Hirsikoulu saa uuden elämän uudessa paikassa – Kortesjärven vanhaa koulua puretaan siirtoa varten

Kortesjärven vanhasta koulusta puretaan parhaillaan sisäseiniä ja -kattoja, että rakennus saadaan siirrettyä. Siirto tehdään useassa vaiheessa, ja uudelle paikalle rakennus asettuu marraskuun loppuun mennessä.

Siirrosta vastaavalla E. Paloniemi Oy:llä on omia työntekijöitä ja aliurakoitsijoita, joista viime viikolla työn touhussa oli seinäjokelainen Petri Heinikoski .

– Sisäkattojen ja seinien purku on sujunut hyvin. Mitään aarteita ei vielä ainakaan ole tullut vastaan.

Restaurointimestari Esko Paloniemi kertoo, että rakennus puretaan hirrelle. Hän pitää aarteena sisäkaton kätköstä paljastunutta löytöä.

– Peräkämpästä paljastui kipsilevyn, akustolevyjen ja tekniikan yläpuolelta lähes neljä senttimetriä vahvaa vanhaa kattopaneelia ja hienot kattolistat. Suunnitelmissa on säästää ne, niin katto olisi sen näköinen kuin tuon ikäisessä rakennuksessa pitääkin olla. Lisäksi se jäykistää rakennuksen, mikä helpottaa siirtämistä. On tärkeää, että vanhan rakennuksen pieteetti ja henki siirtyy mukana. Ikkunat ovat uudet, mutta ne ovat oikean tyylin mukaiset.

Paloniemen mielestä vanha hirsirakennus voi palvella kunnostettuna pitkään uudessa käyttötarkoituksessa.

– Esimerkiksi Karijoella, josta väki on vähentynyt, purettiin kosteusvaurioinen seurakuntatalo ja kunnostettin vuonna 1878 rakennettu pappila, jonka tilat riittävät hyvin tämänhetkiseen tarpeeseen.

. Kortesjärvi-Seura heräsi puolustamaan Kortesjärvi-Seuran puheenjohtaja Mauri Jokela on huojentunut, kun kirkonkylän vanha koulu saa uuden elämän uudella paikalla entisen kunnantalon vieressä, lähellä museota ja kirkkoa. Kunnostushanke on aiheuttanut keskustelua. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan. Väännön jälkeen koulu päätettiin säilyttää.

– Kortesjärvi-Seura on ollut hereillä siitä asti, kun Kauhavan kaupunki teki viereisen yhtenäiskoulun laajennuksen. Jo tuolloin oli ääniä sille, että vanha koulu olisi haluttu purkaa. Uudisosa tehtiin liian lähelle vanhaa koulua, aivan kuin ennakoiden sen purkua.

Hirrestä rakennetun koulun vanhempi osa peräisin 1890-luvulta. Kortesjärvi-Seuran suurin huoli oli se, että rakennus saadaan säilytettyä

– Kunnosta ei ole ollut epäilystä. Vaikka koulu on ollut viime vuodet käyttökiellossa, kuntotutkimuksen mukaan rakennus on kuitenkin pelastettavissa.

Puukoulun sijainti uuden koulun kyljessä aiheutti paloturvallisuusongelman. Väliin olisi pitänyt rakentaa valtava palomuuri tai siirtää vanhaa koulua vähintään neljä metriä kauemmas. Nyt tilattu rakennuksen siirto maksaa kaupungille yli 360 000 euroa.

– Kalliimmaksi olisi tainnut tulla kääntää rakennus 180 astetta tontilla, jotta riittävä etäisyys uuteen kouluun olisi saavutettu, Jokela huomauttaa.

Kortesjärvi-Seura olisi voinut hakea rakennuksen suojelua, mutta se oli kaukaa viisas.

– Suojeluhakemus oli jo laadittu, mutta emme lähettäneet sitä. Jos suojelupäätös olisi tehty, rakennusta ei voitaisi nyt siirtää toiseen paikkaan, Jokela sanoo.

