Vapo Oy aikoo moninkertaistaa peltoenergian tuotantonsa lähivuosina. Yhtiössä on jo tehty päätös satsata miljoona euroa turvetuotannosta vapautuneiden suopohjien kunnostukseen sekä ruokohelpin korjuu- ja kuljetustekniikoiden kehittämiseen.
Uusista tuotantoalueista huomattava osa tulee olemaan Pohjois-Pohjanmaalla, jossa turvetuotannosta vapautuu lähivuosina soita useamman sadan hehtaarin vuosivauhdilla.
Yhtiön energiatoimialan johtaja Juhani Hakkarainen arvioi että ruokohelpiä kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla parhaimmassa tapauksessa usean tuhannen hehtaarin alueella vielä kuluvan vuosikymmenen lopulla.
Ruokohelpiin yhtiössä on päädytty jo useita vuosia jatkuneen koeviljelyn perusteella
.”Se on kokemustemme perusteella tuottoisin viljeltävä energiakasvi. Koeviljelyissä ruokohelpi on osoittautunut selvästi muita lajeja ongelmattomammaksi”, Hakkarainen sanoo.
Vapolla on tällä hetkellä ruokohelpiviljelmiä Pohjois-Suomessa parin sadan hehtaarin verran. Syksyllä määrä on tarkoitus tuplata. Käytännössä koko tuotanto poltetaan turpeen sekoitteena Oulun Toppilan lämpövoimalaitoksessa.
Ratkaisuja odotellaan
Ruokohelpi on ja tulee olemaan vielä pitkään jatkossakin lähinnä turvetta ja puuta täydentävä polttoaine. Hakkarainen uskoo kuitenkin, että sillä on tulevaisuudessa hyvinkin tärkeä rooli erityisesti maaseututaajamien lämpölaitoksissa.
Uusiutuvana biopolttoaineena ruokohelpiä kohdellaan energiaverotuksessa samalla tavalla kuin puuta. Kumpikin on käytännössä vapautettu sähköverosta.
EU:ssa energiakasveja tuetaan myös muulla tavoin. Hakkarainen luonnehtii tukien merkitystä välttämättömäksi koko tuotannolle. Kannattavuus tulee käytännössä niiden kautta ja avulla.
”Tukien jatkuvuus on viljelyn ja tuotannon avainkysymys. Viljelijöiden täytyy tietää hyvinkin pitkällä tähtäimellä tukipolitiikan suunta ja taso. Ilman tätä tietoa heiltä tuskin löytyy halukkuutta investointeihin”, Hakkarainen sanoo.
Hakkarainen odottaa myös peltoenergiaa tukevia kansallisia ratkaisuja. Hänen mielestään nyt olisi jo korkea aika laatia erityinen peltoenergiaohjelma.
”Meillä on noin 500 000 hehtaaria sellaista ylijäämäpeltoa, jota ei tarvita ruoan tuotantoon. Jos tälle alalle viljeltäisiin esimerkiksi helpiä, sillä kyettäisiin tuottamaan hyvinkin yhtä ydinvoimalaa vastaava energiamäärä”, hän sanoo.
Hakkarainen sanoo vierastavansa uusiutuvien kotimaisten energialähteiden tuen koplaamista osaksi ydinvoimaratkaisua.
”Ne elävät omaa elämäänsä sekä toistensa kanssa että toisistaan erillään. Kotimaista vaihtoehtoa on tuettava kaikissa tapauksissa”, hän sanoo.
Löysä tavoite
EU on asettanut tavoitteekseen tuplata uusiutuvien biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö vuoteen 2010 mennessä. Tavoitetta pidetään periaatteellisesti ttärkeänä, mutta ei välttämättä riittävänä.
Tavoite tulee ottaa huomioon myös Suomen omissa kansallisissa linjauksissa ja ratkaisuissa. Tässä vaiheessa tavoitteeseen pyritään lisäämällä erityisesti puun käyttöä, mutta myös ruokohelpin.
Hakkarainen sanoo, että ruokohelpille ajateltu siivu, noin puoli miljoonaa megawattituntia, vastaa suurin piirtein Rovaniemen kaupungin vuotuista energian tarvetta.
Hänen mielestään tavoite ei ole kovinkaan kunnianhimoinen.
”Mikäli Suomi aikoo todella olla bioenergian käytössä johtava maa, niin jo yksin tekniikan kehittämisen kannalta tavoitetta tulisi nostaa. Jos ei ole takeita tekniikan riittävästä hyödyntämisestä niin kukaan ei lähde sitä kehittämään”, hän sanoo.
Hänen mielestään Suomella on suuri etu, että eri puolilla maata on jo runsaasti voimaloita ja lämpölaitoksia jotka soveltuvat monipolttoaineille. Hakkarainen uskoo, että lähivuosina vastaavia laitoksia rakennetaan paljon lisääkin.
Ruokohelpin eduksi Hakkarainen laskee sen, että sitä voidaan viljellä läpi Suomen. Tästä syystä sen kilpailukyky erityisesti lähipolttoaineena on riittävä.
Viljelijät ratkaisevat
Vapo Oy:n teettämissä kyselyissä viljelijöiden halukkuus ruokohelpituotantoon on selvästi lisääntynyt. Halukkuus on kuitenkin tiiviissä kytkyssä viljelytukiin. Josi ne säilyvät vähintään nykytasolla ja niiden pysyvyys on turvattu, yhä useampi viljelijä on valmis aloittamaan tuotannon.
Hakkarainen korostaakin yksityisviljelijöiden merkitystä. Hänen mielestään esimerkiksi Vapo voi olla mukana jonkinlaisena pään avaajana, mutta ei varsinaisena toimijana.
”Esimerkiksi Tanskassa yksityiset viljelijät vastaavat koko peltoenergian tuotannosta. Toiminta on ilmeisen kannattavaa, koska käytännössä kaikki pelloilta saatava energia hyödynnetään. Meillä on päästävä samaan”, Hakkarainen sanoo.
Yhtiö aikoo päivittää ihan lähiaikoina viljelijöiden kiinnostuksen asiaan ja vauhdittaa sitä muutenkin. Hakkarainen sanoo, että näin tuskin tehtäisiin jos sille ei uskottaisi olevan taloudellisia perusteita.
”Vielä kun tuotantoon vaikuttavat viranomaiset saataisiin innostumaan ja mukaan, niin moni asia nytkähtäisi eteenpäin”, hän sanoo.