Mikäli Turun ja Helsingin välinen ratayhteys päätetään linjata uudelleen, tulee haittoja ilmenemään paitsi Salon ja Espoon välillä myös Kaarinan ja Paimion kaupunkien alueilla. Täysin ongelmaton vaihtoehto ei Peimarin kuntien kannalta ole sekään, että kaksoisraide toteutetaan Turun ja Salon välillä nykyiseen maastokäytävään.
Vaikka haittoja on luvassa, katsotaan Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden – sekä hankkeeseen sisältyvän paikallisjuna-option – hyödyt kuitenkin sen verran suuriksi, että hankkeella on laaja kannatus myös Peimarin alueella.
Kunnallislehti kertoi jokin aika sitten kiinteistöille, asutukselle sekä maa- ja metsätaloudelle odotettavissa olevista haitoista. Tällä kertaa vuorossa on katsaus ratahankkeen vaikutuksesta maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Lähdeaineistona on Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden YVA-selostus lukuisine liitteineen.
Ohi kartanon, läpi pohjavesialueen
Kaarinan kaupungin alueella, käytännössä Piikkiössä, rataoikaisu (vaihtoehto B) aiheuttaisi huomattavasti enemmän haittoja maisemalle ja kulttuuriympäristöille kuin nykyistä maastokäytävää noudatteleva vaihtoehto A.
Kaarinan alueella uusi ratalinjaus sijoittuisi pääosin maatalousvaltaiselle alueelle. Uuteen maastokäytävään sijoittuva linjaus aiheuttaisi melko huomattavia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi Pussilan eli ”Bussilan” kartanoympäristön maisemaan ja arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Pussilan kartano on suunnitellusta uudesta ratalinjauksesta noin 200 metrin etäisyydellä. Kartanoa kiertävä kuusiaita sijoittuu lähimmillään noin 60 metrin etäisyydelle.
Vakavia kielteisiä vaikutuksia aiheutuisi Kaarinassa myös Turun kehätien seudulle, missä ratalinjauksen pitkät sillat olisivat maisemassa hallitsevia, ja rakennuksia jäisi linjauksen alle.
Uusi ratalinjaus eli hankevaihtoehto B kulkee Kaarinassa Palomäen pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueen läpi. Pohjavesialueella sijaitseva Ounamäen varavedenottamo sijaitsee noin 300 metriä ratalinjasta etelään.
Savialueilla tapahtuva rakentaminen voi aiheuttaa muutoksia paineellisen pohjaveden pinnankorkeuksissa. Ratalinjan pohjoispuolella sijaitsee myös osittain pohjavesivaikutteinen lampi.
Vaikutukset pohjavesiin arvioidaan Kaarinan Palomäen alueella erittäin kielteisiksi. Myös kokonaisuudessaan hankevaihtoehdon B:n vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin nähdään Kaarinan alueella epäsuotuisiksi.
Piikkiön asema ympäristöineen ei ole kaksoisraiteen vuoksi uhattuna, riippumatta siitä, toteutetaanko rataoikaisu vai ei. Piikkiön aseman kohdalla kaksoisraide sijoittuisi nykyisen raiteen eteläpuolelle, kauemmas asemaympäristöstä.
Oikaisuista riesaa myös Paimiossa
Mikäli kaksoisraide päätetään toteuttaa Turku-Helsinki -radan nykyiseen maastokäytävään (hankevaihtoehto A), jäävät kaksoisraiteen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin Paimion alueella kokonaisuudessaan vähäisiksi.
Tilanne muuttuu, jos Turun ja Salon väliset rataoikaisut toteutuvat. Silloin maisemaan ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvat vaikutukset ovat Paimiossa suuruudeltaan ”kohtalaisia” elleivät peräti huomattavia.
Vaikutuksia aiheutuisi muun muassa Paimion taajama-alueen länsipuolella, missä ratalinjaus sijoittuu Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle.
Rataoikaisuista aiheutuisi kyseisille alueille paikoin muutoksia laajemminkin kuin välitöntä lähiympäristöä koskien. Myös kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja osaan Suurta Rantatietä saattaa kohdistua paikallisesti suuria kielteisiä vaikutuksia.
Ratahankkeen vaikutukset ulottuisivat Paimiossa enimmäkseen maatalousvaltaisille alueilla, mutta keskustan länsilaidan ja Kriivarin välillä myös Paimion taajama-alueelle.
Paimion asemarakennus on säilynyt rakentamisaikansa asussa, ja monet muutkin asemaympäristön rakennuksista ovat suojeltuja. Ne eivät ole ratahankkeen johdosta uhattuina toisin kuin esimerkiksi Littoisten vanha asemarakennus Kaarinassa.
Paimion rautatieaseman pohjoispuolinen Postinkujan ja Tiilitehtaantien asuinalue on paikallisesti arvokas pientaloalue, missä sijaitsee myös muutama suojeltava rakennus. Myöskään Postinkujan talot eivät ole uhattuina.
Vaihtoehdossa B ratalinjaus sijoittuu monilta osin uuteen maastokäytävään. Kyseisen ratalinjauksen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita muinaisjäännöksiä.