Kauhavan kaupungin Kortesjärven palvelutoimisto eli entinen kunnantalo on sisäilmaongelmien vuoksi muuten pois käytöstä, mutta tiloissa toimii Suomen Jääkärimuseo.

– Kortesjärvi-Seuran idea on, että kun rakennus on uudella, paremmalla paikallaan museon ja kirkon läheisyydessä, yläkertaan tulisi Markin museo. Suomen Jääkärimuseo mahtuisi alakertaan. Toivottavasti kaupunki päättää sen siirtää sinne.

Vanha koulu on tärkeä kulttuurihistoriallinen kohde, ja Jokela pitää sen säilyttämistä myös jääkäriperinteen vaalimisena.

– Tässä ovat kansakoulua käyneet myös tunnetut kortesjärveläiset jääkärit, Jokela muistuttaa.

. Kansakoulua ensin vastustettiin Vanha koulu edustaa merkittävää vaihetta Kortesjärven historiassa.

– Kirkolla ja seurakunnilla oli iso rooli luku- ja kirjoitustaidon edistämisessä. Kiertokoulusta alettiin luopua 1850-luvulla. Vuonna 1882 Kortesjärven kirkkoherra von Essen esitti kuntakokoukselle koulun perustamista, Jokela kertoo.

Jotkut kortesjärveläiset vastustivat kiivaasti koulun rakentamista. Jokela on tutustunut vanhoihin merkintöihin aiheesta:

– Tuhkasaaren isäntä, Jaakko Jaakonpoika Sederholm, oli tokaissut: ”Kolmeenkymmeneen vuoteen ei tarvitse kouluasiaa tuoda kuntakokoukseen.”

Meni toistakymmentä vuotta ennen kuin päätös koulun perustamisesta tehtiin.

– Kortesjärvelle kansakoulu tuli viimeisenä Vaasan läänissä. Koulun vastustamisessa oli kai kyse siitä, että pelättiin, että koulunkäynti on jonkinlainen uhka maatilojen tulevaisuudelle.

Tammikuussa 1893 kuntakokous teki historiallisen päätöksen, ja uusi koulu otettiin käyttöön jo seuraavana vuonna.

– Oppilasmäärän kasvaessa koulua laajennettiin vuonna 1921, jolloin kouluja rakennettiin myös kylille, muun muassa Purmojärvelle ja Ylikylään.

. Rakentaminen oli koko pitäjän asia Koulun rakentajat olivat paikallisia miehiä. Oheinen kuva rakentajista on Kortesjärven Kirkonkylän koulun 100-vuotishistoriikin mukaan Kortesjärven vanhimpia säilyneitä kuvia. Historiikissa kerrotaan, että alkuperäinen kuva on peltipohjainen ja kuva oli löydettäessä taitettu kahtia. Kuvan löytäjä Jussi Suomela oikaisi kuvan, mistä johtuu keskellä kuvaa näkyvä murtuma.

Koulu rakennettiin seurakunnan omistamalle maalle kirkon läheisyyteen. Historiikissa kerrotaan, että tuohon aikaan kunnan ja seurakunnan hallintoa ei ollut rajattu tarkasti, joten tonttimaata ei tarvinnut seurakunnalta lunastaa.

– Koulurakennus päätettiin tehdä niin tilavaksi, että siellä voidaan pitää kaikki kunnalliset kokoukset, toimittaa ylöskannot, ym. Valittiin rakennustoimikunta, joka tekee rakennuspiirustukset ja laatii kustannusarvion. Suunnittelussa pidettiin hämmästyttävää kiirettä, sillä jo viikon päästä piti suunnitelmien olla valmiina. Varsinainen koulurakennus, sisustus, huonekalut, ulkorakennukset, kellari ja kaivo nostivat kustannusarvion loppusummaksi 7 727,26 markkaa, kuvaillaan historiikissa.

