhdeksi ratkaisuksi lisätä ihmisten liikkumista työn perässä maalta kaupunkiin.
– Se on lähtökohtaisesti väärä ajatus. Työpaikkoja on avoinna koko Suomessa ja määrällisesti eniten työttömiä on isoissa kaupungeissa, Määttä sanoo.
– Liikkumista pitää tapahtua molempiin suuntiin.