Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.
– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.
Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.
– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.
Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll
Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.
– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista.
Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus. Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.
– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.
Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta
Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä.
– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja.
Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.
Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.
– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä.
Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.
Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta