Pitkään valmistelussa ollut esitys pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi luovutetaan keskiviikkona Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisasioista vastaaville ministereille ja Pohjoismaiden saamelaisparlamenttien puheenjohtajille Helsingissä.
Sopimuksessa on 50 artiklaa, jotka vahvistavat saamelaisten oikeudellista asemaa. Sopimuksen valmistelua johtanut norjalainen oikeustieteen professori Carsten Smith uskoo, että saamelaissopimuksen myötä valtiot tunnustavat saamelaisten olevan erillinen kansa, joka elää kolmen kansallisvaltion alueella.
"Sopimus perustuu yleissaamelaiseen näkökulmaan, ja siinä käsitellään arkielämän käytännön esteitä ja pyritään ratkaisemaan vaikeuksia, joita kolmen maan alueella eläminen aiheuttaa", Smith sanoo. Saamelaiskäräjien on hyväksyttävä ehdotus, minkä jälkeen maat voivat ratifioida sen.
Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston nettisivuilla sopimusehdotusta kommentoinut Smith sanoo, että Pohjoismaiden alkuperäiskansojen kannalta tärkein asia on maa- ja vesioikeuksien kehittäminen.
Valtiosopimus
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnin uskotaan tuovan saamelaisten edustuksen Pohjoismaiden neuvostossa uudelleen ajankohtaiseksi. Asia on ollut esillä useita kertoja, mutta tällä hetkellä saamelaisilla on vain tarkkailijan asema.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio pitää pohjoismaista saamelaissopimusta merkittävänä, koska se luokitellaan kansainväliseksi valtiosopimukseksi. "Siihen on kirjattu, miten pohjoismaisten asiantuntijoiden mielestä saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana pitäisi sopia kansainvälisesti."
"Pohjoismainen saamelaissopimus on ollut meidän tavoitteenamme jo pitkään. Vuosikymmeniä sitten Pohjoismaiden neuvosto lausui, että Pohjoismaissa pitäisi pyrkiä yhtäläisiin ratkaisuihin saamelaisten asioita koskevassa lainsäädännössä. Se on ollut pitkään vain hurskas toivomus, mutta nyt Pohjoismaissa on tietty tarve ja jopa halu pyrkiä yhteistyöhön", Aikio sanoo.
Suomen oikeusministeriön arvion mukaan pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta saattaa aiheutua uusia kehittämistarpeita saamelaisasioihin. Saamelaiskäräjien edustajana pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmisteluun osallistunut Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin arvioi, ettei sopimus johda muutoksiin maanomistusoikeuksissa.
Presidentti Tarja Halonen otti asiaan kantaa Saamelaiskäräjien avajaisissa vuonna 2004. Hänen mielestään yhteispohjoismainen saamelaissopimus olisi tärkeä väline saamelaisten aseman ja oikeuksien kehittämisessä.