Rakennustoimikuntaan kuuluivat poliisikonstaapeli Aukusti Miettinen, kevari Jaakko Finsjö ja talokkaat Jaakko Tuhkasaari ja Kaapriel Finsjö. Perustukset teetettiin kesällä 1893. Urakkaa valmisteli uusi, laajempi rakennustoimikunta, johon kuului 11 jäsentä pitäjän kaikilta kulmilta.

Rahoituksessa ilmeni vaikeuksia, kun koulun perustamiskassaan 16 vuoden aikana kerättyjä viinaverorahoja olikin käytetty muihin kuluihin, muun muassa kiertokouluihin ja lainakirjastoon. Kuntakokous päätti, että kassaan palautettava summa 3 922 markkaa ”tulee tehdyksi, kun kaikki torpparit, ittelliset ja mäkitupalaiset tekevät yhden päivätyön ja talolliset 48 päivätyötä kokomanttaalilta, kumminkin niin että pitää olla täysi mies. Ensimmäiseksi työporukaksi käskettiin Saarijärven kinkerikunnasta 20 miestä.”

Koulutyö alkoi 1.10.1894. Samana päivänä koululla pidettiin kuntakokous ja avajaiset. Koulun ensimmäinen opettaja oli Juho Leppänen, jonka puoliso Hilma Leppänen opetti tytöille käsitöitä ja voimistelua. Opettajan vuosipalkka oli aluksi 50 markkaa, mutta valtionavun turvin se nostettiin myöhemmin sataan markkaan.

. Restaurointimestari: Hirsirunko on varsin hyvä Ilmajokelainen restaurointimestari Esko Paloniemi on siirtänyt huonompiakin hirsirakennuksia. Hänen mukaansa rakennus on hirsirungoltaan varsin hyvä.

– Vielä ei purkaessa ole tullut hometta vastaan eikä rakennuksessa haise homeelta. Kun lapset ovat sata vuotta kopistelleet märät kenkänsä kynnyksiin, niin kynnykset ovat riskikohtia.

Hän tietää, että hirsirakennusten sisäilmaongelmat usein johtuvat remonteista. Kerrosten väliin tiivistyvä kosteus lisää homehtumisen riskiä.

– Jokainen lisätty kerros pysäyttää lämpöä, ja johonkin pintaan on voinut tiivistyä kosteutta.

Tässä koulurakennuksessa Paloniemi ei ole havainnut remonttitaitoihin liittyviä virheitä.

– Yhteen aikaan haluttiin, että pinnat ovat sileitä ja kaikki on uutta. Ilmastoinnin tuominen vanhaan rakennukseen voi heikentää sisäilmaa, koska eristeisiin kertyneet mikrobit leviävät ilmanvaihdon mukana tiloihin.

. Imutyhjäyksen hoitaa Suomen Tehoimurointi Lapualta, kaivuut ja jätepalvelut paikallinen Hajatek Oy. Kun kaikki eristeet ja muut kerrokset on poistettu, Paloniemi suosittelee rakenteille jääpuhallusta tai erikoishöyrypesua ennen kokoamista. Rakennuksen siirto alkaa elokuussa. Siirtokaluston tuo Nostokonepalvelu Oy Kokkolasta.

– Siirtoon liittyy muun muassa erilaisten esteiden, kuten lyhtypylväiden, irrottaminen ja takaisin asentaminen sekä ojien täyttäminen.

Massa kevenee purkamisen myötä merkittävästi.

– Koko rakennusmassa on noin 300 tonnia. Kun kaikki kerrokset on poistettu sekä ala-, ylä- ja välipohja imetty tyhjäksi, siirrettävien rakenteiden painoksi jää kaksi kertaa 60 tonnia.

Esko Paloniemi on jäänyt eläkkeelle, mutta työskentelee edelleen yrityksessä, jota johtaa nyt hänen poikansa Jarno Paloniemi.

Kirjaudu sisään

Hirsikoulu saa uuden elämän uudessa paikassa – Kortesjärven vanhaa koulua puretaan siirtoa varten

Haluatko lukea artikkelin?