Suomalaisesta parvekkeesta on moneksi. Parhaimmillaan se on leppoisa lisähuone, joka tuo asumiseen lisätilaa ja -mukavuutta.
Moderniin suomalaiseen kerrostaloasuntoon kuuluu parveke, niin myös YIT:llä. Täysin parvekkeettomia eivät ole edes opiskelija-asunnot, kertoo Asuminen Suomi -toimialan tuotepäällikkö Teemu Kapulainen. YIT:n taloissa parvekevalikko vaihtelee kohteittain: on ranskalaisia parvekkeita, muutaman neliön ulokeparvekkeita ja suuria lasitettuja terasseja.
“Premium-kohteissa parvekkeet ovat olohuoneen jatkeita, joissa voi olla tilaa jopa 15 neliötä”, Kapulainen kertoo.
Valtaosa parvekkeista Suomessa on lasitettuja. Modernissa arkkitehtuurissa parvekkeet lasitetaan usein kauttaaltaan kirkkaalla lasilla, joka avaa esteettömän näkymän parvekkeelta ympäristöön. Täysin lasitetut parvekkeet ovat ulkonäöltään kevyitä ja maksimoivat luonnon valon määrän asuntoon. Lasitetun parvekkeen avoin näkymä lisää myös yhteisöllistä henkeä pihapiirin ja asukkaiden välillä.
Myös parvekkeiden käyttötavat vaihtelevat. Parveke.fi-sivustoa ylläpitävä Johanna Pelto jakaa suomalaiset kahteen ryhmään sen mukaan, millainen suhde heillä on parvekkeeseensa. Toiset hyödyntävät joka ikisen neliösentin ja sisustavat parvekkeen lattiasta kattoon hyöty- ja koristekasveilla, toiset käyttävät parveketta lähinnä varastotilana.
“Loppukesästä innokkaan parvekeviljelijän parveke muistuttaa pikemminkin viidakkoa”, Pelto kuvailee.
Parveke mielletään helposti pelkäksi kesähuoneeksi. Pelto on eri mieltä. Hänen mukaansa parvekkeella on neljä vuodenaikaa. Keväällä parveketta värittävät hyvin viileää kestävät tetenarsissit ja muut kevätkukat, kesällä nautitaan auringosta ja huolehditaan kasveista, syksyllä vaihdetaan tilalle syysistutukset.
“Eikä parveketta unohdeta talveksikaan. Jouluksi sinne kannetaan isoja sypressejä sekä jouluvaloja ja -koristeita. Lopputalven ajan ilmettä tuovat isot lyhdyt, oksat ja muut koristeet, jotka näkyvät sekä sisälle että ulos,” Pelto kuvailee.
Parveke sisustetaan kuten kodin muutkin tilat. Pelto kehottaa miettimään, miten parveketta aiotaan käyttää.
“Haluatko vihreän paratiisin aurinkotuoleineen, seurustelupaikan, ruokailutilan, lasten tai lemmikkien leikkipaikan vai kenties hyötypuutarhan?”
Lasitettu parveke toimii mainiosti kasvihuoneena, jolla kasvukausi jatkuu pitkään, maaliskuusta loka-marraskuulle asti. Viime vuosina suosioon noussut kaupunkiviljely näkyy myös parvekkeilla. Seinät peitetään istutustelineillä, lattia viljelyastioilla.
“Tässä pitää muistaa huomioida parvekkeen kantavuus, joka on yleensä noin 400–500 kg/m2. Suuret istutusastiat, kalusteet ja märkä multa painavat yllättävän paljon”, Pelto sanoo.
Toinen turvallisuusasia, joka usein unohtuu, on se, että parveke on asunnon hätäpoistumistie.
“Sitä ei saa tukkia kokonaan, ja esimerkiksi verkotusten on oltava helppoja irrottaa”, Pelto muistuttaa.
Parhaimmillaan parveke on levollinen lisähuone, joka tuo asumiseen mukavuutta.
“Olisi hulluutta jättää parveke ja sen tarjoamat lisäneliöt hyödyntämättä”, Pelto sanoo.
Parvekkeella saa toteuttaa villeimmätkin unelmat, sillä pienen tilan sisustus on helposti muunneltavissa. Pelto neuvoo silti sisustamaan parvekkeen yhtenäiseksi muun kodin kanssa.
“Kun käytetään samoja värejä ja materiaaleja kuin sisälläkin, parveke on saumaton osa kodin kokonaisuutta. Moderni olohuone ja boheemi parveke voivat muodostaa liian suuren kontrastin.”
Sisustustrendeistä parvekkeilla näkyvät itse tekemisen suosio sekä pyrkimys ekologisuuteen, luonnonmateriaaleihin ja kierrätykseen. Esimerkiksi vaihtolavoista rakennetaan edelleen kokonaisia oleskeluryhmiä.
Oleellinen osa kodikasta parveketta on lattia. YIT:n taloissa paljaan betonipinnan voi halutessaan kattaa esimerkiksi puuritilällä tai matolla jo rakennuksen viimeistelyvaiheessa, kertoo Kapulainen. Myös erilaisia laudoituksia näkee paljon, eikä mikään estä peittämästä parvekkeen lattiaa perinteisellä räsymatolla, jos kastumisen vaaraa ei ole.
Etenkin oleskelutiloina käytettävillä parvekkeilla näkee paljon myös verhoja säänkestävistä kaihtimista tavallisilla kiskoilla kulkeviin perusverhoihin.
“Bambukaihtimia sen sijaan näkee enää harvoin”, Pelto kertoo.
Lähde: Parveke.fi
Suomi100-juhlavuonna YIT innostaa suomalaisia kehittämään yhdessä tulevaisuuden pihapiiriä, tarjoaa apua pihojen viihtyisyyden lisäämiseen pienillä hyvillä teoilla ja lahjoittaa yhden tulevaisuuden pihan yhteiseen käyttöön. Lue lisää: http://ow.ly/w9k630ahI2F
YIT kehittää parhaillaan parvekekonseptia, jossa parvekkeet kasataan valmiiksi jo ennen kuin ne tuodaan rakennustyömaalle, kertoo Asuminen Suomi -toimialan tuotepäällikkö Teemu Kapulainen. Tavoite on, että parvekkeet asennetaan paikalleen kokonaisina, kohteen loppuvaiheessa lähellä valmistumista.
“Valmis jälkiasennettava parvekepaketti lyhentää rakennusaikaa, parantaa työturvallisuutta ja laskee kokonaiskustannuksia”, Kapulainen kertoo.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on käynnistänyt markkinavalvontahankkeen parvekekaidejärjestelmien turvallisuudesta Tikkurilassa sattuneen onnettomuuden vuoksi. Tavoitteena on, että toimialalle luodaan yhtenäinen ja selkeä mitoitus- ja testauskäytäntö.
Ikkunaremontin avulla suuren helsinkiläisen taloyhtiön ilme saatiin päivitettyä yhtenäiseksi, ja asumisviihtyvyys nostettiin uudelle tasolle tehdasasenteisten sälekaihdinten, sekä sujuvan mobiilikuuluvuuden takaavien Antennilasien avulla.
Pihla-Tiivi
Asunto-osakeyhtiön tilinpäätöskokouksessa on esitettävä kunnossapitotarveselvitys. Selvityksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota pitkäjänteisen kiinteistön hoidon tarpeeseen ja tulevien toimenpiteiden rahoituksen järjestämiseen.
Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva As Oy Melkonkatu 5 vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Projekti vei monta vuotta ja vaati huolellista suunnittelua ja hallituksen puheenjohtajan tiivistä valvontaa. Se oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista, sillä yhtiö on nyt lähes nollaenergiatalo.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään