Lehtipensaat

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Tervola’  FinE

Pohjois-Suomesta löydetty ’Tervola’ vihertyy aikaisin keväällä, toisin kuin muut pensashanhikkilajikkeet! Kukat sitruunankeltaiset ja keskikokoiset. Pysty- ja korkeakasvuinen pensashanhikkilajike. Sietää kuivuutta. Kasvintuhoojia ei ole.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, peittopensaana luiskissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kalkittu, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 150 cm x 120cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Pallohortensia – Hydrangea arborescens ’Annabelle’

Valkoinen kukinto pyöreä, 20-30 cm halkaisijaltaan. Kukkii heinä-elokuun ja kukinta on runsasta. Versojen mahdollinen paleltuminen talvella ei haittaa kukintaa, koska keväällä alasleikattu pensas kukkii jo samana kesänä. Pallohortensian kasvualustaa ei kalkita.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 100 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Valkokirjokanukka – Cornus alba ’Elegantissima’

Pensas ”valaisee” puistojen ja puutarhojen varjoisat kolkat. Valkoisen kellertävät kukat kesä-heinäkuussa. Lehdet valkokirjavat. Ruskeanpunertavat versot ovat edukseen talvella.

Käyttö: ryhmissä, aidanteena tai yksittäin värikkäänä huomion herättäjänä

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore – kostea kasvualusta, mielellään runsasravinteinen

Koko: 200 cm x 250 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Keltakirjokanukka – Cornus alba ’Gouchaultii’

Kellertävän valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. Lehdet keltalaikkuiset. Syysväri oranssinkeltainen valoisilla paikoilla, varjossa kalpeankeltainen. Oksat punertavat.

Käyttö: ryhmissä, aidanteena tai yksittäin värikkäänä huomion herättäjänä

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore – kostea kasvualusta, mielellään runsasravinteinen

Koko: 200 cm x 250 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Koriste-aronia – Aronia x prunifolia

Valkoiset kukkatertut kesäkuussa. Lehdet kiiltävän vihreät, syysväri avoimilla paikoilla oranssinkeltainen tai kirkkaanpunainen. Mustat, talouskäyttöön soveltuvat marjat . Niistä valmistetaan mm. hilloa, mehua ja viiniä. Terve ja tuholaisvapaa pensas.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, leikattuna ja vapaasti kasvavana aidanteena, pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva – tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 250 cm x 300 cm

Kestävyys: l-lV(V)

’Punakaneli’

Syyslajike. Viljelty Suomessa vuodesta 1896 lähtien. Edelleen yksi suosituimmista omenalajikkeista. Sato kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy muutamia viikkoja.Hedelmä on pienehkö, selvästi kanelilta maistuva, makea ja mietohappoinen. Malto on rapea. Lajike kestää kohtalaisesti omenarupea. Puu tulee myöhään satoikään, mutta satoikäinen puu tuottaa runsaasti hedelmiä jopa vähällä hoidolla. Hyvä yleispölyttäjä.

Kestävyys: l-V

Punaherukka ’Punainen Hollantilainen’

Myöhäinen, hyvin talvenkestävä ja terve lajike. Marjat ovat keskikokoisia, lyhyissä tertuissa ja raikkaan makuisia. Pensas on rehevä, pysty- ja runsasoksainen. Lajike on viljelyvarma ja satoisa.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 130 cm

Kestävyys: l-Vl

Sateenvarjojalava – Ulmus glabra ’Camperdownii’

Kuperalatvainen, näyttävä riippapuu yksittäiskasviksi avoimelle paikalle.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 2-3 m x 4-6 m

Kestävyys: l-ll

Kurtturuusu – Rosa rugosa

Tuoksuvia, yksinkertaisia violetinroosan värisiä kukkia avautuu kesäkuusta syksyyn saman kesän versoihin. Oranssinpunaisia kiulukoita kehittyy runsaasti ja ne soveltuvat talouskäyttöön. Pensas sietää erinomaisesti leikkausta, tuulta, tiesuolaa, ilmansaasteita ja mekaanisia vaurioita. Vaatimaton kasvupaikan suhteen lukuunottamatta märkää maata.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, vapaasti kasvavana aidanteena ja marjakasvina

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vll(Vlll)

Tuivio – Microbiota decussata

Ikivihreä, ’jokapaikan’ mattomainen peittohavu. Sopii polkujen ja portaiden viereen, koska tuivio kestää tallausta paremmin kuin esimerkiksi maanmyötäiset katajat. Menestyy myös rinteissä, joissa kuivuus voi joskus olla ongelma. Muuttuu pronssinruskeaksi talven tullessa, mutta vihertyy jälleen kevään koittaessa.

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä rinteessä, kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, kuiva-tuore ja vähäravinteinen kasvualusta.

Koko: 30 cm x 150cm

Kestävyys: l-Vl

Humala – Humulus lupulus

Nopeakasvuinen perennamainen köynnös, jonka maanpäälliset osat kuolevat talveksi. Humala kiertyy itse tukeen ja nousee yhdessä kesässä useiden metrien korkeuteen. Kaksikotinen. Oluen mausteena käytettäviä, vaaleanvihreitä käpymäisiä tähkiä saadakseen on viljeltävä emiyksilöitä.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – varjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 3-5 m

Kestävyys: l-Vll

Lehtokielo – Polygonatum multiflorum

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: kesäkuu

Valovaatimus: aurinko-varjo

Korkeus: 90 cm

Kestävyys: Hyvin kestävä

Lisätietoja: myrkyllinen

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Abbotswood’ 

Kasvutavaltaan matala, melko leveä ja rennohko-oksainen pensas. Suuret, vitivalkoiset kukat. Kukkii keskikesästä pitkälle syksyyn. Sinivihreä lehdistö. Kasvintuhoojia ei ole.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, peittopensaana luiskissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kalkittu,  kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 80 cm x 120cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Koreanpihta – Abies koreana

Matalahko, leveän kartiomainen puu, jolla on erityisen kauniit neulaset ja kävyt. Vain 1-2 cm pitkät neulaset ovat vaaleita alapinnaltaan, päältä tummanvihreitä. Usein jo alle metrin mittaisissa taimissa on runsaasti sinisiä käpyjä. Viihtyy parhaiten hieman varjossa.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä sekä suurilla että melko pienillä pihoilla

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 5-10 m x 3-5 m

Kestävyys: l-lV(V)

Kiinanlaikkuköynnös – Actinidia kolomikta

Köynnös on kaksikotinen. Versot punaruskeat, lehdet keväällä vaaleanvihreät. Lehtien kärjet kukinta-aikaan valkoiset, kukinnan jälkeen punertavat. Laikkuja on eniten hedekasveissa. Kielolle tuoksuvat, pienet ja valkoiset kukat kesä-heinäkuussa. Tarvitsee tuen. Leikataan vain tarvittaessa ja vasta elokuussa, sillä laikkuköynnöksellä on keväällä voimakas mahlavuoto. Ruosteenpunainen ruskaväritys.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko -puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 2-4 m

Kestävyys: l-lll(lV)

Balkaninhevoskastanja – Aesculus hippocastanum

Komeasti kesäkuussa kukkiva leveäoksainen puu. Valkoiset kukinnot jopa 30 cm korkeat. Puu ei siedä voimakasta leikkausta. Puulla ei ole kasvintuhoojia. Puu kasvaa nuorena melko nopeasti, mutta myöhemmin hitaasti. Syvä juuristo ei haittaa nurmikon kasvua rungon ympärillä. Vanhempana latvus kuitenkin varjostaa niin voimakkaasti, että muu kasvillisuus kärsii. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja humuksinen sekä kalkittu kasvualusta

Koko: 15 m x 10 m

Kestävyys: l-ll(lll)

’Aunen Päärynä’

Peräisin Pälkäneeltä Hämeestä. Itsepölytteinen suomalainen herkkulajike. Hedelmät keskikokoisia, pyöreähköjä, aurinkoisina kesinä toispuoleisesti punaväritteisiä. Sato runsas, poimitaan yleensä syyskuussa. Säilyy poiminnan jälkeen noin kaksi viikkoa. Hillittykasvuinen, pieni puu saavuttaa varhain satoiän. 

Kestävyys: l-lll

Peikonpähkinä – Corylus avellana ’Contorta’

Hidaskasvuinen erikoisuus. Ruuvikierteiset oksat ja tummanvihreä, ryppyinen lehdistö herättävät taatusti huomiota. Kukkii toukokuussa, kukka on norkko.

Käyttö: erikoisena huomiokasvina yksittäin, pienissä ryhmissä

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja -kalkkinen kasvualusta

Koko: 150 cm x 100 cm

Kestävyys: l-(ll)

Syyshortensia – Hydrangea paniculata ’Grandiflora’

Pystykasvuinen, iso pensas, jonka suuret, kartiomaiset kukinnot ovat koristeelliset elokuusta ensipakkasiin. Syyshallat antavat punerrusta kukintoihin. Edellisen vuoden versojen leikkaus keväällä parin kolmen silmun yläpuolelta lisää kukintojen kokoa ja oksien tuulenkestävyyttä. Pitää hieman happamesta kasvualustasta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, hapan,  tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 300 cm x 300cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Kultatuija – Thuja occidentalis ’Golden Globe’

Kultatuijat ovat keltalehtisiä kanadantuijan lajikkeita, joiden muoto vaihtelee pallomaisesta kartiomaiseen. ’Golden Globe’ -lajike kuuluu pallomaisiin kultatuijiin. Se on pirteä piristys vihreisiin havuryhmiin ja kivikkotarhaan.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lll

Rohtokataja – Juniperus sabina

Leveä, rento-oksainen kataja, jonka versot kasvavat yläviistoon. Vihreäneulasinen. Vanhan pensaan uloimmat haarat asettuvat maata vasten, jolloin ne saattavat juurtua.

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 50-100 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-lll

’Jaspi’

Myöhäinen syys- ja herkkulajike. Sato kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy ainakin kuukauden, jopa marraskuuhun. Hedelmä on iso tai keskikokoinen. Maku on makea ja mietohappoinen. Malto on valkoinen. Lajike kestää huonosti omenarupea, muumiotaudin kestävyys on melko hyvä. Puu tuottaa jo nuorena runsaasti satoa.

Kestävyys: l-lll(lV)

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Mango Tango’ 

’Mango Tango’ on ensimmäinen pensashanhikkilajike, jolla on kaksiväriset oranssit kukat. Kukinta alkaa myöhään kesällä, mutta jatkuu syyspakkasiin saakka. Pensas on matala ja tiiviin pallomainen. Sietää kuivuutta. Kasvintuhoojia ei ole.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kalkittu, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 80-100 cm x 80-100 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Säleikkövilliviini – Parthenocissus inserta

Tuen vaatima säleikkövilliviini kasvaa nopeasti ja sopii paitsi seinustalle myös maanpeittäjäksi. Lehdet ovat yleensä viisisormiset. Upea, parhaimmillaan tulipunainen syysväri on tummempi kuin imukärhivilliviinillä. Sinimustat marjat ovat kitkerinä syömäkelvottomat, mutta koristeelliset lehdettömään aikaan. Laji on melko vaatimaton kasvupaikan suhteen. Säleikkövilliviini nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia versoja, mutta se sietää myös alasleikkauksen.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-10 m x 2 m

Kestävyys: l-V

Pallohopeakuusi – Picea pungens ’Glauca Globosa’

Okakuusen sinisävyinen kääpiömuoto. Neulaset ovat kovat ja pistäväkärkiset. Kasvupaikan pitää olla valoisa, jotta neulaset eivät varise ennen aikojaan. Havupensas sietää hyvin kuivuutta ja auringon paahdetta.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 200 cm x 300 cm

Kestävyys: l-lll

Syysleimu – Phlox paniculata ’David’

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: suurikukkainen, leikkokukka

Hopeakuusi – Picea pungens ’Glauca’

Okakuusen sinisävyinen muunnos. Neulaset jäykät ja pistävät. Hopeakuusi tarvitsee runsaasti valoa ja melko paljon ravinteita, jotta latvuksesta tulee säännöllinen ja kauniin sinertävä. Maa saa olla yhtä hyvin kalkittu kuin hapan.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena aurinkoisella kasvupaikalla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore, runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 10-15 m x 3-6 m

Kestävyys: l-lll

Kotipihlaja – Sorbus aucuparia

Puusta kehittyy joko yksirunkoinen tai monihaarainen. Kasvu on nopeaa noin 20-vuotiaaksi asti. Kermanvalkoiset, tuoksuvat kukat avautuvat kesäkuussa. Oranssinpunaisista marjoista voi valmistaa hilloa ja mehua tai jättää linnuille. Kotipihlaja kestää tuulta sekä leikkausta. Se kestää myös melko hyvin maantäyttöä juuriston vähäisen hapentarpeen ansiosta. Sen sijaan tiesuolaa se sietää huonosti.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille. Myös leikattava aita ja tuulensuoja.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-12 m x 2-5 m

Kestävyys: l-Vlll

Pensassembra – Pinus pumila ’Glauca’

Leveäkasvuinen havupensas. Sinertävät neulaset kuten sembramännyllä. Pensassembra viihtyy auringossa, keskiravinteisessa ja läpäisevässä maassa, joka saa olla yhtä hyvin kuivaa kuin hikevää.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 100 cm x 200 cm

Kestävyys: l-V(Vl)

Rusotuomi – Prunus virginiana ’Schubert’

Rusotuomen kukinnot –  nuokkuvat, valkoiset tertut – puhkeavat kesäkuun alussa, jolloin rusotuomen lehdistö on vielä vihreä. Elokuussa punaisiksi muuttuvat marjat ovat hetken hyvin koristeellisia. Ne kypsyvät lopulta tummanpunaisiksi ja häviävät kesän aikana tumman violetinpunaiseksi muuttuneen lehdistön joukkoon.  Syysväristä tulee tummanpunainen.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja -savinen kasvualusta

Koko: 5-9 m

Kestävyys: l-lV

Timanttituija – Thuja occidentalis ’Smaragd’

Luonnostaan hyvin tiheä- ja kapeakasvuinen tuijalajike. Muoto kartiomainen. Leikkaamattomanakin hyvä aitakasvi, tosin sietää tarvittaessa voimakastakin leikkausta. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa – varjossa, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 4-6 m x 1,5 m

Kestävyys: l-lll

Siperianpihta – Abies sibirica

Siperianpihdan kartiomainen latvus on kapea ja tiheäoksainen. Neulaset ovat heleänvihreät. Puu on suhteellisen syväjuurinen ja kestää siten hyvin tuulta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 15-25 m x 4-5 m

Kestävyys: l-Vll

Pilarikataja – Juniperus communis ’Suecica’

Tavallisen katajan tiiviskasvuinen, pylväsmäinen muunnos. Pystykasvuinen kataja on muodoltaan sypressimäinen ja sitä voidaankin oikeutetusti kutsua ’Pohjolan Sypreksiksi’.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkotarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa sekä aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, vähäravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 3-7 m x  1-3 m

Kestävyys: l-V(Vl)

Makedonianmänty – Pinus peuce

Makedonianmännyllä on iso ja leveä latvus. Sinertävät neulaset ovat pitkät. Pysyy vanhana puuna kauemmin vehreänä kuin sembramänty. Lisäksi puu kestää paremmin sienitauteja eikä vaadi paljon kasvupaikaltaan, kunhan se on valoisa. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä tai kujanteena valoisilla paikoilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 10-20 m x 4-7 m

Kestävyys: l-lV(V)

Kyynelkoivu – Betula pendula ’Youngii’

Hidaskasvuinen puu, jolla on leveä latvus ja riippuvat oksat. 

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhmiin pienehköille ja isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko , kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 2-3 m 

Kestävyys: l-V

’Uslada’

Syyslajike. Hedelmät ovat keskikokoa suurempia. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja peitevärinä kirkkaanpunaisina läiskiä tai viiruja lähes omenan ympäri. Maku on erinomaisen herkullinen ja lievästi vadelma-arominen. Puu on hyvin talvenkestävä. Ruvenkestävyys on hyvä. Sato on runsas, jokavuotinen ja aikaisin alkava. Hedelmät kestävät hyvin käsittelyä ja säilyvät joulukuulle saakka.

Kestävyys: l-lV

Tuoksuvatukka – Rubus odoratus

Yleiskuva trooppisen rehevä. Kookkaat lehdet, kukkii lähes koko kesän, tosin runsainta kukinta on kesä-heinäkuun vaihteessa. Kukat tuoksuvat miedosti. Kukkineet versot poistetaan maata myöten vuosittain keväällä. Juurivesoja kasvaa paljon ja laji sietää alasleikkauksen, mutta ei kuki sitä seuraavana kesänä. Syyskesällä kypsyviä marjoja voi huoletta syödä. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko – varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta

Koko: 200 cm x 250 cm

Kestävyys: l-Vll

’Kuokkala’

Itsepölytteinen ja satoisa. Hedelmä on keskikokoinen, keltainen pohjaväri peittyy osittain violetinpunaiseen pintaväriin.  Erinomainen, mehukas tuorehedelmä säilyy 2-3 viikkoa varastossa. Puu kasvaa hillitysti. Latvus on avoin ja oksat lähes vaakasuorat, minkä vuoksi oksat eivät repeile.

Kestävyys: l-lll(lV)

Purppuraomenapuu – Malus ’Royal Beauty’

Täysin riippuvaoksainen, koko kesän tummanpunalehtinen koristeomena. Kukkii kesäkuussa tumman viinipunaisin kukin. Vain sentin kokoiset, tumman punavioletit hedelmät erottuvat heikosti ruskeanpunaisesta lehdistöstä.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 2-3 m

Kestävyys: l-ll(lll)

Pesäkuusi – Picea abies ’Nidiformis’

Tiheä ja leveän pallomainen pesäkuusi muuttuu vähitellen päältä litteästä koveraksi (=pesä). Neulaset ovat vihreät ja tavallista lyhyemmät. Pesäkuusi kestää varjoa ja suosii hikevää maata. Lajike on hyvin kestävä eikä sitä tarvitse varjostaa keväällä. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 90 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lV

Isotuomipihlaja – Amelanchier spicata

Kestävin ja isoin tuomipihlajista. Tuuhea, peittävä ja pysty kasvutapa, runsaasti juurivesoja. Runsas, valkoinen kukinta touko-kesäkuussa. Sinipunaiset marjat ovat syötäviä, myös lintujen herkkua. Syysväri oranssinpunainen. Sietää leikkausta ja sopii siten sekä vapaasti kasvavaksi että leikatuksi pensasaidaksi.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 500 cm x 300 cm

Kestävyys: l-Vlll

Rusotuomipihlaja – Amelanchier lamarckii

Kauniisti sivuille kaartuvat , hieman riippuvat oksat tekevät pensaasta leveän. Laji on hillittykasvuinen ja tekee vähän tyviversoja. Valkoiset kukat avautuvat lehtien puhjettua touko-kesäkuussa. Lehdistö on keväällä avautuessaan harmahtavan punaruskea, syksyllä punainen. Mustanpunaiset marjat ovat syötäviä ja myös lintujen herkkua. Pensas on vanhemmiten puumainen. Helppohoitoinen, leikataan kukinnan jälkeen ja yleensä vain kuivia oksia.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 400 cm x 350 cm

Kestävyys: l-lll

Sammalleimu – Phlox subulata ’Temiskaming’

Kukinnon väri: karmiininpunainen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 15 cm

Seittimehitähti – Sempervivum arachnoideum

Kukinnon väri: karmiininpunainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 15 cm

Lisätietoja: lehtiruusuke vihreä tai punertava

Ruusuangervo – Spiraea japonica ’Froebelii’

Ruusuangervo on pienehkö, mutta melko isokukintoinen ja -lehtinen pensas. Lehdet ovat puhjetessaan punertavat. Karmiininpunaiset kukat avautuvat heinä-elokuussa. Ruusuangervo kukkii saman vuoden versoilla, joten sen voi kukinnan keskeytymättä leikata keväisin alas. Jos alasleikkauksia suorittaa vuosittain, on muistettava riittävä kalkitus ja lannoitus. Syysväri on ruskean- tai tummanpunainen.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 50-100 cm x 100-120 cm

Kestävyys: l-lV

Seppelvarpu – Stephanandra incisa ’Crispa’

Matala, hyvin runsasoksainen pikkupensas. Erinomainen peittopensas, kunhan kasvualusta on läpäisevä, jolloin se talvehtii kunnolla. Kukkii vihreänvalkeilla kukilla kesä-heinäkuussa. Kukilla ei niinkään ole koristearvoa, vaan kauneus perustuu lamoavaan kasvutapaan ja liuskaiseen lehdistöön. Alas kaareutuvat oksat juurtuvat nivelistään maahan. Pensasta ei yleensä tarvitse leikata, mutta se versoo hyvin alasleikkauksen jälkeen.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore, keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 30-50 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lV

Punatähkä – Liatris spicata

Kukinnon väri: karmiininpunainen

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikko- ja kuivakukka

Punatähkä – Liatris spicata

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikko- ja kuivakukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Baley Hay’

Kukinnon väri: vaalea oranssi

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 60 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Bonanza’

Kukinnon väri: oranssinkeltainen punaisella nielulla

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 60 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Fody Side’

Kukinnon väri: tumma violetti

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Frans Hals’

Kukinnon väri: terälehdet vuorotellen punaisia ja keltaisia

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Golden Scepter’

Kukinnon väri: oranssinkeltainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 90 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Pink Damask’

Kukinnon väri: rosa

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Tarhapäivänlilja – Hemerocallis ’Red Autumn’

Kukinnon väri: punainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Rantavehnä – Leymus arenarius

Lehdistön korkeus: 50 cm

Korkeus kukkivana: 80 cm

Valovaatimus: aurinko

Kasvupaikka: kuiva, hiekkapitoinen ja vähäravinteinen kasvualusta

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä

Lisätietoja: sinertävä lehdistö, erittäin talvenkestävä, leviää juurivesoista, soveltuu myös maanpeittokasviksi

Keijuangervo – Spiraea japonica ’Little Princess’

Tiheä ja säännöllisen pallomainen keijuangervo kukkii vaaleanpunaisin kukin heinä-elokuussa. Kukat pysyvät pidempään heleän vaaleanpunaisina, kun pensas istutetaan kevyeen varjoon. Peittää kasvualustan lopulta täydellisesti. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 50-70 cm x 70-100 cm

Kestävyys: l-Vl

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Goldfinger’  

Pystyt versot kaartuvat vanhoina sivuille, mikä tekee pensaasta leveähkön. Runsas kukinta heinäkuulta jopa lokakuun loppuun asti. Kirkkaankeltaiset kukat ovat suuret, jopa 4 cm halkaisijaltaan. Lehdistö on kirkkaanvihreä. Sietää kuivuutta. Kasvintuhoojia ei ole. Vanhat ja huonokuntoiset oksat poistetaan keväällä, alasleikkaus korkeintaan viiden vuoden välein.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, verhopensaana luiskissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 100 cm x 130cm

Kestävyys: l-V

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Goldteppich’  

Tumman keltakukkainen ja syvän vihreälehtinen pensashanhikkilajike. Leveä ja rento-oksainen lajike sopii maanpeittäjäksi aurinkoisille paikoille. Keltaiset kukat ovat suuret, jopa 4 cm halkaisijaltaan. Sietää kuivuutta. Kasvintuhoojia ei ole. Vanhat ja huonokuntoiset oksat poistetaan keväällä, alasleikkaus korkeintaan viiden vuoden välein.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena, verhopensaana luiskissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 60 cm x 100cm

Kestävyys: l-V

Kiinanpioni – Paeonia lactiflora ’Duchesse de Nemours’

Kukinnon väri: valkoinen, kerrottu

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka, hyväntuoksuinen

Tarhapioni – Paeonia x festiva ’Rosea Plena’

Kukinnon väri: rosa, kerrottu

Kukinta-aika: kesäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Pilvikirsikka – Prunus pensylvanica

Siro, kapealatvuksinen koristepuu, joka sopii pieneenkin puutarhaan. Nimi kuvastaa runsasta valkoista kukintaa touko-kesäkuun vaihteessa. Varhain keväällä lehteen puhkeavan puun syysväri on yleensä upean punainen. Pilvikirsikka on nuorena hyvin nopeakasvuinen, joten elinikä puulla jää 60 vuoteen. Kiiltävä runko on kuparinpunainen.  Syksyllä puuhun kehittyvät pienet, kirkkaanpunaiset marjat. Kestävä koristekirsikka, joka menestyy myös savimaassa.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 5-10 m

