Oi­kuk­kaan val­koi­sen on nähnyt ani harva – nei­don­ken­kä laittaa miehen pol­vil­leen

Valkoisia neidonkenkiä on nähty Suomessa vain Oulangan kansallispuistossa. Se tulee usein vain joinakin vuosina ja piileskelee muulloin maan alla tai kukattomana. Vaaleanpunainen neidonkenkä on kansallispuiston tunnuskasvi. 3-vuotias Metsähallituksen erikoissuunnittelija Minna Koramo poimi kourallisen rauhoitettuja kasveja äidilleen – nyt yhden kukan arvo on liki 600 euroa.

Kukkien kauneus antaa väriä Esko Rädyn elämään. Valkoisen ja tavallisen neidonkengän ero on huomattava. Oulangan kuuluisuudet yhdessä: neidonkenkä ja Kiutaköngäs. Valkoisen neidonkengän esiintyminen on hyvin oikukasta.
Kukkien kauneus antaa väriä Esko Rädyn elämään.
Kukkien kauneus antaa väriä Esko Rädyn elämään.
Kuva: Anna-Leena Räty

Valkoinen neidonkenkä kukkii vain joinakin vuosina ja

Suomessa sitä on löydetty ainoastaan Oulangan kansallispuistosta. Sielläkin se on paljastunut vain kouralliselle katselijoita.

Oulangan kansallispuistosta löytyi kesäkuussa superharvinaisia valkoisia neidonkenkiä.

Kasviekologian ja luonnonsuojelubiologian dosentti Anne Jäkäläniemi kävi katsomassa Oulangan valkoisia neidonkenkiä kesäkuussa muutaman ulkomaalaisen vieraan kanssa.

– Valkoinen muoto on todella harvinainen ja nykyisellään nähty Suomessa vain Oulangalla, Jäkäläniemi sanoo.

– Sen esiintyminen on hyvin oikukasta ja sitä ilmestyy joinakin vuosina ja kun ilmestyy niin useampiin paikkoihin. Muutoin se piileksii maan alla tai ei tee kukkia. Itse tiedän kaksi muuta paikkaa ja minulle on ilmoitettu yksi paikka, jossa en ole vieraillut.

Tiettävästi vain kourallinen ihmisiä on nähnyt Oulangan valkoiset neidonkengät. Niiden kukka on kokovalkoinen.

Myös Pohjois-Amerikassa kasvaa valkoista neidonkenkää, mutta se ei ole sama kuin Oulangalta löydetty.

Vaaleanpunainen neidonkenkä valittiin Oulangan tunnukseksi jo 1990-luvulla, ehkä vuonna 1992.

– Siihen aikaan kansallispuistoilla ei juuri ollut viestintämateriaaleja, joillakin yksinkertainen mustavalkoinen esite piirroskuvin. Logojen liittäminen kansallispuistoihin oli osaltaan kansainvälistymistä ja ehkä hivenen amerikkalaista tuontia, mutta puistot kaipasivat jo tuolloin profilointia. Oivallinen valinta, sillä Oulanka todella on neidonkengän valtakunta, hehkuttaa Metsähallituksen erikoissuunnittelija Minna Koramo.

 Neidonkenkä on valittu myös koko Kuusamon tunnuskasviksi. Reilu vuosi sitten Koillissanomien motorisoimassa kisassa taakse jäivät tikankontti ja kullero.

– Huikein kokemus oli olla biologimme apulaisena eräänä keväänä ja laskea neidonkenkiä yhdestä esiintymästä satoja kappaleita!

Koramon oma neidonkenkiin tutustuminen alkoi hyvinkin luvattomasti, kun hän 3-vuotiaana poimi tietämättään rauhoitettua kasvia kourallisen ja vei äidilleen.

– Olin kertonut, että ovat nättejä ja tuoksuivat hyvälle. Sen jälkeen olen jättänyt ne kiltisti kasvupaikoilleen ja joka kevät tai alkukesä olen käynyt bongailemassa ja ihastelemassa näitä kaunokaisia. Arvokkaimpia kasvit ovat niissä paikoissa, missä ne itse päättävät kasvaa.

