Kansallispuvut syntyivät kansallistunnosta – ja kertoivat keisarille suomalaisuudesta

Helvi Moisander (vas.) kantaa Hollolan pukua, Marja Aalto Hauhon pukua, Matti Moisander Koiviston miehen pukua, Rauni Saarinen inkeriläistä Tuuterin pukua, Eija-Liisa Sarkkola Itä-Karjalassa ja Suomen Pohjois-Karjalassa käytettyä kansanpuku feresiä, Anneli Ilonen Kivennavan äyrämöispukua ja nuori mies on saanut ylleen komean Etelä-Pohjanmaan puvun. Kansallispuvun iättömyydestä kertonee se, että puku oli nuorukaisen omasta pyynnöstä teetetty hänelle mittojen mukaan. Antti Salminen

Vierailulla olleelle Venäjän keisariparille haluttiin osoittaa, että suomalaisuus elää vahvana koko maassa.

Jussi Karvonen

22.10.2023 6:30

Suomessa elettiin 1800-luvun lopulla autonomian aikaa – venäläistämisuhkaa kokien. Venäläiset viranomaiset pyrkivät muun muassa muuttamaan Suomen koulujen opetuskielen venäjäksi. Tätä suomalainen sivistyneistö vastusti. Tuolloin perustettiin muun muassa kouluja, joiden nimi jo ilmaisi suomalaisuuden (Esimerkiksi Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu).

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa Keski-Häme digi hurjaan tarjoushintaan!

Tilaa 3 kk vain 2,90 €/kk

Keski-Hame.fi-verkkopalvelun rajaton käyttöoikeus vuoden jokaisena päivänä
Näköislehti
Uutissovelluksen ja päivän lehti -sovelluksen käyttöoikeus (iOS ja Android)
Lukuoikeus sinulle ja kolmelle perheenjäsenellesi

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu