Yrittäjä Juha Nuutinen Kaarinasta, läheltä Turkua, on kilpisjärveläisittäin mahtimies. Kun metsähallituksella ja kunnalla on lappu luukulla tonttikaupoissa, Nuutisella myytävää vielä on 1 029-metrisen Saanatunturin kainalossa, vaikka välillä tavara on viety lähes käsistä. Nuutinen myös sanoo olevansa "ehdottomasti kiinnostunut" ostamaan Kilpisjärveltä lisää tontteja, jos niitä vain myyntiin tulisi. Tonttikaupat mahdollistava kaavoitus on kuitenkin hidasliikkeistä.
Nuutinen osti metsähallitukselta 38 tonttia Kilpisjärven kylän kupeelta Salmivaarasta ja niistä parikymmentä meni, ennen kuin hän ennätti niitä kenellekään tarjota. Pompsista enää kaksi on kaupankäynnin kohteena. Äsken hän osti Kilpisjärveltä Enontekiön kunnan koko tonttivarannon, 18 kappaletta. Niistä hän on myynyt neljä, vaikka tie ja alueen kunnallistekniikkakin ovat vielä osittain teon alla.
Nuutisen tonttien hintahaitari on 40 000-80 000 euroa riippuen sijainnista ja rakennusoikeudesta, minkä vaihtelurajat ovat 80-140 neliömetriä. Lisäksi tontille voi rakentaa suurimmillaan 60 neliömetrin varaston. Hinnat ovat nousseet kysynnän tahtiin. Esimerkiksi Kilpisjärven kauppias Seppo Rousu maksoi 1997 rantatontistaan Salmivaaran alueella 12 000 euroa.
Kunnan tontit yhdelle ostajalle
Kunnanjohtaja Pentti Keskitalo perustelee rahapulalla kunnan kaikkien tonttien myymistä yhden liikemiehen jalostettavaksi. Kunnan rahat olivat kiinni sen historian suurimmassa yksittäisessä rakennusprojektissa eli Hetan koulukeskuksen peruskorjauksessa. Nyt tien mökkialueelle ja kunnallistekniikan runkojohtoineen rakentaa kunnan sijasta ostaja. "Selvää rahaa kunta sai 150 000 euroa", Keskitalo kertoo. Samaa sapluunaa käytettiin Nuutisen ja metsähallituksen välisessä kaupassa. Nuutinen laskee, että puolet hänen tonttiensa hinnasta on kunnallistekniikan kuluja.
Ostajat ovat laidasta lukien norjalaisia. Seppo Rousu on ynnännyt verotilastoista, että Kilpisjärvelle rakentaneista norjalaisesta liki kolmannes löytyy Tromssan läänin sadan eniten ansainneen joukosta. Juhani Nuutinen taas kehottaa katsomaan myös karttaa. Pohjois-Norja on naapurissa ja Tromssa paljon lähempänä kuin esimerkiksi Lapin pääkaupunki Rovaniemi. Eteläsuomalaisille mökittelymatka on liian pitkä ja ostohalut siksi olemattomat.
Rousu näkee kansantaloudelle edullisena, että norjalaiset ostavat mökit ja käyttävät kylällä yleensäkin rahaa. Kilpisjärven ensimmäisen mökkikylän miehensä Taiston kanssa vuosia sitten rakentanut Hilkka Vanhapiha toivoo hillitympää menoa, vaikka on saanut kannanotostaan myös nuuskaa. "Kilpisjärvi on minulle tunteen asia eikä tunnu hyvältä, että tästä tulee norjalainen kylä."
Metsähallitus haukkasi maata
Kun metsähallituslaki muuttui viime vuonna, metsähallitus raapaisi luontopalveluidensa taseeseen Salmivaarasta 500 hehtaarin alueen, joka vahvistetussa seutukaavassa oli varattu rakennusmaaksi. "Aivan lainvastainen teko", Enontekiön kunnan rakennusmestari Lasse Mäkitalo jyrähtää. Toimitusjohtaja Antero Luhtio metsähallituksen Laatumaasta ei osaa sanoa, "tapahtuiko lipsahdus vai mikä". Syksyn aikana metsähallituksessa harkitaan, annetaanko se takaisin rakennusmaaksi.
Jos niin käy, se vaatii valtioneuvoston esityksen ja eduskunnan päätöksen.