Myös toissa kesänä Oulangan kansallispuistossa neidonkengät joutuivat kaltoinkohdelluiksi. Asialla olivat ilmeiesesti luontokuvia sosiaaliseen mediaan ottaneet matkailijat.

– Tässä on vajaan neliömetrin alueella tallottu neidonkenkiä. Yhden kukan korvausarvo on 588 euroa, Metsähallituksen suunnittelija Elina Kolppanen kertoi tuolloin Ylelle.

Dosentti Anne Jäkäläniemen omia suosikkeja Oulangalla ovat neidonkenkä, tikankontti, tummaneidonvaippa, tataarikohokki ja kalvaskallioinen.

– Nämä kaikki liittyvät Retkeilijän kasvitutkimuksiini ja tataarikohokki läheisesti väitöskirjaani.

Metsähallituksen Minna Koramon suosikit Oulangan lajeista puolestaan ovat neidonkenkä, vilukko ja lääte, orvokit ja tenonajuruoho.

– Kaikki hienon tuoksuisia ja jollain tapaa yksinkertaisen kauniita ja upean värisiä kasveja. Myös kotkansiipi ja noidanlukko ovat upeita Oulangan kasvupaikoillaan.

Oppaana uransa Oulangalla 30 vuotta sitten aloittanut Koramo kertoo, että omat luontoretket menevät yhä nenä maata kohti, myös Oulangalla.

– Tietämystä kasveista ja niiden elintavoista on tullut vuosikymmenten varrella tietysti lisää ja tutut lajit kiinnostavat edelleen. Kasvit ovat sydäntäni lähellä ja niitä on mukava katsella, ne eivät lennä pois.

– Oulangan orkideat, lapinvuokko, kohokit voivat hyvin. Ihmisen toiminta, esimerkiksi kävijöiden liikkuminen, verottaa kallioilla tai polkujen varsilla kasvavien kasvien elinpaikkoja, mikä on sääli.

Oulankaa Koramo suosittelee lämpimästi kasviretkeilijöille.

– Lajistoltaan Suomen monimuotoisin kansallispuisto on täynnä yllätyksiä. Harvinaisia kasvilajeja voi nähdä upeassa maisemassa, joka polveilee puistossa todella monipuolisesti. Päiväreiteistä Rytikönkään reissu ja Kiutakönkään polku tarjoavat paljon ”kasviherkkuja”. Kukkakesä alkaa Oulangalla kesäkuussa ja yleensä heinäkuu on todellinen kukkaiskuukausi, mutta värikästä syksyäkään ei kannata unohtaa. Täällä pieni on kaunista ja toisinaan pääsee herkuttelemaan kulleroniityillä, joita on silmänkantamattomiin.

Kanoottiretki Oulankajoen alaosalle antaa Koramon vinkkinä huimasti kasvielämyksiä.

– Joen varren kukkivia hiekkarantoja on vaikea ohittaa ja pieni jaloittelu tuottaa runsaasti silmäniloa. Jokivarsilla on myös perinneniittyjä, joita hoidetaan niittämällä vuosittain kasvilajiston elinolojen varmistamiseksi.

Neidonkenkä

Kuusikoissa kasvavan vaaleanpunaisen orkidean kukat pilkottavat sammalten keskeltä jo heti lumien sulettua.

Neidonkengässä ei ole mettä, mutta sen lumo houkuttelee mehiläiskuningattaret pölyttämään kukan. Sen jälkeen kukan vaaleanpunainen väri vaihtuu oranssiksi. Kukan tilalle syntyy kota, jossa on hyvin runsaasti pölymäisiä siemeniä. Niillä ei ole lainkaan vararavintoa ja kasvuunsa ne tarvitsevat kaveriksi sienen.

Muutaman vuoden kuluttua kasvin alku näyttää ainoan lehtensä, mutta vaipuu silti välillä sienensä kanssa maan alle. Siellä kasvi voimistuu ja tulee yhä useammin maan päälle keräämään energiaa kukintaa varten. Vasta kymmenen vuoden jälkeen kasvin ensimmäinen kukka syntyy.

Nimensä neidonkenkä on saanut vaniljantuoksuisesta kukastaan.

Lähde: www.metsa.fi/rakkaudestalajiin