Kestävyys: l-Vl

Marja-aronia – Aronia Prunifolia-ryhmä ’Viking’

Suurimarjainen, roteva ja harvahaarainen pensas. Sato sopii hilloksi, mehuksi ja viinien valmistukseen. Hillo maistuu erityisen hyvältä, kun aronian marjat yhdistetään omenahilloon. Marjat ovat maukkaimmillaan ensimmäisten syyspakkasten jälkeen. Kaunis myös koristekasvina. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva – tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 250 cm x 250 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Rauduskoivu – Betula pendula

Suomen kansallispuu. Menestyy parhaiten avoimella paikalla. Se sietää kuivuutta ja ajoittaista seisovaa vettä. Koivua leikataan mahdollisimman vähän elokuussa. Pinnanmyötäinen juuristo ei siedä voimakasta maantäyttöä eikä tiesuolaa.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille, puistoihin ja metsiköihin

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 15-25 m

Kestävyys: l-Vlll

Purppuraomenapuu – Malus ’Royalty’

Olemukseltaan tumman sävyisen puun nuput ja kukat ovat tummanpunaiset, samoin lehdet ja hedelmät. Kukat ovat 4-5 cm leveät. Hedelmä on pieni, halkaisijaltaan 1,5 cm. Puu on terve, leveälatvainen ja keskikokoinen. Se on kotoisin Kanadan Saskatoonista.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 3-4 m

Kestävyys: l-lll(lV)

Riippahernepuu – Caragana arborescens ’Pendula’

Riippaoksainen siperianhernepensaan lajike. Keltaiset kukat kesäkuussa kuten tavallisella siperianhernepensaallakin, jonka runkoon jalo-oksat on vartettu. Mahdolliset perusrungosta kasvavat villiversot ja juurivesat poistetaan. Hernepensaat sietävät hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Ne menestyvät melko niukkaravinteisessakin maassa, sillä ne sitovat itse typpeä. 

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 1,5-3 m

Kestävyys: l-Vl(Vll)

(Metsä)tammi – Quercus robur

Pitkäikäinen jalopuu, joka elää keskimäärin 250-vuotiaaksi. Leveä latvus läpäisee runsaasti valoa, mutta silti se suojaa tehokkaasti melulta ja sitoo pölyä. Tuulen- ja suolankestävyys ovat erittäin hyvät. Nuorena puu saattaa kärsiä keväthalloista. Tammi on kasvupaikan suhteen jaloista lehtipuistamme vaatimattomin, sillä se sietää ajoittaista seisovaa vettä ja 1,5-2 metrin syvyyteen kasvava juuristo hakeutuu pohjaveteen ja tunkeutuu kovan savenkin läpi. Se menestyy parhaiten syvämultaisilla mailla. Valon tarve lisääntyy iän myötä. Metsätammen kukinta ajoittuu toukokuun loppuun. Lehdet puhkeavat melko myöhään keväällä. Syysväri on ruskeankeltainen. Tammenterhot ovat mm. pähkinähakkien ja oravien erinomainen ravinnonlähde.

Käyttö: yksittäin, kujanteena tai muutaman puun ryhminä isoilla pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 15-20 m x 11 m

Kestävyys: l-lll(lV)

(Metsä)saarni – Fraxinus excelsior

Pitkäikäinen jalopuu, joka elää keskimäärin 180-vuotiaaksi. Harva latvus läpäisee runsaasti valoa. Tuulenkestävyys on hyvä, mutta suolankestävyys kohtalainen. Nuorena puu sietää varjoa, mutta valon tarve lisääntyy iän myötä. Saarni kärsii maanpinnan täytöstä ja keväthalloista. Laaja juuristo voi ulottua 1,5 m syvyyteen. Lehdet puhkeavat myöhään keväällä ja varisevat aikaisin syksyllä. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille, puistoihin ja metsiköihin

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-märkä, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 15-25 x 6 m

Kestävyys: l-lll(lV)

Riippasaarni – Fraxinus exelsior ’Pendula’

Metsäsaarnen riippamuunnos, jolla on pitkät, kärjistään riippuvat oksat.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 3-5 m x 4-6 m

Kestävyys: l-ll

Pylväshaapa – Populus tremula ’Erecta’

Pylväshaapa on suosittu koristepuu, sillä se on lähes juurivesaton ja erittäin kapeakasvuinen. Se elää keskimäärin 50-vuotiaaksi. ’Erecta’ löydettiin vuonna 1916 Ruotsin Länsi-Göötanmaalta. 
Vaikka pylväshaavan oksat kasvavat jyrkästi ylöspäin, ne kestävät hyvin lumikuormia. Puuta tarvitsee leikata hyvin harvoin. Tavallisesti ’Erecta’ on vartettu haapaan, mutta juuristosta ei ole haittaa rakenteille. Lehdet ovat keväällä kauan koristeellisen punertavat, kun taas syysväri on keltainen. 

Käyttö: kujanteena, yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa sekä tie- ja katualueilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 10-17 m x 2 m

Kestävyys: l-Vll

Rautatienomenapuu – Malus ’Hyvingiensis’

Runsaasti kukkiva, riippuvaoksainen ja matala riippaomenapuu. Kukka on valkoinen, nuppuisena vaaleanpunainen, 4 cm leveä. Koristeelliset, auringon puolelta punertavat hedelmät ovat mehukkaita ja kelpaavat hyvin talouskäyttöön. Puu on kotoisin VR:n taimistolta Hyvinkäältä. 

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore, runsaravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 2-4 m

Kestävyys: l-V

Riippapihlaja – Sorbus aucuparia ’Pendula’

Kotipihlajan rento-oksainen muunnos kukkii ja tuottaa marjoja yhtä paljon kuin tavallinen kotipihlajakin. Oikein leikattuna puu muistuttaa sateenvarjoa. Leikkaustarve rajoittuu yleensä perusrungon villien versojen poistamiseen ja pitkien versojen typistämiseen. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 2-3 m x 5 m

Kestävyys: l-V

Puistolehmus – Tilia x vulgaris

Erinomainen puisto- ja kujannepuu.  Latvus varjostaa suhteellisen tehokkaasti. Käyttöä rajoittavat vain arkuus tiesuolalle ja lehmuskirvojen erittämä mesikaste, minkä vuoksi oleskelualueita ja autojen pysäköintipaikkoja ei kannata sijoittaa puiden alle.  Puu elää 200-250 -vuotiaaksi. Juuristo on vahva, pinnanläheinen ja tiheä, minkä vuoksi puita voi siirtää suurinakin. Runko on tavallisesti hyvin muhkurainen. Puut vesovat paitsi runkomuhkuroista myös tyveltä. Puistolehmukset kukkivat heinäkuussa, hedelmä on heikkosärmäinen ja lähes pallomainen.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, kujanteeseen isoille pihoille ja puistoihin, metsiköihin

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 10-20 x 15 m

Kestävyys: l-lV(V)

Koreanonnenpensas – Forsythia ovata

Kukkii keltaisin kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Kukat sijaitsevat edellisen kesän versoissa. Kukinnan edistämiseksi on syytä poistaa vanhoja versoja keväisin. Leveä ja kaarevaoksainen laji viihtyy parhaiten aurinkoisessa rinteessä, syvämultaisessa ja ravinteikkaassa maassa. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Kääpiömanteli – Prunus tenella

Voimakkaan vaaleanpunaiset, yksinkertaiset kukat puhkeavat toukokuussa edellisen kesän versoihin. Kukkii lähes lehdettömänä. Kasvupaikan tulee olla lämmin, läpäisevä ja rikkakasviton. Koska kääpiömanteli vartetaan usein luumupuuhun, perusrungosta saattaa kasvaa villiversoja. Ne pitää poistaa. Pensas on syytä syksyllä suojata jänisten ja myyrien varalta.

Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 80 cm x 80 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Villapaju – Salix lanata

Hopealehtinen, matala ja leveäkasvuinen paju. Pyöreiden lehtien upea, hopeinen nukka kehittyy parhaiten aurinkoisilla paikoilla. Ennen lehtien puhkeamista avautuvat keltaiset, isot norkotkin ovat koristeelliset. Lajilla ei ole erityistä leikkaus- eikä hoitotarvetta. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-märkä ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 80-100 cm x 100 cm

Kestävyys: l-Vlll

Koivuangervo – Spiraea betulifolia ’Tor’

Matala, tuuhea ja pallomainen pensasangervo. Valkoiset kukat puhkeavat kesä-heinäkuussa saman vuoden versoihin. Ruska-aikaan loistavan punakeltainen syysväri. Kestävä lumen painoa vastaan. Pensas sietää hyvin leikkausta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, maanpeittäjänä mm. luiskissa ja kivikkopuutarhassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 100 cm x 130 cm

Kestävyys: l-Vl

Keltajapaninangervo – Spiraea japonica ’Golden Princess’

Keltalehtinen pikkuangervo, joka värittää istutuksia koko kasvukauden. Mitä aurinkoisempi kasvupaikka on, sitä punaisempia lehdet ovat puhjetessaan ja sitä kauemmin ne pysyvät loppukesän kullankeltaisina. Ruusunpunaiset kukat puhkeavat heinä-elokuussa saman vuoden versoihin, joten pensas voidaan keväisin leikata alas kukinnan kärsimättä. Syysväri punakeltainen.  

Käyttö: kontrastikasvina yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 60 cm x 85 cm

Kestävyys: l-lll

Piikkiaralia – Aralia elata

Eksoottisen oloisella ’pirunkepillä’ on piikkiset versot ja lehdet. Suurten lehtiensä takia tarvitsee tuulensuojaisen kasvupaikan. Lehdistä tulee jopa 70 cm pitkät. Kasvupaikan tulee olla lämmin ja aurinkoinen. Valkoinen, iso ja litteä huiskilokukinto avautuu elokuussa. Kypsät marjat ovat mustat. Keltapunertava syysväri kehittyy aikaisin.

Käyttö: tehostekasvina yksittäin ja ryhmissä

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 300 cm x 200 cm

Kestävyys: l-(ll)

Purppuraheisiangervo – Physocarpus opulifolius ’Diabolo’

Terve ja nopeasti kasvava lännenheisiangervon punalehtinen lajike. Myös versot ovat purppuranpunaiset. Punertavanvalkoiset kukat avautuvat kesäkuussa. Loppukesällä oksilla erottuvat koristeelliset tummahkonpunaiset siementuppilot, jotka jäävät kiinni oksiin talveksi. Aurinkoisella paikalla lehtien punainen väri kehittyy parhaimmaksi.

Käyttö: värikkäänä huomion herättäjänä yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – varjo, kuiva – kostea ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 250 cm x 250 cm

Kestävyys: l-V(Vl)

Norjanangervo – Spiraea ’Grefsheim’

Koristeellisen kaarevaoksainen ja varhain kukkiva pensas on yksi maamme suosituimmista koristepensaista. Valkoiset kukat avautuvat touko-kesäkuussa. Myös pienet, harmahtavanvihreät lehdet puhkeavat aikaisin. Syysväri on keltainen.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva – tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Juhannusruusu – Rosa spinosissima ’Plena’

Kerrotut, valkoiset ja voimakkaasti tuoksuvat kukat puhkeavat juhannuksen aikoihin. Kukinta kestää pari viikkoa. Kiulukat ovat mustat ja pallomaiset. Pienet lehdet saavat ruska-aikaan viinin- tai ruskeanpunaisen syysvärin. Juurivesoja kehittyy runsaasti. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150-200 cm x 250 cm

Kestävyys: l-Vll(Vlll)

Puistoruusu – Rosa ’Robusta’

Pystykasvuinen ja roteva ruusu, jolla on kirkkaanpunaiset, suuret ja yksinkertaiset kukat. Kukinta alkaa tavallisesti kesäkuun lopussa. Lähes tuoksuttomat kukat sijaitsevat monen kukan ryhmissä. Kukinta kestää talven tuloon saakka. Vihreitä kiulukoita kehittyy vähän. Pensasta joutuu leikkaamaan joka kevät lähes maanrajasta, mutta pensas kasvattaa nopeasti uusia versoja, jotka kukkivat jo samana kesänä. Erittäin kiiltävä, tummanvihreä lehdistö muistuttaa ryhmäruusujen lehdistöä.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, vapaasti kasvavana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 80-100 cm

Kestävyys: l-lll

Kartiovalkokuusi – Picea glauca ’Conica’

Tasaisen kartiomainen pikkuhavu, jota kutsutaan muotonsa vuoksi myös sokeritoppakuuseksi. Neulaset ovat kirkkaanvihreät ja lyhyet. Kartiovalkokuusi ruskettuu helposti kevättalven auringon paisteessa, minkä vuoksi se on syytä suojata auringolta esimerkiksi säkkikankaalla. Sitä ei kuitenkaan kannata istuttaa kaikkein varjoisimpiin paikkoihin, sillä tällöin latvuksesta tulee harva.

Käyttö: yksittäin tai pienissä ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 100-150 cm x 200 cm

Kestävyys: l-lll

Pallotuija – Thuja occidentalis ’Tiny Tim’

Hidas- ja pienikasvuinen pallotuijalajike, jonka neulaset ovat tummanvihreät. Siitä saa mainion helppohoitoisen ja matalan havuaidanteen. Viihtyy myös aurinkoisella paikalla, mikäli kasvualusta on multava ja kostea. Tuijia eivät vaivaa meillä mitkään kasvintuhoojat. 

Käyttö: yksittäin tai pienissä ryhmissä kivikkopuutarhassa, aidanteena,  matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore-kostea, keskiravinteinen ja multava kasvualusta.

Koko: 70 cm x 120 cm

Kestävyys: l-lV

Kääpiövuorimänty – Pinus mugo ’Pumilio’

Matalana pysyvä, pöyreähkö vuorimännyn muoto. Alimmat versot kasvavat maata myöten ja kohenevat kärjistään. Kääpiövuorimäntyä ei tarvitse leikata.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, vähäravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 50-100 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vl

(Kääpiö)sinikataja – Juniperus squamata ’Blue Star’

Teräksensininen ja epäsäännöllisen maljamainen, pieni havupensas. Neulaset ovat kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Tiivis kasvusto leviää vanhemmiten.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 40 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

(Kääpiö)sinikataja – Juniperus squamata ’Blue Star’

Teräksensininen ja epäsäännöllisen maljamainen, pieni havupensas. Neulaset ovat kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. Tiivis kasvusto leviää vanhemmiten.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 40 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Vuorimänty – Pinus mugo (mughus)

Monihaarainen pikkupuu tai pensas. Vuosikasvainten typistäminen juhannuksen aikoihin tuuheuttaa kasvustoa. Vuorimänty on valopuu, mutta sietää enemmän varjoa kuin metsämänty. Neulaset säilyvät oksilla 5-8 vuotta, mikä tekee vuorimännystä tiheän. 

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa rinteessä ja tasamaalla, jopa paahteessa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, vähäravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 100-300 cm x 200-400 cm

Kestävyys: l-Vlll

Kartiotuija – Thuja occidentalis ’Holmstrup’

Tiheän kartiomainen ja hidaskasvuinen tuijalajike. Lehdykät ovat keskivihreät, talvella himmeän tummanvihreät. Pysyy säännöllisen muotoisena vanhanakin. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa – varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 3,5 m x 1 m

Kestävyys: l-lV

Japaninmarjakuusi – Taxus cuspidata

Leveä havupensas, jonka oksat ovat vaakasuorat. Kestävämpi kuin oma euroopanmarjakuusemme. Neulaset ovat erittäin tummanvihreät; marjakävyt ovat punaiset ja syömäkelvottomat. Vain vihreät kasvinosat sisältävät myrkyllistä taksiinia. Marjakuuset sietävät erinomaisesti leikkausta. Viihtyy parhaiten varjossa ja hyvin kalkitussa maassa. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, leikattuna aitana puolivarjossa tai varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 5 m x 4 m

Kestävyys: l-lV(V)

Metsämänty – Pinus sylvestris

Erittäin pitkäikäinen, suuri, kotimainen havupuu. Puu kestää kuivuutta sekä navakkaa tuulta ja maantäyttöä syvän paalujuuriston ansiosta. Latvus päästää lävitseen paljon valoa eikä varjosta liikaa puutarhaa. Vanhemmiten alaoksat karsiutuvat ja kaunis punaruskea runko tulee näkyviin.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä tai kujanteena valoisilla paikoilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 10-25 m x 5-10 m

Kestävyys: l-Vlll

Serbiankuusi – Picea omorika

Erittäin kapealatvainen ja vähän tilaa vievä havu on taajamien suosittu puu. Lyhyet oksat kaartuvat kärjistään ylöspäin, jolloin neulasten vaalea alapinta tulee kauniisti esiin saaden puun näyttämään sinihohtoiselta. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena jopa pienillä pihoilla ja liikennealueilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 15-25 m x 2-4 m

Kestävyys: l-V

Metsäkuusi – Picea abies

Koko Suomessa kestävä kuusi varjostaa ja sitoo tehokkaasti pölyä, melua ja tuulta. Kasvualusta voi olla yhtä hyvin hapanta kuin reilusti kalkittua. Laji viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla ja kestää hyvin varjostusta. Matala ja pinnanmyötäinen juuristo ei kestä voimakasta maantäyttöä. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena, leikattuna aitana auringossa-varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 15-30 m x 4-6 m

Kestävyys: l-Vlll

Kultatyräkki – Euphorbia polychroma

Kukinnon väri: keltainen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 40 cm

Sammalleimu- Phlox subulata ’Maischnee’

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 15 cm

Herttavuorenkilpi – Bergenia cordifolia

Kukinnon väri: rosa

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 30 cm

Lisätietoja: ikivihreät lehdet

Kotkansiipi – Matteuchia struthiopteris

Kukinnon väri: ruskea

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: puolivarjo-varjo

Korkeus: 80-100 cm

Lisätietoja: saniainen, tarvitsee tuoreen maaperän viihtyäkseen

Kaunopunahattu – Echinacea purpurea

Kukinnon väri: purppuranpunainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka

Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva ’Kwanso’

Kukinnon väri: oranssi

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 100 cm

Lisätietoja: kerrottukukkainen leikkokukka

Kaukasianmaksaruoho – Sedum spurium ’Purpurteppich’

Kukinnon väri: punainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 10 cm

Lisätietoja: punertava lehdistö

Jättipoimulehti – Alchemilla mollis

Kukinnon väri: kellanvihreä

Kukinta-aika: heinä-syyskuu

Valovaatimus: aurinko-varjo

Korkeus: 40 cm

Lisätietoja: leikko- ja kuivakukka

Tarha-alpi – Lysimachia punctata

Kukinnon väri: keltainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: leikkokukka, sopii veden äärelle

Alppiasteri – Aster alpinus ’Dunkle Schöne’

Kukinnon väri: sinivioletti

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 25 cm

Verikurjenpolvi – Geranium sanguineum ’Max Frei’

Kukinnon väri: sinipunainen

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 20 cm

Sinikataja – Juniperus squamata ’Meyeri’

Teräksensininen suppilomainen havupensas. Pystyjen versojen latvat kaartuvat sivuille. Neulaset ovat pistäväkärkiset.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 100-150 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Lumikärhö – Clematis ’Paul Farges’ (’Summer Snow’)

Erittäin runsaskukkainen ja kestävä lumikärhö kukkii juhannuksesta lokakuuhun tai kunnes syyskylmyys lannistaa kasvun. ’Paul Farges’ -lajike on niin kestävä, että sen versot voivat talvehtia Etelä-Suomessa kahden metrin korkeuteen saakka. Lumikärhöt ovat terveitä köynnöksiä.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 3-7 m x 2 m

Kestävyys: l-lV

(Metsä)vaahtera – Acer platanoides

Isolehtinen metsävaahtera on puolivarjopuu, mutta varttuneemmat, noin 40-vuotiaat puut tarvitsevat kohtalaisen paljon valoa. Nopeakasvuisen vaahteran keväällä puhkeavat vihreänkeltaiset kukinnot tuoksuvat hunajalle. Lehdistöstä tulee heleän keltainen tai oranssinpunainen sateisenakin syksynä. Laji on nuorena arka keväthalloille, minkä takia puusta tulee usein monilatvainen. Runsaan keväisen mahlavuodon takia vaahterat leikataan mieluiten elokuussa, jolloin joudutaan poistamaan yleensä liian jyrkässä kulmassa kasvavia oksia.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin, kujanteisiin isoille pihoille ja puistoihin, katualueille

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo(varjo), tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 15-20 x 8 m

Kestävyys: l-lV(V)

’Pepi’

Itsepölytteinen, talvenkestävä lajike, jonka hedelmät kypsyvät elo-syyskuun vaihteessa. Hillittykasvuinen. Puu tulee nuorena satoikään. Hedelmät ovat keskikokoisia ja vihertävänkeltaisia, auringon puolelta punakylkisiä. Ne ovat kypsänä herkullisia ja mehukkaita, eivätkä sisällä kivisoluja. ’Pepi’ on kotoisin Virosta.

Kestävyys: l-lll

Punatammi – Quercus rubra

Pohjoisamerikkalainen punatammi on ominaisuuksiltaan kuten metsätammi, mutta huonomman talvenkestävyyden vuoksi ne eivät kehity meillä yhtä suuriksi kuin metsätammet. Lajille luonteenomainen punainen syysväri ei valitettavasti kehity kunnolla joka vuosi.

Käyttö: yksittäin, kujanteena tai muutaman puun ryhminä isoilla pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 10-20 m x 5-12 m

Kestävyys: l(ll)

Kartiomarjakuusi – Taxus x media ’Hicksii’

Pystyoksainen, suppilomaisiin kartiomarjakuusiin kuuluva lajike. Muodoltaan leveän pylväsmäinen. Sietää voimakasta leikkausta, joten soveltuu hyvin leikattavaksi aitakasviksi varjoisille paikoille. Auringossa kevätahava ruskistaa helposti neulaset. Loppukesästä kehittyvät punaiset, syömäkelvottomat marjakävyt. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 3 m x 1,5 m

Kestävyys: l-lll

Kallionauhus – Ligularia dentata ’Desdemona’

Kukinnon väri: oranssinkeltainen

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 90 cm

Lisätietoja: punalehtinen

Tarharaparperi – Rheum x hybridum ’Red Champagne’

Tavallinen raparperi talouskäyttöön. Punaiset, pitkät lehtiruodit ovat parhaimmillaan alkukesästä. Maan tulee olla hikevää ja runsasravinteista, jolloin toinen sato voidaan korjata keskikesällä. Ruoteja käytetään leivontaan, keittoihin, mehuksi ja hilloksi. Ne sisältävät runsaasti oksaalihappoa, minkä vuoksi ne kannattaa nauttia maidon kanssa. ’Red Champagne’ on erittäin talvenkestävä.

Suklaakirsikka ’Chokoladnaja’

Hapankirsikat jaetaan amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellikirsikka on vaalean- tai kirkkaanpunainen, mehultaan lähes väritön. Morellien marjat ovat tumman ruskeanpunaisia ja tummamehuisia, maultaan happamampia.
’Chokoladnaja’ on morellityyppinen, matalakasvuinen pensaskirsikka. Kasvutapa pyöreähkö ja pensaasta tulee vain 150-200 cm korkea. Herkulliset, suklaanruskeat, miedosti mantelilta maistuvat, makeahkot hedelmät ovat tämän kirsikan erikoisuus. Hedelmän väri muuttuu kesän mittaan nimensä mukaisesti punaisesta tummanruskean suklaan väriseksi. Kauniin kasvutapansa ja keväisen kukkapilven ansiosta sopii myös koristeistutuksiin.

Kestävyys: l-lV(V)

Purppurakeijunkukka – Heuchera micrantha ’Palace Purple’

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 40 cm

Lisätietoja: tummanpunainen lehdistö

Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis ’Purpurescens’

Lehdistön korkeus: 120 cm

Korkeus kukkivana: 200 cm

Valovaatimus: aurinko

Kasvupaikka: tuore, syvämultainen ja runsasravinteinen kasvualusta

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä

Lisätietoja: lehdet kapeat, purppuranhohtoiset kärjistään, keltainen syysväri, leviää juuriversoista, talvenkestävä

Tuoksuköynnöskuusama – Lonicera caprifolium

Tuennan vaativa tuoksuköynnöskuusama kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa kermanvalkoisin, hennosti punertavin kukin. Kukkien tuoksu on voimakkain illalla. Köynnös voi talvehtia jopa V-vyöhykkeellä, kun sen annetaan kasvaa maanpeittokasvina, jolloin lumipeite suojaa sitä.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore, hyvin kalkittu ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 2-4 m x 1 m

Kestävyys: l-lll

Pihaesikko – Primula x pubescens

Kukinnon väri: tumma lila

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 20 cm

Riippajalava – Ulmus glabra ’Horizontalis’ (’Pendula’)

Näyttävä riippapuu yksittäiskasviksi avoimelle paikalle. Latvus on melkein tasainen verrattuna kuperalatvaisempaan sateenvarjojalavaan.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 2-3 m x 4-6 m

Kestävyys: l-ll

Punakoivu – Betula pubescens f. rubra

Tummanpunalehtinen hieskoivun muunnos on löydetty Ylikiimingistä Oulun läheltä. Puu jää pienemmäksi kuin tavallinen vihreälehtinen hieskoivu. 

Käyttö: huomiokasvina yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore-märkä ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 10 m x 4 m

Kestävyys: l-Vll

Paratiisiomenapuu – Malus ’Kuohu’

Puu on saanut nimensä ylenpalttisen kukintansa ansiosta. Vitivalkoiset kukat ovat 4-5 cm leveitä. Puuhun kehittyy runsaasti kauan koristeellisena säilyviä hedelmiä, jotka ovat tummanpunaisia, litteitä ja kooltaan 2,5 x 1,5 cm. Puusta tulee kookas koristeomenapuuksi.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 6-8 m

Kestävyys: l-lll(lV)

Purppuraomenapuu – Malus ’Kirjailija’

Erittäin suurikukkainen koristeomenapuu. Voimakkaan vaaleanpunainen kukka on 6,5-7 cm leveä. Kukinta on aikainen ja melko runsas. Puu on hyvin leveä ja kasvutavaltaan koristeellinen. Lehdistö punertaa hieman. Pieniä, punaoransseja hedelmiä kehittyy vain vähän.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 3-6 m

Kestävyys: l-lll

Purppuraomenapuu – Malus ’Marjatta’

Tämä uusi kotimainen lajike on hillittykasvuinen ja mahtuu pieneenkin tilaan. Punertavanvihreä lehdistö saa syksyllä oranssinpunaisen syysvärin. Kukat ovat tummanroosat koko kukinnan ajan. Marjamaisen pieniä, tummanpunaisia ja kirpeän happamia hedelmiä kehittyy runsaasti.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 3 x 3-5 m

Kestävyys: l-lV

Metsälehmus – Tilia cordata

Melko suorarunkoinen ja muhkuraton metsälehmus on levinnyt pohjoisimmaksi Suomen luonnonvaraisista jaloista lehtipuista. Mesikastetta erittyy vähemmän kuin puistolehmuksella. Vanhat puut vesovat runsaasti ja alimmat oksat riippuvat. Lehdet ovat herttamaiset ja tummanvihreät, alta sinivihreät. Metsälehmus eli niinipuu kukkii myöhään heinä-elokuussa puistolehmuksen jälkeen. Se on hyvä mehiläiskasvi.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, kujanteeseen isoille pihoille ja puistoihin, metsiköihin

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 15-20 x 8-12 m

Kestävyys: l-V

Riipparaita – Salix caprea ’Kilmarnock’

Riippaoksainen vartettu pikkupuu on raidan (Salix caprea) erikoismuoto. Varhainen kukinta keväällä ennen lehtien puhkeamista on koristeellinen: noin 5 cm pituiset, keltaiset ”pajunkissat” sijaitsevat tiheässä vihertävillä oksilla. Vanhan yksilön latvusta voi nuorentaa leikkaamalla riippuvat versot lyhyiksi, mikä saa riipparaidan kukkimaan jälleen runsaasti. 

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 2 m x 1 m

Kestävyys: l-ll(lll)

Terijoensalava – Salix fragilis ’Bullata’

Luonnostaan pallomainen ja tiheäoksainen paju. Puu kasvaa nopeasti ja tarvitsee runsaasti valoa ja tilaa ympärilleen, sillä latvuksesta tulee hyvällä kasvupaikalla jopa 12-15 m leveä. Lehdet ovat kiiltävän harmaanvihreät, pitkät ja kapeat. Puuta ei tarvitse yleensä leikata eikä muutoinkaan hoitaa, mutta se sietää hyvin leikkausta.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi isoille pihoille ja puistoihin, kosteahkoille ja tavallisille tuoreille maille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore-märkä ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 5-10 m x 10-12 m

Kestävyys: l-V(Vl)

Kierrepaju – Salix ’URAL 1’

Oksat ja runko ovat koristeellisen kierteiset. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät. Venäläinen lajike.

Käyttö: yksittäin ja ryhmiin pienille pihoille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 4-6 m x 2-4 m

Kestävyys: l-lV(V)

Pylväspihlaja – Sorbus aucuparia ’Fastigiata’

Vähintään Oulun korkeudella saakka menestyvästä pylväspihlajasta tulee vain pari metriä leveä, tukevaoksainen puu.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi pienille ja isoille pihoille, puistoihin ja jopa kapeille katualueilla, minne useimmat puut eivät mahdu

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-12 m x 2 m

Kestävyys: l-V

Pylväspihlaja – Sorbus ’Autumn Red’

Keltamarjainen pylväspihlaja, jolla on kauniin punainen syysväri.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin ja kujanteeksi pienille ja isoille pihoille, puistoihin ja jopa kapeille katualueilla, minne useimmat puut eivät mahdu

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 5 m x 2 m

Kestävyys: l-?

Kartiotaatanpihlaja – Sorbus  x thuringiaca ’Fastigiata’

Kapeahkolatvainen puu, joka sopii katualueillekin, vaikka latvus levenee jonkin verran vanhempana. Tummanvihreä, alta harmaakarvainen lehti on liuskoittunut vain tyvestään 1-4 erilliseksi lehdykkäpariksi. Lehti on huomattavasti kapeampi kuin kotipihlajalla, kukinto ja oranssinpunaiset marjat muistuttavat kotipihlajaa. Kartiotaatanpihlaja on nimetty nobelkirjailija Frans Eemil Sillanpään mukaan. Tämä saksanpihlajan kapealehtisen muodon ja kotipihlajan risteymä menestyy hyvillä kasvupaikoilla Tornionlaaksossa saakka.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 5-10 m x 3-4 m

Kestävyys: l-V

Saksanpihlaja – Sorbus aria ’Lutescens’

Pienehkö pihlaja, jolla on soikeat, hammaslaitaiset ja harmahtavat lehdet.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-6 m

Kestävyys: l-lll

Tuurenpihlaja – Sorbus ’Dodong’

Reheväkasvuinen puu kukkii näyttävästi ja hehkuu syksyllä tulenpunaisena. Kukinta alkaa kesäkuussa muutamaa päivää myöhemmin kuin kotipihlajalla. Valkoinen kukinto on hyvin suuri, samoin oranssinpunainen marjaterttu. Marjat ovat aavistuksen pisaramaiset. Suuret, eksoottisen näköiset lehdet vaikuttavat siroilta koostaan huolimatta, koska lehdykät ovat kapeat.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 5-10 m x 4-5 m

Kestävyys: l-lV

Suomenpihlaja – Sorbus hybrida

Kesäkuussa avautuva kermanvalkoinen, tuoksuva kukinto muistuttaa kotipihlajan kukintoa. Lehdet ovat kiiltävät ja niissä on pari erillistä tyvilehdykkää. Lehdet puhkeavat myöhään keväällä ja saavat keltaisen syysvärinkin vasta myöhäissyksyllä. Myös punaiset marjat kypsyvät vasta syys-lokakuussa. Keskimäärin 70 -vuotiaaksi elävä laji kestää hyvin ilmansaasteita ja tuulta. 

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja katualueille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-10 m x 2-4 m

Kestävyys: l-lV(V)

Ruotsinpihlaja – Sorbus intermedia

Valkoinen, tuoksuva kukinta kesäkuun alussa on hyvin runsas. Kiiltävät lehdet puhkeavat vasta kesäkuussa ja tuleentuvat hyvin myöhään syksyllä. Pitkulaiset, ruskeahkonpunaiset marjat kypsyvät syyskuun loppupuolella.  Keskimäärin 70 -vuotiaaksi elävä laji kestää hyvin ilmansaasteita ja tuulta. Ruotsinpihlaja hakeutuu voimakkaasti valoon, joten rungosta tulee herkästi käyrä ja latvukseen muodostuu kilpalatvoja.

Käyttö: yksittäin, ryhmiin, tuulensuojaksi ja kujanteeksi sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-10 m x 2-4 m

Kestävyys: l-lV

Valkomarjapihlaja – Sorbus ’Nova’

Hentokasvuinen pihlaja, jonka syyskesällä kypsyvät marjat ovat puhtaanvalkoiset. Lehdet ovat pienet ja sirot ja niihin kehittyy kaunis syysväri.

Käyttö: yksittäin ja ryhmiin  sekä pienille että isoille pihoille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 5-10 m

Kestävyys: l-lll

Pihlaja – Sorbus ’Red Tip’

Vantterakasvuinen pihlaja, jonka marjat ovat vaaleanpunaiset.

Käyttö: yksittäin ja ryhmiin  sekä pienille että isoille pihoille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Kestävyys: l-lll

Marjapihlaja – Sorbus ’Granatjana’

Kestävä kotipihlajan ja siperianorapihlajan risteymä. Lähes kirsikankokoiset, makeat ja tummanpunaiset marjat soveltuvat mehujen, hillojen ja hyytelöiden valmistukseen. Puu on koristeellinen ympäri vuoden. Valkoiset kukinnot avautuvat kesäkuussa.

Käyttö: marja- ja koristepuuksi yksittäin ja ryhmiin  sekä pienille että isoille pihoille, puistoihin ja jopa katualueille

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 2-4 m

Kestävyys: l-lV

Tuohituomi – Prunus maackii

Tämän nopeasti kasvavan pioneeripuun koristearvo perustuu kauniiseen, keltaisenruskeaan runkoon, joka kiiltää kuparin tavoin. Rungon kuori irtoilee liuskoina kuin koivulla. Kellanvalkoiset terttukukinnot puhkeavat siroille oksille toukokuun lopussa. Laji ei houkuta tuomenkehrääjäkoita. Marjat ovat kypsinä mustat, viiden millin kokoiset. Tuohituomi ei yleensä muodosta juurivesoja. Sen lehdet muistuttavat tuomen lehtiä ja syysväri on kauniin vaaleankeltainen. Laji elää keskimäärin 60 vuotta.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä  pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore-märkä ja runsasravinteinen ja -savinen kasvualusta

Koko: 5-10 m

Kestävyys: l-Vl

Rusokirsikka – Prunus sargentii

Rusokirsikan vaaleanpunaiset kukat puhkeavat toukokuussa lähes lehdettömille oksille. Kukinta on lyhytaikainen, mutta erittäin näyttävä. Lehdet ovat puhjetessaan punaruskeat, syksyllä taas leiskuvan punaiset. Pieniä, mustanpunaisia marjoja kehittyy hyvin harvoin. Hillitykasvuinen puu tarvitsee lämpimän ja tuulensuojaisen kasvupaikan. 

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä  pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 5 m

Kestävyys: l-ll(lll)

Kirjovaahtera – Acer platanoides ’Drummondii’

Kirjovaahtera ’Drummondii’ on kellanvalkokirjavalehtinen lajike, joka menestyy lämpimillä paikoilla Etelä-Suomessa. Se kasvaa hitaammin ja jää yleensä puolet matalammaksi kuin vihreälehtinen perusmuoto.

Käyttö: huomiokasviksi yksittäin tai ryhmiin 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 8-10 m

Kestävyys: l-lll

Hurmevaahtera – Acer platanoides ’Royal Red’

Hurmevaahtera ’Royal Red’ on tavallisen vaahteran tummanpurppuralehtinen muunnos. Suuri, leveä latvus ja erikoinen väri vaativat tilaa, jotta upea näkö pääsee oikeuksiinsa.

Käyttö: huomiokasviksi yksittäin tai ryhmiin 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 10-12 m

Kestävyys: l-lll

Kääpiöpalsamipihta – Abies balsamea ’Nana’

Pensasmainen ’Nana’ on hidaskasvuinen, litteänpyöreä ja tiheäoksainen palsamipihdan muoto. Se sopii erinomaisesti haudoille ja kivikkopuutarhaan. Sopiva kasvualusta on läpäisevä, hikevä ja kalkittu. Vanhana ’Nana’ -pensaan keskus jää pesämäisesti hieman laitoja syvemmälle. Kiiltävät, tummanvihreät, vain 4-10 mm pitkät neulaset siirottavat kampamaisesti sivuille. Juuristo on tiheähaarainen, leveä ja matala.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 50 cm x 100 cm

Kestävyys: l-Vl

Kääpiökataja – Juniperus communis ’Repanda’

Kääpiökataja on kestävä, mattomainen maanpeitehavu. Tummanvihreät neulaset saavat karuissa oloissa harmahtavan sävyn. Kasvupaikka mieluiten aurinkoinen, niukasti lannoitettu ja vettä läpäisevä.

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja vähäravinteinen kasvualusta.

Koko: 25 cm x 150 cm

Kestävyys: l-V

Paratiisiomenapuu – Malus ’John Downie’

Puu on koristeellinen sekä kukkiessaan että hedelmien kypsyttyä. Valkoiset kukat puhkeavat melko myöhään. Kukinta on runsasta, mutta jaksottaista. Oranssinpunaiset, kolmen sentin kokoiset hedelmät sopivat talouskäyttöön. Reheväkasvuinen englantilainen lajike, joka menestyy Oulun korkeudella saakka.

Käyttö: yksittäin tai ryhmiin sekä pienille että isoille pihoille ja puistoihin

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 4 m

Kestävyys: l-V

Laakakataja – Juniperus horizontalis ’Andorra Compact’

Tämä maanpintaa myöten kasvava, mattomainen maanpeittohavu saattaa tulla halkaisijaltaan jopa kaksimetriseksi. Keskeltä koheneva lajike muodostaa 40 cm korkean kasvuston. Talvella kasvista tulee punertava, mutta se vihertyy keväällä kasvun alettua. Se viihtyy kuivahkossa, läpäisevässä maassa. 

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva, vähäravinteinen ja -savinen kasvualusta.

Koko: 30-40 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Sinilaakakataja – Juniperus horizontalis ’Icee Blue’

Sinertävänvihreä, mattomainen maanpeitehavu. Neulaset ovat lyhyet, sinertävät ja suomumaiset. Keskiosan versot nousevat vanhemmiten hieman reunoja korkeammalle , mutta aluksi ne kasvavat tiukasti maata myöten. Lajike ei punerru talveksi niin voimakkaasti kuin muut sinilaakakatajalajikkeet. Se viihtyy kuivahkossa, läpäisevässä maassa. 

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva, keskiravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 15 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Sinilaakakataja – Juniperus horizontalis ’Wiltonii’

Sinertävänvihreä, mattomainen maanpeitehavu. Neulaset ovat lyhyet, hopeanhohtoiset ja suomumaiset. Keskiosan versot nousevat vanhemmiten hieman reunoja korkeammalle , mutta aluksi ne kasvavat tiukasti maata myöten. Lajike viihtyy kuivahkossa, läpäisevässä maassa. 

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva, keskiravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 15-20 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lV

(Lamo)sinikataja – Juniperus squamata ’Blue Carpet’

Teräksensininen, leveän mattomainen maanpeitehavu. Versot nousevat vain hieman maanpinnasta. Neulaset ovat tutun kotikatajan tavoin pistäväkärkiset. 

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä aurinkoisessa kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva, keskiravinteinen ja runsashiekkainen kasvualusta.

Koko: 20 cm x 150 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Kääpiökuusi – Picea abies ’Repens’

Maanmyötäisesti leviävä metsäkuusen kääpiömuoto

Käyttö: maanpeittona, yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 30-50 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-lV

Siilivalkokuusi – Picea glauca ’Echiniformis’

Siilivalkokuusi on noin puolimetrinen leveän puolipallomainen valkokuusen lajike, jolla on vaaleat ja sinertävät ulospäin törröttävät neulaset. Lajike on hidaskasvuinen. Aurinkoisella paikalla vanhatkin kasvit kannattaa varjostaa keväällä, sillä ne ruskistuvat herkästi kevättalven auringonhelotuksessa ja viimassa. Vaurioituneet kohdat kasvavat umpeen hitaasti.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 50 cm x 80 cm

Kestävyys: l-lll

Kartiovalkokuusi – Picea glauca ’Sander´s Blue’

Tasaisen kartiomainen pikkuhavu, jota kutsutaan muotonsa vuoksi myös sokeritoppakuuseksi. Lajikkeen neulaset ovat vaaleansiniset ja lyhyet. Kartiovalkokuusi ruskettuu helposti kevättalven auringon paisteessa, minkä vuoksi se on syytä suojata auringolta esimerkiksi säkkikankaalla.  Sitä ei kuitenkaan kannata istuttaa kaikkein varjoisimpiin paikkoihin, sillä tällöin latvuksesta tulee harva. Vaaleansinisten lajikkeiden on huomattu kestävän aurinkoisilla paikoilla auringon paahdetta vihreäneulasisia lajikkeita paremmin.

Käyttö: yksittäin tai pienissä ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 100-150 cm x 200 cm

Kestävyys: l-lll

Mustakuusi – Picea mariana

Suhteellisen matala ja kapealatvainen, kauniisti sinertävä havupuu. Laji on yhtä kestävä kuin kotimainen metsäkuusi, vaikka onkin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Nuorena nopeakasvuinen mustakuusi ei juro monien muiden kuusien tavoin. Neulaset ovat lyhyet. Pienet kävyt sijaitsevat latvassa tiheinä ryppäinä. Juuristo on metsäkuusen tavoin pinnanmyötäinen, joten puu kärsii herkästi voimakkaasta maantäytöstä ja kovista tuulista. Laji ei juuri kärsi keväthalloista, sillä kasvu alkaa myöhään. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, kujanteena, leikattuna aitana auringossa-varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-märkä, hapan ja vähäravinteinen kasvualusta.

Koko: 8-15 m x 3-4 m

Kestävyys: l-Vlll

Riippajapaninlehtikuusi – Larix kaempferi ’Pendula’

Kaunis, riippuvaoksainen, kaksimetriseksi kasvatettu paljasrunkoinen pikkupuu. Pehmeät neulaset ovat sinisemmät kuin muilla lehtikuusilla. Se istutetaan tasaisen tuoreena pysyvään maahan runsaaseen valoon, missä neulasten sinertävä sävy erottuu parhaiten. Syysväri on keltainen. 

Käyttö: yksittäin aurinkoisessa kivikkotarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 3 m

Kestävyys: l-ll

Siperianlehtikuusi – Larix sibirica

Lähes koko Suomessa menestyvä leveälatvainen puu, jonka pehmeiltä tuntuvat neulaset kellastuvat syksyllä ja varisevat talven tullen. Laji suosii kalkittua, runsasravinteista ja hikevää maata. Pituuskasvu on nopeaa taimivaiheessa eikä puu kärsi yleensä keväthalloista. Syvän ja vahvan juuriston ansiosta lehtikuusi kestää hyvin tuulta. Pyöreähköt kävyt ovat 2-4 cm pitkiä.

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä isoilla pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore, keskiravinteinen ja runsassavinen kasvualusta.

Koko: 10-28 m x 4-10 m

Kestävyys: l-Vll(Vlll)

Euroopanmarjakuusi – Taxus baccata ’Summergold’

Euroopanmarjakuusen matala ja leveä muunnos. Neulaset ovat kauniin keltaiset kesällä.

Käyttö: huomiokasvina yksittäin tai ryhmissä kivikkopuutarhassa, matalien pensaiden ja perennojen lomassa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 60-100 cm

Kestävyys: l-ll

Kartiomarjakuusi – Taxus x media ’Farmen’

Leveisiin kartiomarjakuusiin kuuluva lajike. Lajike tulee edullisissa oloissa pari metriä korkeaksi ja leveydeltään yli kolmemetriseksi. Sietää voimakasta leikkausta, joten soveltuu hyvin leikattavaksi aitakasviksi varjoisille paikoille. Auringossa kevätahava ruskistaa helposti neulaset. Loppukesästä kehittyvät punaiset, syömäkelvottomat marjakävyt. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, leikattuna aitana puolivarjossa tai varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 1-2 m x 2-3 m

Kestävyys: l-lll

Kääpiöjapaninmarjakuusi – Taxus cuspidata ’Nana’

Tästä muodoltaan epäsäännöllisestä havupensaasta voi lopulta tulla jopa 3 m leveä, mutta silti se jää vajaan metrin korkeaksi. Sen lyhyet ja jäykät oksat kasvavat yläviistoon. 

Käyttö: maanpeittona, yksittäin ja ryhmissä puolivarjossa tai varjossa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 80-100 cm x 150-250 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Kartiotuija – Thuja occidentalis ’Brabant’

Nopeakasvuinen ja ohutlatvainen ’Brabant’ pysyy vihreänä ympäri vuoden. Vapaasti kasvavana se soveltuu erinomaisesti suoja-aidanteeksi. Koska tuijat sietävät hyvin leikkausta, siitä saa myös ainavihannan pensasaidan. Tuijat viihtyvät parhaiten puolivarjossa, mutta menestyvät myös auringossa, jos kasvualusta on kostea. Tuijia eivät vaivaa meillä mitkään kasvintuhoojat. Ruskeat kävyt ovat vain 10-12 mm kokoisia.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa – varjossa, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 3-12 m x 2 m

Kestävyys: l-lV(V)

Pallotuija – Thuja occidentalis ’Globosa’

Pallomainen, vaaleanvihreä, talvella harmahtava havupensas, josta tulee melko kookas. Tuijat sietävät hyvin leikkausta. Niitä eivät vaivaa meillä mitkään kasvintuhoojat.

Käyttö: yksittäin ja ryhmissä auringossa ja varjossa, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 250 cm x 250 cm

Kestävyys: l-lV

Kultatuija – Thuja occidentalis ’Yellow Ribbon’

Kultatuijat ovat keltalehtisiä kanadantuijan lajikkeita, joiden muoto vaihtelee pallomaisesta kartiomaiseen. ’Yellow Ribbon’ kuuluu kartiomaisiin kultatuijiin. Kultatuijat vaativat enemmän valoa viihtyäkseen kuin vihreät lajikkeet. Pirteä piristys vihreisiin havupensasryhmiin ja kivikkotarhaan, sillä ’Yellow Ribbon’ pysyy läpi vuoden kullankeltaisena.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena auringossa – puolivarjossa, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea, runsasravinteinen ja -humuksinen kasvualusta.

