SODANKYLÄ
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) pitää käyttöoikeuteen perustuvaa saamelaisalueiden hallintoa ja ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointia tärkeämpänä kuin maanomistuskysymystä.
Koskinen muistuttaa, että esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat suojelualueet merkitsevät monien omistusoikeuteen liittyvien oikeuksien rajoittamista.
Siksi olisikin perustellumpaa analysoida maankäytön hallinnointiratkaisuja ja niiden vaikutuksia eri tahoihin.
Oikeusministeri Koskinen otti perjantaina Helsingissä vastaan saamelaisalueen maaoikeusselvityksen ensimmäisen osamietinnön.
Painoasuun saatetun mietinnön luovuttivat ministerille Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio ja lakimiessihteeri Heikki J. Hyvärinen.
Jo viime syksynä valmistuneessa maaoikeusselvityksessään Saamelaiskäräjät on todennut, että valtiolle ei ole syntynyt omistusoikeutta valtionmaahan metsälainsäädännön ja isojaon perusteilla, joihin valtiovalta virallisesti vetoaa.
Virheelliset
lait korjattava
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio sanoo, että ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioimisesteiden poistaminen tulisi aloittaa korjaamalla valtion metsämaata koskevat virheelliset lait.
Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan lainsäädännön muuttamista vaikeuttaa maa- ja metsätalousministeriö, joka antaa lausunnoissaan väärää tietoa valtionmaasta ja saamelaisista.
Oikeusministeri Johannes Koskisen mielestä ILO:n alkuperäiskansasopimus ei tarjoa mitään selvää ratkaisumallia maankäyttöoikeuksien järjestämiseen, vaan sopimus on tarkoituksella laadittu niin joustavaksi, että se soveltuu eri olosuhteisiin maailman eri maissa.
Suomenkin on näin ollen pyrittävä itse ratkaisemaan, miten se soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan.
Koskinen sanoo, että oikeusministeriön pyrkimyksenä on koko ajan ollut löytää saamelaisten aseman alkuperäisväestönä turvaava ratkaisumalli, jolla voidaan taata myös muun paikallisen väestön oikeutetut tavoitteet.
Oikeusministeriöllä
laaja selvitystyö
Saamelaiskäräjien lisäksi myös oikeusministeriöllä on tutkimushanke, jossa selvitetään saamelaisalueen maanomistuskysymyksiä.
Koskinen arvioi, että vasta historiallisten tosiseikkojen systemaattisen dokumentoinnin ja analysoinnin jälkeen on mahdollista rakentavasti keskustella siitä, millä tavoin tilannetta on oikeudellisesti ja poliittisesti arvioitava tämän päivän näkökulmasta.
Työlle asetettiin erillinen seurantaryhmä, johon Saamelaiskäräjät ei kuitenkaan halunnut tulla mukaan.
Koskinen pitää ratkaisua valitettavana.
"Saamelaiskäräjät on tervetullut seurantaryhmään milloin tahansa. Tutkimus palvelee myös käräjien etuja, sillä se tarjoaa historiallista perustutkimusta maankäyttöoikeuksien ja väestösuhteiden kehityksestä", hän sanoo.