Piis­pan­mes­sus­sa saa­me­lais­vä­riä

Saamelaisuus näkyi ja kuului eilen sunnuntaina Oulun tuomiokirkossa pidetyssä piispanmessussa sekä adventtivastaanotolla, kun Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen papiksi vihitty saamelaisnainen Erva Niittyvuopio toimitti osia liturgiasta omalla äidinkielellään, saamen kielellä.

Enontekiöläisen Giellavelaggut-yhtyeen naissolistit esiintyivät messun jälkeen adventtivastaanotolla Piispantalossa.
Enontekiöläisen Giellavelaggut-yhtyeen naissolistit esiintyivät messun jälkeen adventtivastaanotolla Piispantalossa.
Kuva: Eljas Sallmén

Saamelaisuus näkyi ja kuului eilen sunnuntaina Oulun tuomiokirkossa pidetyssä piispanmessussa sekä adventtivastaanotolla, kun Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen papiksi vihitty saamelaisnainen Erva Niittyvuopio toimitti osia liturgiasta omalla äidinkielellään, saamen kielellä. Musiikista vastasi enontekiöläinen Giellavelaggut-yhtye, joka niin ikään lauloi saameksi.

Tänä vuonna piispan adventtivastaanotolla oli teemana saamelaisuus. Kutsu vastaanotolle esitettiin piispanmessussa julkisesti kaikille seurakuntalaisille. Kutsun ottikin vastaan noin 550 seurakuntalaista Oulusta ja maakunnasta. Tunnelma oli juhlava kuin Presidentinlinnassa, kun piispa Samuel Salmi ja rouva Hannele Salmi kättelivät kaikki vieraat mennen tullen.

"Haluamme hiippakunnan tasolla korostaa saamelaisen kansanosan olemassaoloa. Saamelaiset tuovat rikkautta ja väriä hiippakuntaamme, mutta myös koko valtakunnan seurakuntaelämään", piispa Salmi kuvailee.

Kutsun vastaanotolle olivat saaneet muun muassa saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Juha Guttorm sekä joukko Oulussa opiskelevia saamenkielisiä nuoria. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio esitti terveisensä piispalle matkaltaan Münchenistä.



Jo kielilaki vaatii


Piispan vastaanottoa vietettiin kolmatta kertaa peräkkäin Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin ja Oulun seurakunnan yhteistyönä.

Vastikään säädetty kielilaki nostaa Salmen mukaan saamelaisuuden hiippakunnassa aivan uuteen valoon myös juridisesti.

"Saamen kieltä pitää voida käyttää viranomaisten kanssa asioitaessa. Siis myös hiippakunnan keskusvirastossa Oulussa. Olemme tyytyväisiä, että saimme kaksi kärpästä yhdellä iskulla", Salmi kertoo Erva Niittyvuopion valinnasta.

Niittyvuopio aloittaa Oulun hiippakunnassa ensi vuoden alussa saamen kieltä osaavana viranhaltijana ja kuurojenpappina.



Kajaanista Ouluun


Vielä tämän vuoden loppuun asti Erva Niittyvuopio toimii seurakuntapastorina Kajaanissa. Oulu ei ole Niittyvuopiolle vieras kaupunki.

"Oulu on tuttu paikka sairaalaharjoitteluajalta. Kun aloitan täällä, virkapaikkanani on tuomiokapituli, mutta kenttänä koko hiippakunta. Joudun liikkumaan työni puolesta paljon eli jutaamaan", Niittyvuopio kertoo.

Utsjoen Karigasniemeltä kotoisin oleva Niittyvuopio sai pappisvihkimyksen kesäkuussa 2005 ja on siitä asti toiminut Kajaanissa.

Työnsä ohella Niittyvuopio on tehnyt vuoden verran väitöskirjaa Oulun yliopiston humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa Giellagas-instituutissa, joka vastaa saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa. Haastattelututkimuksen aihe on Lestadiolaisuus saamelaisten kotiseutualueella.