Koko: 3 m x 1,5 m

Kestävyys: l-lll

Tarjanruusu – Rosa Blanda-ryhmä ’Tarja Halonen’

Voimakaskasvuisen ja terveen tarjanruusun pystyt ja rotevat versot kaartuvat kärjistään. Punaruskeat, uudet versot ovat vähäpiikkisiä. Juurivesoja kasvaa niukalti. Vaaleanvihreät lehdet ovat hieman ryppyiset. Heinäkuinen kukinta kestää 2-3 viikkoa. Mietotuoksuiset, heikosti kerrannaiset, vaaleanpunaiset kukat sijaitsevat yksittäin. Runsaslukuiset kiulukat ovat isot ja oranssinpunaiset.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja aitana, köynnös- ja pilariruusuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 200 cm x 200 cm

Kestävyys: l-lV

Persiankeltaruusu – Rosa foetida ’Persian Yellow’, ’Persiana’

Heinäkuussa avautuvat kirkkaankeltaiset, kerrotut kukat puhkeavat edellisvuoden versoihin, joten vanha pensas nuorennetaan mieluiten harventamalla iäkkäimpiä versoja. Kukan tuoksu on erikoinen.  Kiulukoita ei yleensä kehity. Juurivesoja muodostuu hyvin vähän. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja köynnös- ja pilariruusuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 120 cm

Kestävyys: l(ll)

Valamonruusu – Rosa Francofurtana-ryhmä ’Splendens’

Valamonruusu on yksi kestävimmistä ja kauneimmista perinneruusuistamme. Lämpimän karmiininpunaiset, puolikerrannaiset kukat koristavat pensasta heinä-elokuussa noin kolmen viikon ajan. Kukat avautuvat edellisen vuoden versoihin. Päärynänmuotoiset, oranssit kiulukat ehtivät harvoin kypsyä täysin punaisiksi. Lehdet ovat isohkot, himmeät ja terveet. Pystykasvuisen pensaan nuoret versot ovat vihreät ja kukkivissa haaroissa on vähän piikkejä. Juurivesoja kehittyy melko runsaasti. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja vapaasti kasvavana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150-200 cm x 150 cm

Kestävyys: l-V(Vl)

Neilikkaruusu – Rosa Grootendorst-ryhmä ’F.J.Grootendorst’

Purppuranpunaiset , kerrotut, neilikkaa muistuttavat kukat avautuvat isoihin monikukkaisiin terttuihin. Kukinta kestää heinäkuusta pitkälle syksyyn. Kiulukoita ei kehity. Versot ovat jäykän pystyhaaraisia ja runsaspiikkisiä. Versojen latvat paleltuvat vähälumisina pakkastalvina, mutta pensaan voi leikata alas vaikka joka kevät kukinnan kärsimättä, koska kukat kehittyvät saman vuoden versoihin. Neilikkaruusut vartetaan perusrunkoihin, jolloin villiversojen mahdollisuus on olemassa. Istutus riittävän syvään ja mullan lisäys juurelle säännöllisesti auttaa hillitsemään villiversojen kasvua. Perusrungosta kasvavat villiversot on poistettava heti, kun niitä havaitaan.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja vapaasti kasvavana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Tornionlaaksonruusu – Rosa majalis ’Tornedal’

’Tornedal’ on meillä luonnonvaraisen metsäruusun kerrannainen muunnos. Kukka on vaaleanpunainen ja pienehkö. Kesäkuun lopulla alkava kukinta saattaa kestää viileällä säällä 3-4 viikkoa. Kukat sijaitsevat edelliskesän versoissa. Kiulukoita ei kehity. Lehdet ovat yleensä terveet. Pensas on koristeellinen talvellakin sirosti kaartuvine, punaruskeine oksineen. Lisäksi uloimmat kukalliset oksat ovat piikittömät, mikä helpottaa pensaan hoitoa.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja vapaasti kasvavana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150 cm x 120 cm

Kestävyys: l-Vll

Suviruusu – Rosa ’Poppius’ FinE 

Finnish Elite (=tutkitusti kestävät ja kauniit taimet) -taimiin kuuluva suviruusu kukkii noin viikkoa myöhemmin kuin juhannusruusu. Kukinta jatkuu kolmisen viikkoa. Edelliskesän versoissa sijaitsevat kukat ovat puolikerrannaiset, tuoksuvat ja vaaleanpunaiset. Kukkivat versot ovat lähes piikittömät. Kiulukoita kehittyy jonkin verran. Ne ovat pitkänomaiset, tumman ruskeanpunaiset ja kiiltävät. Lehdet ovat hieman suuremmat kuin juhannusruusulla ja syysväristä tulee oranssinkeltainen. Juurivesoja kasvaa runsaasti. Nuorena kasvutapa on epäsäännöllinen.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, vapaasti kasvavana aidanteena sekä pilari- ja köynnösruusuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 200 cm x 200-250 cm

Kestävyys: l-Vl

Hansaruusu – Rosa ’Hansa’  

Hansaruusu on syystä erittäin suosittu sekä julkisilla alueilla että kotipihoilla. Pensas on täysin terve, vahvakasvuinen ja runsaskukkainen. Kurttuiset lehdet muistuttavat kurtturuusun lehtiä, syysväri on kauniin keltainen. Juurivesoja muodostuu jonkin verran, mutta vähemmän kuin kurtturuusulla. Kukinta on runsainta heinäkuun alussa ja se jatkuu usein keskeytyksettä myöhäiseen syksyyn. Suuret, täyteläisen kerrannaiset, violetinroosat kukat tuoksuvat hyvin voimakkaasti. Kiulukoita muodostuu vain jonkin verran.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, vapaasti kasvavana aidanteena sekä pilari- ja köynnösruusuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150-200 cm x 180 cm

Kestävyys: l-V

Loistokärhö ’Jackmanii’ – Clematis ’Jackmanii’

’Jackmanii’ on tumman sinivioletti loistokärhö, jonka 10-15 cm leveä kukka koostuu 4(-6) kehälehdestä. Loistokärhöt kukkivat keskikesästä syyspakkasiin. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä ehkäisee lakastumistaudin leviämistä. Kärhöt eivät pidä kuivuudesta, mutta eivät myöskään märkyydestä. Hiekan lisäys ja kasvualustan muotoilu loivaksi kummuksi varmistaa liian veden valumisen pois. Juuriston tulisi pysyä viileänä keskikesän helteissä, minkä vuoksi taimen eteen kannattaa istuttaa pieniä pensaita ja perennoja. 
Syksyisin kasvusto leikataan noin 15 cm korkeudelta. Leikkaus ajoittuu Etelä-Suomessa lokakuuhun. Lisäksi taimen tyvelle kasataan multaa kummuksi niin, että pintavesi valuu pois ja talvenarka juuristo jää syvemmälle maahan talvipakkasilta suojaan. Keväällä liian mullan voi levittää taimen ympärille.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 3-4 m

Kestävyys: l-lll

Loistokärhö ’Ville de Lyon’ – Clematis ’Ville de Lyon’

’Ville de Lyon’ on karmiininpunainen loistokärhö, jonka 6-11 cm leveä, keltaheteinen kukka koostuu tavallisesti 6 kehälehdestä. Loistokärhöt kukkivat keskikesästä syyspakkasiin. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä ehkäisee lakastumistaudin leviämistä. Kärhöt eivät pidä kuivuudesta, mutta eivät myöskään märkyydestä. Hiekan lisäys ja kasvualustan muotoilu loivaksi kummuksi varmistaa liian veden valumisen pois. Juuriston tulisi pysyä viileänä keskikesän helteissä, minkä vuoksi taimen eteen kannattaa istuttaa pieniä pensaita ja perennoja. 
Syksyisin kasvusto leikataan noin 15 cm korkeudelta. Leikkaus ajoittuu Etelä-Suomessa lokakuuhun. Lisäksi taimen tyvelle kasataan multaa kummuksi niin, että pintavesi valuu pois ja talvenarka juuristo jää syvemmälle maahan talvipakkasilta suojaan. Keväällä liian mullan voi levittää taimen ympärille.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 2,5 – 3,5 m

Kestävyys: l-ll(lll)

Köynnöshortensia – Hydrangea anomala subsp. petiolaris

Köynnöshortensian lumivalkoinen ja jopa 30 cm leveä kukinto koostuu kahdenlaisista kukista. Kukinnon keskellä sijaitsevat lähes tuoksuttomat, tähtimäiset pikkukukat ja niitä ympäröivät isot laitakukat. Runsain kukinta ajoittuu heinä-elokuulle. Kiiltävät lehdet puhkeavat punaruskeisiin varsiin vasta alkukesällä. Lehdistön syysväri on aina kalpeankeltainen. Laji tuleentuu melko aikaisin. Lehdet eivät kärsi härmästä eivätkä kirvoista muista kasvintuhoojista puhumattakaan. Köynnös tarttuu kiipimäjuurillaan eri pintoihin. Taimen voi istuttaa paitsi seinän viereen myös joka puolelta avoimeen pergolaan, paksurunkoisen puun tyvelle tai kallion kupeeseen, sillä se ei kaipaa talvisuojaa
l-lll -vyöhykkeillä. Pohjoisempana sitä voi kasvattaa maanpeitekasvina, jolloin lumi antaa talvella suojan. Kasvu on aluksi hidasta ja kukintaa voi joutua odottamaan monia vuosia. Köynnöshortensiaa leikataan mahdollisimman harvoin ja vähän.

Kasvupaikkavaatimukset: Puolivarjo – varjo, tuore ja runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 5-10 m x 2 m

Kestävyys: l-lll

Imukärhivilliviini – Parthenocissus quinquefolia ’Engelmannii’

Laji takertuu tiukasti imukärhillään seinään tai muuhun vähänkin karkeaan pintaan. Jos imukärhivilliviinin versot irrottaa seinästä, niiden mukana irtoaa myös osa rappauksesta. Imukärhivilliviini kasvaa nopeasti ja se sopii myös maanpeittäjäksi. Loppukesällä kehittyvät sinimustat marjat ovat kitkerinä syömäkelvottomat, mutta koristeelliset lehdettömäänkin aikaan. Syysväri on loistavan punainen. Imukärhivilliviini nuorennetaan mieluiten harventamalla vanhimpia versoja, mutta se sietää myös alasleikkauksen.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko -puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 4-10 m x 2 m

Kestävyys: l-lV

Viinikärhö – Clematis viticella

Viinikärhöjen kukat ovat pienemmät kuin jalokärhöjen, mutta kuitenkin isommat kuin esimerkiksi alppikärhöjen. Nuokkuva, 3-6 cm leveä kukka koostuu neljästä violetista kehälehdestä ja vaaleankeltaisista heteistä. Heinäkuun keskivaiheilta myöhäissyksyyn jatkuva kukinta on jokavuotista, vaikka versot paleltuisivat tai ne leikattaisiin maata myöten keväällä. Viinikärhöt menestyvät kuivemmassa maassa kuin isokukkaiset jalokärhöt, ja taimia voi istuttaa sekä aurinkoon että puolivarjoon. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 2 – 3 m x 1 m

Kestävyys: l-lV

Kirjoimukärhivilliviini – Parthenocissus quinquefolia ’Star Showers’

Laji takertuu tiukasti imukärhillään seinään tai muuhun vähänkin karkeaan pintaan. ’Star Showers’ on imukärhivilliviinin valkokirjavalehtinen lajike. Lehdet ovat pienemmät ja sirommat kuin tavallisella säleikkövilliviinillä. Kasvupaikan on oltava aurinkoinen ja lämmin seinusta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Kestävyys: l-?

Tiukukärhö – Clematis x diversifolia ’Arabella’

’Arabella’ on vaaleansininen tiukukärhö, jonka 12 cm leveä kukka koostuu kuudesta kehälehdestä. Kukinta alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa jatkuen jopa lokakuuhun asti. Tiukukärhöt tulee istuttaa multaan ainakin 15 cm syvyyteen kuten jalokärhötkin. 
Syksyllä tai varhain keväällä kasvusto leikataan noin 25 cm korkeudelta. Leikkaus ajoittuu Etelä-Suomessa lokakuuhun. Lisäksi taimen tyvelle kasataan multaa kummuksi niin, että pintavesi valuu pois ja talvenarka juuristo jää syvemmälle maahan talvipakkasilta suojaan. Keväällä liian mullan voi levittää taimen ympärille.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 1,5 – 2 m x 1 m

Kestävyys: l-V

Kruunukärhö – Clematis macropetala ’Markham´s Pink’

’Markham´s Pink’ on syvän vaaleanpunainen kruunukärhö, jonka kukka on 5-8 cm leveä. Kukan keskellä erottuu runsaasti terälehtiä muistuttavia valkoisia heteitä. Alkukesän kukinta kestää 3-4 viikkoa. 
Kruunukärhöt ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen, talvenkestäviä ja terveitä. Aurinkoisella kasvupaikalla taimen eteen istutetaan pieniä pensaita tai perennoja, jotta juuristo pysyisi viileänä keskikesän helteillä. Vuosittain poistetaan vain kuivuneita kasvinosia. Kun risuiseksi tullut kasvusto halutaan nuorentaa, versot voi typistää lähes maanrajasta kukinnan jälkeen. Muutaman vahvan verson voi säästää varmuuden vuoksi ja poistaa vasta seuraavana vuonna.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 3 – 4 m x 1 m

Kestävyys: l-V(Vl)

Tarha-alppikärhö – Clematis ’Pamela Jackman’

’Pamela Jackman’ on tummansininen tarha-alppikärhö. Alkukesän kukinta kestää 3-4 viikkoa. 
Tarha-alppikärhöt ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen, talvenkestäviä ja terveitä. Aurinkoisella kasvupaikalla taimen eteen istutetaan pieniä pensaita tai perennoja, jotta juuristo pysyisi viileänä keskikesän helteillä. Vuosittain poistetaan vain kuivuneita kasvinosia. Kun risuiseksi tullut kasvusto halutaan nuorentaa, versot voi typistää lähes maanrajasta kukinnan jälkeen. Muutaman vahvan verson voi säästää varmuuden vuoksi ja poistaa vasta seuraavana vuonna.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 3 – 4 m x 1 m

