Kekkilä-BVB aikoo elvyttää ruokohelven tuotannon Suomessa. Ruokohelpi on heinäkasvi, jota käytetään esimerkiksi eläinten rehuna ja energiantuotannossa. Siitä povattiin 2000-luvun alkupuolella tulevaisuuden korvaajaa muun muassa turpeelle, mutta käyttö ei ikinä noussut merkittävään asemaan.
Nyt Kekkilä-BVB etsii kumppaneita ruokohelven viljelyyn. Yhtiön visiona on korvata sillä turvetta kasvualustakäytössä, eli käytännössä kasvihuoneiden ja puutarhojen pohjamateriaalina. Tämä mahdollistaisi tuhansien hehtaarien viljelyalan lähivuosina.
– Uskomme, että suomalainen ruokohelpi on tärkeä osa tulevaisuuden vastuullisia kasvualustoja sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Ruokohelven viljely mahdollistaa myös peltojen hyödyntämisen hiilinieluina, mikä tukee kansallisia ja EU:n kokonaistavoitteita päästöjen vähentämiseksi, Kekkilä-BVB:n toimitusjohtaja Vesa Tempakka avaa.
Yhtiö etsii yhdessä Wood Forest Finland Oy:n kanssa kasville sopimusviljelijöitä, vuokrattavaa viljelyalaa sekä eri vaiheisiin tarvittavia urakoitsijoita. Kekkilä-BVB:n omistavaa Neova Groupia kiinnostavat erityisesti yli viiden hehtaarin viljelyalat rannikon läheisyydessä.
Ruokohelpi on suurehko, luonnossa noin 1,5–2 metriä korkea heinäkasvi, joka tuottaa satoa yhdellä kylvöllä 10–12 vuoden ajan. Viljeltynä kasvi saavuttaa 3–4 metrin korkeuden. Satoa saadaan noin 5000 kiloa hehtaarilta vuosittain.
Keski-Suomessa kasvia on viljelty näihin päiviin asti, mutta suurimmat odotukset ovat jääneet toteutumatta. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena oli 2000-luvun alussa kasvattaa ruokohelven viljelyala peräti 100 000 hehtaariin. Sitä luonnehdittiin edulliseksi kasvatettavaksi, joka ei vaadi vahvaa lannoitusta tuottaakseen hyvää satoa.
Kasvin energiakäyttö osoittautui pidemmällä aikavälillä kuitenkin haasteelliseksi. Vaikka tonnista kuivattua ruokohelpeä saadaan 4,5 megawattituntia energiaa, sen todettiin tukkivan polttolaitosten kuljettimet. Käyttö todettiin järkeväksi vain pieninä määrinä seoksessa turpeen tai hakkeen kanssa. Kasvin polttaminen kerrytti voimalaitosten uuneihin myös niin sanottua kattilakiveä, mikä lyhensi niiden käyttöikää.
Keski-Suomessa ruokohelpeä kasvattaneet viljelijät nostivat tuotannon epäkohdat esille 2010-luvun alussa. Neovan eli silloisen Vapon sopimusviljelijät kertoivat, ettei yhtiö käynyt hakemassa sisävarastoissa säilytettyjä helpipaaleja, eivätkä he siten saaneet niistä maksua. Yhdessä ruokohelven energiakasvituen poistamisen kanssa tämä teki viljelystä kannattamatonta.
Ruokohelven käyttöön perustunut energiantuotantokokeilu lopetettiin vuonna 2011. Suurin osa tuotannosta on tuon jälkeen päätynyt kuivikkeiksi eläintiloille ja yksityiskäyttöön.
Muutama yritys on viime vuosina kehitellyt kasvista myös erilaisia pellettejä, joiden soveltuvuutta on tutkittu polttamisen ja kuivikekäytön lisäksi myös öljyntorjunnassa. Kuivike- ja torjuntakäytössä hyötyä on etenkin pellettien imukyvystä: kilon satsiin imeytyy testien mukaan peräti neljä litraa nestettä.