Historiallinen kävijäennätys Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa

Museokävijöiden määrä kasvoi kaikissa museoperheen kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa.

- ”Museokohteita meillä on eri puolilla Suomea, ja ne kaikki toimivat kuntiensa ja alueidensa tärkeinä matkailukohteina. On ollut hienoa huomata, että kaikkialla on ylitetty vihdoin koronan tuoma kävijävaje, joissakin vuosi on ollut jopa historiallisen hyvä”, museopalvelujohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta toteaa.

Hämeen linna. Kuva © Suomen kansallismuseo

Hämeen linnassa vierailleiden määrä, 122 068, on samalla linnan 2000-luvun ennätys. Tätä enemmän kävijöitä on ollut viimeksi vuonna 1997.

Myös linnan alueella sijaitsevassa Vankilamuseossa tehtiin uusi ennätys, 39 587 kävijää. Ennätyksiä linnan alueella tehtailtiin myös viime viikonloppuna, kun Tuomaan markkinoilla vieraili 7 855 kävijää. 

Kansallismuseon lyhyeksi jäänyt vuosi toi museoon 224 605 kävijää vain 9,5 aukiolokuukauden aikana. Edellinen ennätys löytyy vuodelta 2018, jolloin museossa vieraili 12 aukiolokuukauden aikana 243 000 henkilöä.

Ennätyksiä tehtiin myös Kansallismuseon viimeisenä aukioloviikonloppuna, jolloin 48 tunnin aikana Kansallismuseon halusi nähdä noin 19 200 kävijää. Kyseessä on museon historian vilkkain viikonloppu. Keväällä 2027 jälleen avautuva Kansallismuseo meni kiinni 16. lokakuuta mittavan peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen ajaksi.

Kotkassa sijaitsevan Suomen merimuseon kokonaiskävijämäärä ylittää tänä vuonna 150 000 rajan. Vuonna 2022 kävijöitä oli 113 800. Roima nousu johtuu erityisesti museon Pako Pompejista -näyttelystä, joka kasvatti näyttelykävijöiden määrää peräti 47 prosentilla. 

Myös Olavinlinnan 128 100 kävijää toi nousua viime vuoteen, vaikka venäläisten matkailijoiden puuttuminen näkyykin kävijämäärissä juuri Olavinlinnassa.

Presidentti Urho Kekkosen kotina tunnettu Tamminiemi.

Kuva © Topi Leikas / Suomen kansallismuseo

Talvikaudella vain viikonloppuisin auki olevan Tamminiemen kävijämäärät kasvoivat ja olivat nyt 16 680. Edellisvuoteen verrattuna vierailijoita oli noin 3100 enemmän.

Langinkosken keisarillinen kalstusmaja. Kuva © Maija Huitu / Museovirasto

Myös kaikkien neljän kesäkohteen vuosi oli edellisvuotta vilkkaampi. Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla Kotkassa vierailleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 17 prosentilla. Neljän avoinnaolokuukauden aikana kävijöitä oli 12 763. 

Voimakasta kävijämäärien kasvua oli myös arkkitehtikolmikko Gesellius-Lindgren-Saarisen ateljee-kotina tunnetussa Hvitträskissä Luomassa. Viiden kuukauden aikana kävijöitä oli 18 476, kun edeltävänä kesänä heitä oli 14 239.

Seurasaaren ulkomuseon kävijöiden määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna hieman, ja oli nyt 45 908. Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan  kävijämäärät pysyttelivät edellisvuoden tasolla, mutta kasvoivat silti hieman vuoteen 2022 verrattuna. Kävijöitä 3,5 aukiolokuukauden aikana oli 19 190.