Olemme juuri aloittelemassa uuden kotimme rakentamista Pikkaralan kylään aivan historiallisen alkuperäisen koulurakennuksen naapuriin. Esikoisemme aloittaa koulun ensi syksynä ja nuorimmainen muutaman vuoden perästä.
Päätös rakentaa Pikkaralan idylliseen kylään perustui pitkälti siihen, että lapsemme saisivat käydä koulun tuossa samassa kyläkoulussa, minkä itse sisaruksieni kanssa koin äärimmäisen suurena etuoikeutena.
Järkyttyneenä luimme Perlaconin loppuraportista, että Pikkaralan ala-aste on lakkauttamisuhan alla, ja että lapsemme joutuisikin mahdollisesti jopa Maikkulan ala-asteelle yli 20 kilometrin päähän.
Pitäisikö Pikkarala liittää saman tien Muhoksen kuntaan, niin palvelut toimisivat ja ihmisille mahdollistettaisiin asuminen muuallakin kuin keskustan läheisyydessä? Itse asiassa olemme muuttamassa Pikkaralaan juurikin Muhoksen puolelta Laitasaaren maalaiskylästä, missä sijaitsee ihastuttava ja elinvoimainen kyläkoulu sekä päiväkoti.
Näyttää siltä, että Muhoksen ja Oulun välillä on selvä ero siinä, onko ihmisten asuminen ja eläminen samanarvoista keskustan ja haja-asustusalueen välillä.
Tämä on todella kummallista Pikkaralan kohdalla, koska alueella on Oulujokivarren osayleiskaava, jossa on kaavoitettu runsaasti asuinrakentamista erityisesti Pikkaralan ala-asteen ympäristöön. Ei ole kovin pitkäkatseista lakkauttaa koulua kaavoitetun alueen keskeltä.
Toivoisin, että päättäjät tutustuisivat Oulujokivarren osayleiskaavaan Pikkaralaa koskien ja tarkastaisivat kaavassa olevat rakennussuunnitelmat ja ottaisivat nämä huomioon hieman pidemmällä kuin vuoden aikavälillä.
Oman tonttimme lähistöltä on myyty useampi tontti, joihin on saamiemme tietojen mukaan nousemassa lapsiperheiden koteja. Alue siis kehittyy ja kasvaa koko ajan yksityisten myymien tonttien kautta, vaikka osayleiskaavan toteutusta vielä odoteltaisiinkin.
Kaupungin talousjohtaja Weisell sanoi 2.2. Kalevan haastattelussa, että ehkä toteutumattomat säästöt eivät tulevat olemaan euromääräisesti kovin suuria asioita. Weisellin mukaan joukossa on paljon ”pientä sälää”. Pikkaralan ala-asteen kohdalla on kysymys kustannusmielessä nimenomaan pienestä sälästä.
Saamani tiedon mukaan Perlacon ei ole huomioinut koulukuljetuskustannuksia todellisina laskelmissaan. Tämä johtuu siitä, että Perlaconin esityksen mukaan suurin osa koulun oppilaista menisi Maikkulan kouluun joukkoliikenteen kuljetuksin.
Tämä ei ole mahdollista valtatie 22:n vaarallisuuden ja sen mukaisten koululiikenteen vaarallisuuspisteiden (Koululiitu) takia.
Tästä syystä Pikkaralan ala-asteen kaikki oppilaat on laitettava taksikyyteihin, joka nostaa kuljetuskustannuksia puolella. Perlaconin arvion mukaan kuljetuskustannukset olisivat 105 000 euroa vuodessa joukkoliikennettä suurimmaksi osaksi käyttäen.
Perlaconilta saatuihin koulukuljetuskustannuksiin perustuvat realistiset vuotuiset kustannukset ovat kuitenkin 210 000 euroa, kun kaikille ala-asteen oppilaille tulee olla taksikyyti.
Tämä johtaa siihen, että Perlaconin esittämä kustannussäästö 150 900 euroa putoaa 45 900 euroon. Kustannussäästöinä tämä on todellakin sitä Weisellin tarkoittamaa pientä sälää, mutta koulun merkitys alueen kaikille asukkaille on erittäin suuri.
Kaikkea ei voi edes mitata rahassa ja pitääkö mitatakaan? Toivon, että kustannusmielessä tämän pienen sälän voidaan antaa jatkaa toimintaansa, sillä on suuri merkitys alueen asukkaille koko kylän sydämenä. Kyläläisten puolesta,
Kristian Hirvelä
Muhos
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.