Tänä sunnuntaina järvenpääläinen Ilkka Vilska, 35, viettää toista isänpäiväänsä. Kaksoset Friida ja Roni ovat vuoden ja seitsemän kuukauden ikäisiä ja juuri aloittaneet osittain päivähoidossa. Arki on muuttunut paljon siitä kun lapsia ei vielä ollut.
– Matkustelu on meille aina ollut se juttu. Opiskeluaikana asuimme vuoden Thaimaassa. Häämatkalla olimme maailmanympärysmatkalla. Nyt ajattelemme, että herranjestas, jos pääsisimme vaikka mökille ja saisimme nukkua viikonlopun ilman arjen aikataulutusta ja rutiineja, Vilska naurahtaa.
Ennen lapsia Vilska ja hänen vaimonsa Erika, 33, matkustelivat, valmistuivat molemmat luokanopettajiksi ja tekivät intohimoisesti töitä.
Nykyisin Ilkka työskentelee Kannelmäen Kaaren Gigantissa tavaratalopäällikkönä ja Erika on töissä Fazerilla, mutta tällä hetkellä opintovapaalla ja opiskelee tradenomiksi.
Kaksosten myötä elämään on tullut lapsiperheille tuttua rytmiä ja rutiinia. Tuplasti, koska lapsiakin on kaksi. Tieto kaksoisraskaudesta tuli suurena yllätyksenä, vaikka mahdollisuus kaksosten saamiseen oli ollut olemassa, koska vaimon suvussa on kaksosia.
– Valehtelisin jo sanoisin, ettei se ollut yllätys. Kun kerroimme raskaudesta ensimmäiseksi Erikan äidille, hän sanoi heti että mitä jos siellä onkin kaksi.
Molemmat vanhemmat ovat alusta olleet tasapuolisesti mukana kaikessa.
– Olemme pitäneet itsestäänselvyytenä, että molemmat osallistuvat lastenhoitoon, myös yöheräämisiin. Hulina alkoi saman tien. Kaksosten kanssa on varmaan tuplaonni ja tuplasti hommia verrattuna, jos olisimme saaneet yhden lapsen.
Valehtelisin jos sanoisin, ettei se ollut yllätys.
Isyyden myötä moni asia on mennyt uusiksi.
– Se on klisee, mutta pitää kyllä paikkansa, että kaikki muuttuu. Arvot eivät mene uusiksi, mutta tärkeysjärjestys muuttuu. Olen paljon miettinyt isyyttä, Vilska toteaa.
Lapset ovat nyt elämän tärkein juttu. Myös työ on aina ollut tärkeässä roolissa, mutta ei enää samalla tavoin.
– On ollut mahtavaa huomata, miten työ menee oikeaan lokeroon. Ennen lapsia pystyin paahtamaan ja elämään työlle. Nyt ei tulisi kuuloonkaan, että harkitsisin lähteväni vaikka Joensuuhun vuodeksi töihin, kuten olen aikaisemmin tehnyt.
Arki pyörii Helsingissä olevan työpaikan ja Järvenpään kodin välillä.
Vanhemmuudessa on Vilskan mielestä eniten yllättänyt se, miten paljon lapsista saa energiaa ja hyvää mieltä.
– Yllätys on ollut, miten nopeasti työmaailmasta pääsee irti kotiin palattua. Lapsia ei kiinnosta, paljonko mitäkin on töissä myyty. Lasten aitous on myös niin mahtavaa. Siinä olisi meillä aikuisillakin paljon opittavaa.
Pikkulasten vanhemmuudessa kolikolla on myös toinen puoli.
– En voinut kuvitella, että vähäiset yöunet ovat niin tiukka paikka, kun on viimeiset puolitoista vuotta nukkunut huonosti. Paljon on myös niitä hetkiä, että on vaan tosi puhki.
Vilska muistaa lasten syntymän aikaan lukeneensa niin ikään kaksoset kumppaninsa kanssa saaneen laulaja Kim Heroldin haastattelun ja ottaneensa siitä opiksi.
– Hän sanoi tehneensä vaimonsa kanssa sopimuksen, että mitä tahansa sanoo toiselle ensimmäisen vuoden aikana, ei kannata välittää. Kun ollaan väsyneitä, ovat molemmat syyntakeettomassa tilassa, mies hymähtää.
Entä minkälainen isä Vilska haluaa olla?
– Kannustava, luotettava, läheinen, hauska, mutta rajat antava ja nykymaailmassa myös turvallinen. Osa näistä täyttyy tiettyinä päivinä paremmin ja välillä huonommin.
Isänpäivää perhe aikoo viettää todennäköisesti samalla tavalla kuin muitakin sunnuntaipäiviä, jos lapset ovat terveitä, eli käydä taaperouinnissa ja olla yhdessä.
– Sen verran vauhdikasta perhe-elämä on ollut, että en ole pettynyt, jos yllätyksiä ei tule. Ymmärrän sen hyvin, jos mitään hirmuspektaakkelia vaimon järjestämänä ei ole tulossa.