Ahomansikka (Fragaria vesca) on monen mielestä se paras marja. Makea ja aromikas.
Ahomansikka on monin tavoin mielenkiintoinen kasvi. Yleensä kasveilla siemenet ovat marjan suojissa, mutta mansikan siemenet ovat marjan pinnalla. Ahomansikka viihtyy avoimilla ravinteikkailla kasvupaikoilla, nurmikoilla, teiden ja metsän reunoilla ja vastaavilla kasvupaikoilla.
Metsän kätköistä saattaa joskus löytää suuria mansikan lehtiä, ja tiheä mansikkakasvusto peittää metsän varjoisan pohjan. Tällöin kyseessä ei ole ahomansikka, vaan ukkomansikka (Fragaria moschata), joka viljelyjäänteenä kasvaa vanhan pihan piirissä. Ukkomansikka on kaksikotinen ja jostain syystä vain ”ukko”, eli hedekasvi, selviää ajan hampaissa. ”Akka”, eli emikasvi, ei villiintyneessä pihassa selviydy ja siten ei löydy marjojakaan.
Nykyisin viljellyt tarhamansikat ovat amerikkalaista alkuperää (Fragaria x ananassa). Tosin ahomansikkaakin voi viljellä ja siitä myydään makeaa valkomarjaista muotoa.
Linnut jättävät valkoiset ahomansikat rauhaan, mutta ampiaisten kanssa makea valkoinen herkku on jaettava. Kaikille riittää, sillä ahomansikka kukkii ja hedelmöi pitkään.
Käpytikkoja on tänä vuonna tavallista runsaammin
Tänä vuonna käynnistyi Suomen 4. lintuatlas. Tuona aikana, siis vuosina 2022–2025, selvitetään lintulajien pesimäaikaista levinneisyyttä. Linturetket saivat näin yhden uuden sisällön perushavainnointiin, eli merkataan ylös ja ilmoitetaan numerokoodein havaitun linnun pesimistodennäköisyys.
Yksi erityisen merkittävä havainto on ollut käpytikkojen ilmeisen suuri määrä. Maastossa liikkuessa aika ajoin korviin kantautuu käpytikan kolosta poikasten lakkaamaton kälkätys ja kohta seuraava mekkaloiva kolo. Moni on laittanut tämän merkille ja kysynyt, pitääkö kutinsa, että käppäreitä olisi jotenkin runsaammin kuin viime vuosina on totuttu.
Nyt ounasteluun on saatu totuuspohjaa, kun lintuharrastajien tekemät maastolaskennat puoltavat runsasta käpytikkamäärää.
Syynä runsauteen on pidetty hyviä havupuiden siemenvuosia. Näin on ollutkin, mutta taustalla lienee muutakin, mikä on laskenut käpytikan talvikuolleisuutta, koska myös kävyistä piittaamaton harmaapäätikka on ollut poikkeuksellisen runsas.
Voit lähettää kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen luonnossa.group@korppi.jyu.fi. Luonnossa-palstan asiantuntijoina toimivat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Heikki Helle, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.