Oulunsalon keskustassa lentokentäntie laskeutuu alas. Tielinjauksen valinta tehtiin aikanaan kolmesta vaihtoehdosta. Yksi oli keskuksen yläpuolella kaareutuva silta, toinen maan tasalla kulkeva nelikaistainen tie ja kolmas tasamaan alapuolelle laskeutuva sukellus.
Oulunsalolaiset valitsivat sukelluksen. Silloin ei vielä osattu ajatella, millainen alamäki voi alkaa monikuntaliitoksesta. Hyvin symbolista on ollut seurata eräitä yksityiskohtia.
Kuntakeskuksen kohdalle rakennettiin neljä kiertoliittymää. Kolmeen ensimmäiseen saatiin ilmeisesti seudun ensimmäiset taideteokset yhteistyössä yliopiston arkkitehtiosaston kanssa.
Kenttää lähestyttäessä Kylänpuolen tiehaarassa liehuivat lipputangoissa hyvää mieltä tuottaen kahdeksan valkoista ja yksi oranssi tuulipussi. Ympäristötaideteos oli Outi Niskasen Tuulipussilegioona vuodelta 2006.
Muutaman tuulipussin repeytyessä myrskytuulissa, niitä ei korjattu, vaan ne poistettiin lipputankoineen. Käykö Pitkämäen ympäristötaideteos Pookille samoin? Pahalta näyttää, kun se hoitamattomana rapistuu ja lahoaa.
Nämä pienet esimerkit ovat suurempien asioiden rinnalla aiheuttaneet kysymyksen: kuka huolehtii Oulunsalosta, joka ennen oli yksi Suomen nopeimmin kehittyneistä kunnista? Oulunsalo kehittyi vauhdilla naapureidensa Kempeleen ja Limingan rinnalla. Kempele ja Liminka menevät edelleen voimakkaasti eteenpäin, mutta Oulunsalon alue on taantunut siitäkin, mihin se ylsi itsenäisenä ollessaan.
Paikallinen kulttuurihistoria liittyy luontoon, rakennettuun ympäristöön, siellä oleviin toimintoihin ja ihmisten yhteisöllisyyteen. Nyt näyttää olevan esillä Varjakan alueen huomiotta jättäminen, lukion lakkauttaminen ja kirjastotilojen siirtäminen paikoiltaan.
Varjakassa sijaitseva koulukeskus on 1900-luvun alusta saakka ollut salonpääläisten kohtaamispaikka ja osa heidän identiteettiään. Oulunsalotalo ja Kapteenin kirjasto ovat koulutus- ja kulttuurikeskuksia, jotka yhdessä muodostavat paikallisen olohuoneen, joissa lapset, nuoret, aikuiset ja eläkeläiset kohtaavat.
Erinomaista tulosta tehneen Oulunsalon lukion lakkautuspuheet aloitettiin melkein heti kuntaliitoksen jälkeen. Se on jo vaikuttanut oppilaiden lukioon hakeutumiseen. Ei voi olla laadukasta, kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä koulutuspolitiikkaa nykyteknologian aikana pakata satoja oppilaita busseihin ja lisätä heidän päivittäistä kouluaikaa 2-3 tunnilla?
Huolellisesti suunniteltujen kirjastotilojen siirtäminen pois Kapteenista olisi kaikkia masentava ratkaisu ja voi olla lopullinen kuolinisku myös kauppakeskukselle.
Maailmallakin mainetta saanut Oulunsalon kunnantalo on ns. Oulun koulun arkkitehtuurin ensimmäinen toteutus pihapiireineen. Talo on vieläkin tuuliajolla. Oikein hoidettuna se voisi tarinoineen olla yksi Oulun matkailuvalteista.
Oulun kaupunki on meille monille läheinen opiskelu- ja kotikaupunki. On aiheellisesti kysytty, miksi Oulussa ei osata arvostaa sen sisällä olevaa kulttuurihistoriaa? Ei ole olemassa sellaisia taloudellisia järkisyitä, joilla voidaan romuttaa paikallista perintöä ja yhteisöllisyyttä. Asioita seuratessani olen kaivannut muun muassa edesmenneen varjakkalaisen Atte Kalajoen äänenpainoja.
No, hyvääkin löytyy. Kun vaimon kanssa ajelemme Oulun keskustasta tai Zeppeliinistä Kempeleen tiemöykkyjen yli tänne aivan lentokentän tuntumaan, vaimo huokaa: .Onpa mukava tulla kotiin, täällä on niin ihanan rauhallista.!
Markku Seppänen
opetusneuvos
Oulunsalo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.