ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat. Kalavarojen kestävän käytön ohjaamiseksi Suomeen perustetaan yhteensä 118 kalatalousaluetta. Uudet kalatalousalueet on muodostettu entisten
ELY-keskukset ovat vahvistaneet kalatalousalueiden uudet rajat. Kalavarojen kestävän käytön ohjaamiseksi Suomeen perustetaan yhteensä 118 kalatalousaluetta.
Uudet kalatalousalueet on muodostettu entisten kalastusalueiden tilalle. Kalastusalueita on vielä noin 220 kappaletta, mutta vuoden 2019 alussa perustettavia alueita on noin sata vähemmän.
– Uudistuksen tavoitteena on kalakantojen kestävä käyttö ja hoidon järjestäminen entistä paremmin, Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo.
Uuden kalastuslain perusteella vesialueet jaetaan kalatalousalueiksi niiden omistussuhteista ja hallinnollisista rajoista riippumatta.
Vuoden 2019 alusta Kangasniemen kunnan alueella on kolmeen kalatalousalueeseen kuuluvia vesistöjä.
Suurin osa paikkakunnan järvistä ja vesistöistä kuuluu Puulan kalatalousalueeseen. Puulan kalatalousalue muodostuu Puulavedestä ja Vahvajärvestä sekä niihin laskevista pienvesistöreiteistä. Läsäkosken koskialueet kuuluvat Puulan kalatalousalueeseen valtatiehen 13 saakka. Kyyvesi kuuluu uuteen Pieksämäen-Kyyveden kalatalousalueeseen, joka muodostuu Kyyveden vesistöalueesta ja osin Pieksäjärven valuma-alueesta.
Kangasniemen pohjoisosissa sijaitsevat ja vielä nykyisin Puulan kalastusalueeseen kuuluvat Lääminki ja Rutajärvi liitetään Leppäveden-Hankasalmen alueen kalatalousalueeseen. Tämä siksi, koska järvet laskevat vetensä Leppäveden-Kynsiveden reitille. Samoin Leppäveden-Hankasalmen alueen kalatalousalueeseen kuuluvat jatkossa pitäjän luoteiskolkassa sijaitsevat Iso-Häppälä ja Vuorinen -järvet.
Lue lisää 4.1. ilmestyneestä Kangasniemen Kunnallislehdestä.