Leivonmäen pitäjä sai historiansa ensimmäisen teollisuuslaitoksen, kun toivakkalainen Veli Mäkinen perusti sahan kirkonkylään, aivan Jyväskylä-Heinola-maantien varteen. Johtaja Mäkisellä oli ollut jo aiemmin Toivakan Nisulassa pienempi sahalaitos.
Leivonmäen sahan rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1960 ja joulunpyhien jälkeen sahalaitteita päästiin jo koekäyttämään. Sahalaitos oli kaksikehäinen paikallissaha.
Rakennustöihin osallistuivat myös Kivisuon kurssikeskuksen oppilaat, jotka suorittivat samalla oppilastyönsä rakennusmestari A. Kaalikosken valvonnassa. Saha työllistäisi aluksi talvikausina 20-30 miestä ja myöhemmin olisi tarkoitus siirtyä ympärivuotiseen toimintaan. Osa Mäkisen omistaman Nisulan sahan työntekijöistä siirtyi vastaperustetun Leivonmäen saha Oy:n palvelukseen.
Sahalaitoksen tuotantomäärän odotettiin olevan 8-10 kuukautta kestävän sahauskauden aikana noin 1000 standarttia eli noin 4500 m3. Tuotannosta suunnilleen puolet menisi vientiin. Tuotannon päästyä vauhtiin, on tarkoituksena rakentaa myös kuivaamo, jossa voitaisiin kuivata 2-3 vuorokauden sahauksesta vientiin menevä osa.
Puutavaran hankinta-alueena ovat alkuun Leivonmäen ja Toivakan kunnat ja mahdollisesti myös naapurikunnat. Raaka-aineen saanti on alueella erittäin hyvä ja saha on hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Leivonmäen Sahan toiminta oli laajimmillaan 70-luvun lopulla, jolloin se työllisti enimmillään 110 työntekijää. Vuonna 1981 Yhtyneet Paperitehtaat Oy osti yhtiön. Myöhemmin Yhtyneet yhdistyi Kymmene-konserniin ja syntyi UPM. Vuonna 1995 sahalla raivosi suuren tuhon aiheuttanut tulipalo. Tulipalon jälkeen saha uusittiin ja se jatkoi toimintaansa, kunnes UPM lakkautti sen tappiollisena vuonna 2008. Saha työllisti tuolloin noin 60 henkilöä.