Pel­ko­sen­nie­mi ei taivu lii­tok­seen

Pelkosenniemi ei taivu vapaaehtoisesti kuntaliittoon Kemijärven kanssa. Torstaina kunnanhallitus hylkäsi kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen ehdotuksen kuntajaon muuttamiseksi.

Talvinen Pelkosenniemen kirkonkylä.
Talvinen Pelkosenniemen kirkonkylä.

Pelkosenniemi ei taivu vapaaehtoisesti kuntaliittoon Kemijärven kanssa. Torstaina kunnanhallitus hylkäsi kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemen ehdotuksen kuntajaon muuttamiseksi. Kielteinen kanta syntyi äänin 4-4 puheenjohtaja Hannu Oikarisen kannan ratkaistessa.

Oikarisen lisäksi itsenäisyyden kannalla olivat Satu Sirviö, Esko Nikka ja Hanne Suokanerva. Kuntaliitosta kannattivat Pirkko Hyötylä, Unto Kiemunki, Aino Kulpakko ja Tapio Uusitalo.

Lopullisesti Pelkosenniemen kanta sinetöidään kunnanvaltuustossa, joka kokoontuu vielä maaliskuun aikana.

Äänestystuloksen tiukkuus ei ollut yllätys, sillä samoilla luvuilla liitosasiaa on kunnanhallituksessa käsitelty ennenkin. Kunnanvaltuustossa itsenäisyyden kannattajilla on suurempi enemmistö.

Kuntajakoselvittäjä Myllyniemi on esitellyt ehdotustaan molemmissa kunnissa erikseen sekä kuntien valtuustojen yhteisessä kokouksessa.

Kemijärveläiset hyväksyisivät liitoksen, mutta pelkosenniemeläisten kanta on joka kerta ollut ehdottoman tiukka.

Kunnanhallitus totesi päätöksessään, että Pelkosenniemen itsenäisenä selviämisen osalta esitetty analyysi on virheellinen.

"Pelkosenniemi tasapainottaa taloutensa suunnitelmakautena 2008-2011. Talouden kehitysnäkymät ovat hyvät, eikä toiminta edes edellytä erittäin kireätä taloudenpitoa ja henkilöstöpolitiikkaa, kuten ehdotuksessa todetaan."

Kunnanhallitus muistutti, että Pelkosenniemi on jo aiemmin päättänyt, että kuntalaisten palvelut turvataan parhaiten säilyttämällä kunta itsenäisenä. Myös kuntalaisetkin ovat kyselyn mukaan itsenäisyyden kannalla.

"Demokraattisen järjestelmän tuottamat päätökset ja erityisesti mielipidetiedustelun selkeä lopputulos osoittavat, että kuntalaisten mielestä palvelut on turvattu ja järjestetty hyvin. Tämän tulee olla keskeisenä perusteena päättäjillä sekä kunta- että valtakunnan tasolla, kun harkitaan perusteita kuntajaon muutokselle."

Myllyniemen mielestä kuntaliitos edistäisi palvelujen järjestämistä, parantaisi asukkaiden elinolosuhteita ja elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä edistäisi kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.

Hän ehdotti, että kunnat yhdistyvät hallinnon ja palvelujen järjestämissopimusluonnoksen tarkoittamalla tavalla vuoden 2009 alusta.