Kestävyys: l-lV

Marjova kiinanlaikkuköynnös – Actinidia kolomikta ’Dr Szymanowski’

Actidia -suvun isoimmat ja makeimmat hedelmät tuottaa kaikille tuttu kiivi (Actinidia deliciosa), jota voi meillä kasvattaa ainoastaan kasvihuoneessa. ’Dr Szymanowski’ on yksikotinen kiinanlaikkuköynnös, jonka hede- ja emikukat kehittyvät samaan kasviin. Se tuottaa syyskuussa herkullisia, kiiviä muistuttavia, karviaisen kokoisia, syötäviä hedelmiä. 
Versot ovat punaruskeat, lehdet keväällä vaaleanvihreät. Lehtien kärjet ovat kukinta-aikaan valkoiset, kukinnan jälkeen punertavat. Pienet ja valkoiset kukat aukeavat  kesä-heinäkuussa. Köynnös tarvitsee tuen. Sitä leikataan vain tarvittaessa ja vasta elokuussa, sillä laikkuköynnöksellä on keväällä voimakas mahlavuoto. Ruosteenpunainen ruskaväritys.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko -puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 3-5 m x 2 m

Kestävyys: l-lll(lV)

Runkoaronia – Aronia Prunifolia-ryhmä ’Viking’

Runkoaronia on kotipihlajan runkoon vartettu pikkupuu. Leikkaamattomana se tuottaa runsaasti marjoja, jotka soveltuvat hillon, mehun ja viinien valmistukseen. Hillo maistuu erityisen hyvältä, kun aronian marjat yhdistetään omenahilloon. Marjat ovat maukkaimmillaan ensimmäisten syyspakkasten jälkeen. Kauneimmillaan tämä pikkupuu on kuitenkin pallon muotoon leikattuna. Aroniat sietävät hyvin muotoonleikkausta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva – tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: runko 120-140 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Ruohosipuli – Allium schoenoprasum

Tavallinen ruohosipuli (ruoholaukka). Korkeus 30 cm. Monivuotinen. Kukkii kesä-heinäkuussa lilan värisin kukin. Soveltuu myös leikkokukaksi. 

Marjasinikuusama ’Nimfa’

Marjasinikuusamat eli hunajamarjat ovat reilun metrin korkuisia lehtipensaita, jotka tuottavat sinisiä, mustikalta maistuvia, kookkaita marjoja. Marjat sisältävät runsaasti C- ja D- vitamiinia. Kermankeltaiset kukat avautuvat kesäkuussa.
’Nimfan’ marjat ovat pulleita ja muotopuhtaita, kooltaan noin 2-3 cm. Marjat kypsyvät jo heinäkuussa ennen pensasmustikoita. Ne ovat hyviä tuorekäytössä tai mehujen ja hillojen valmistuksessa. Satotaso on erittäin korkea, sillä lajike on jalostettu ammattimaisia viljelytarpeita silmällä pitäen. Pensas on riippaoksainen. Syysväri on keltainen.
Tavalliseen sinikuusamaan nähden marjasinikuusamat ovat hidaskasvuisempia, mutta kasvutapa on kauniin tiheä. Ristipölytyksen vuoksi on suositeltavaa istuttaa kahta eri lajiketta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 – 150 cm

Kestävyys: l-Vl

Marjasinikuusama ’Morena’

Marjasinikuusamat eli hunajamarjat ovat reilun metrin korkuisia lehtipensaita, jotka tuottavat sinisiä, mustikalta maistuvia, kookkaita marjoja. Marjat sisältävät runsaasti C- ja D- vitamiinia. Kermankeltaiset kukat avautuvat kesäkuussa.
Marjat kypsyvät jo heinäkuussa ennen pensasmustikoita. Ne ovat hyviä tuorekäytössä tai mehujen ja hillojen valmistuksessa. Syysväri on keltainen.
Tavalliseen sinikuusamaan nähden marjasinikuusamat ovat hidaskasvuisempia, mutta kasvutapa on kauniin tiheä. Ristipölytyksen vuoksi on suositeltavaa istuttaa kahta eri lajiketta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 – 150 cm

Kestävyys: l-V

Makeasinikuusama – Lonicera caerulea var. kamtchatica

Makeasinikuusamat ovat reilun metrin korkuisia, leveäkasvuisia lehtipensaita, jotka tuottavat sinisiä, mustikalta maistuvia, kookkaita marjoja. Marjat sisältävät runsaasti C- ja D- vitamiinia. Kermankeltaiset kukat avautuvat kesäkuussa.
Marjat kypsyvät jo heinäkuussa ennen pensasmustikoita. Ne ovat hyviä tuorekäytössä tai mehujen ja hillojen valmistuksessa. Täysikasvuinen pensas voi tuottaa 5-10 litraa marjoja. Kasvutapa on kauniin tiheä. Syysväri on keltainen. Ristipölytyksen vuoksi on suositeltavaa istuttaa kahta eri lajiketta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 – 150 cm

Kestävyys: l-Vl

Karviainen ’Hinnonmäen Keltainen’

Lajike on aikainen ja erittäin makeamarjainen. Runsas sato kypsyy elokuun alkupuolella. Marjat ovat suuria ja vihreänkeltaisia. Koska kuori on ohut, ylikypsät marjat halkeilevat herkästi. Marjoja hyödynnetään puolikypsinä marmeladeissa, hyytelöissä ja hillona. Kypsinä ne maistuvat sellaisenaan tai jälkiruuissa. Marjat pakastetaan sokeriliemeen kokonaisina. Rento-oksainen pensas kannattaa tukea. Lajike on jokseenkin härmänkestävä. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keski-runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 100 cm

Kestävyys: l-V

Karviainen ’Lepaan Punainen’

Melko myöhäinen, paksukuorinen herkkumarja, jonka runsas sato kypsyy noin viikon myöhemmin kuin ’Hinnonmäen Keltaisella’. Marjat ovat suuria, tummanpunaisia, paksukuorisia ja makeita. Niitä hyödynnetään puolikypsinä marmeladeissa, hyytelöissä ja hillona. Kypsinä ne maistuvat sellaisenaan tai jälkiruuissa. Marjat pakastetaan sokeriliemeen kokonaisina.Pensas on vahva- ja melko pystyoksainen sekä härmänkestävä. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keski-runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 120 cm

Kestävyys: l-V

Runkokarviainen ’Lepaan Punainen’

Melko myöhäinen, paksukuorinen herkkumarja, jonka runsas sato kypsyy noin viikon myöhemmin kuin ’Hinnonmäen Keltaisella’. Marjat ovat suuria, tummanpunaisia, paksukuorisia ja makeita. Niitä hyödynnetään puolikypsinä marmeladeissa, hyytelöissä ja hillona. Kypsinä ne maistuvat sellaisenaan tai jälkiruuissa. Marjat pakastetaan sokeriliemeen kokonaisina.Pensas on vahva- ja melko pystyoksainen sekä härmänkestävä. 
Lajike on vartettu metrin korkuiseen runkoon.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja keski-runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 150 cm

Kestävyys: l-V

Tarhapensasmustikka ’North Blue’

Lajike on yhdysvaltalaista alkuperää oleva 60-80 cm korkea mustikkapensas. Sillä on suuret, tummansiniset ja hapahkon makeat marjat. Pensas on itsepölytteinen, mutta hyötyy selvästi ristipölytyksestä. Toisen pölyttäjälajikkeen avulla saadaan noin 20 % suurempi sato. Marjat kypsyvät elokuun puolivälistä lähtien. 
Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin lehdistön ja punaisen syysvärin ansiosta. Pensasmustikat tarvitsevat happaman (pH 4.5-5.5) kasvualustan viihtyäkseen. Maan oikea happamuustaso vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 60-80 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Tarhapensasmustikka ’Northland’

Lajike on yhdysvaltalaista alkuperää oleva 120 cm korkea mustikkapensas. Sillä on keskikoiset, tummansiniset ja hyvin makeat marjat. Pensas on itsepölytteinen, mutta hyötyy selvästi ristipölytyksestä. 
Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin lehdistön ja punaisen syysvärin ansiosta. Pensasmustikat tarvitsevat happaman (pH 4.5-5.5) kasvualustan viihtyäkseen. Maan oikea happamuustaso vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Lisäksi suppeahko juuristo kasvaa lähellä maanpintaa, joten ne eivät siedä pitkään kuivuutta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 120 cm x 120 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Tarhapensasmustikka ’Pink Lemonade’

Lajikkeella on suuret, vaaleanpunaiset ja maukkaat marjat. Pensas on itsepölytteinen, mutta hyötyy selvästi ristipölytyksestä. Sato kypsyy elo-syyskuussa. Pensas on hillittykasvuinen, se kasvaa 60-100 cm korkuiseksi. Lajike sopii matalakasvuisena pienempäänkin pihaan vaikkapa havukasvien ja hortensioiden seuraksi.
Mustikkapensailla on myös koristearvoa kauniin lehdistön ja punaisen syysvärin ansiosta. Pensasmustikat tarvitsevat happaman (pH 4.5-5.5) kasvualustan viihtyäkseen. Maan oikea happamuustaso vaikuttaa ratkaisevasti mustikan kasvuun ja marjantuotantoon. Lisäksi suppeahko juuristo kasvaa lähellä maanpintaa, joten ne eivät siedä pitkään kuivuutta.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 60-100 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Tyrni ’Lbujitelskaja’

’Ljubitelskaja’ on mukava poimia, sillä sen marja on iso ja satoa on runsaasti. Marjan kanta ei kuitenkaan ole kovin pitkä, mutta silti poiminta on helppoa. Lajike on vähäpiikkinen. Marja on kiinteä ja maultaan hieman kitkerä.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-kostea, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 200 – 300 cm

Kestävyys: l-V

Runkomustaherukka ’Marski’

’Marski’ on poikkeuksellisen pystykasvuinen, suurimarjainen mustaherukkalajike. Sato kypsyy 2-3 päivää aikaisemmin kuin ’Mortti’ -lajikkeella. ’Marski’ on härmänkestävä ja siinä on vain vähän laikkutautia. Uusi lajike on mustaherukkalajikkeiden ’Hedda’ ja ’Mortti’ risteytys.
Lajike on vartettu 100 cm korkuiseen runkoon.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 150 cm

Kestävyys: l-V

Mustaherukka ’Pohjan Jätti’

Uusi mustaherukkalajike, jonka marjat ovat nimensä mukaisesti todella suuret ja voimakasaromiset. Marjat sopivat erinomaisesti mehujen ja hillojen valmistukseen. Pensas on satoisa, melko pystykasvuinen ja se omaa hyvän härmänkeston.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 130 cm

Kestävyys: l-lV

Mustaherukka ’Mortti’ FinE

’Mortti’ on hyvin myöhäinen, suurimarjainen mustaherukkalajike. Pyöreät, kiinteät ja melko paksukuoriset marjat kestävät hyvin käsittelyä eivätkä halkeile. Lisäksi ne pysyvät tiukasti kiinni lyhyessä tertussa. Ne ovat kohtalaisen voimakasmakuisia ja aromiltaan tyypillisiä mustaherukalle. Pensas on voimakas- ja pystykasvuinen, mikä vähentää tuentatarvetta. Lajike on härmänkestävä. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 130-150 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Mustaherukka ’Öjebyn’

’Öjebyn’ on melko myöhäinen, suurimarjainen mustaherukkalajike. Pensas on kohtalaisen pystyoksainen ja voimakaskasvuinen, mutta hikevillä mailla tukemattomat oksat voivat lamota. Samanaikaisesti kypsyvät marjat ovat suuret, minkä takia sato on yleensä runsas. Lajike kestää melko hyvin härmää ja varistetautia. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-130 cm

Kestävyys: l-V(Vl)

Runkoviherherukka ’Venny’

Viherherukat ovat suomalainen erikoisuus. Ne ovat syntyneet mustaherukasta. Marjat ovat hyvin makeat ja miedot, sillä niissä on enemmän sokeria kuin muissa herukoissa. Marjojen vihreän värin ansiosta rastaat ja muut pikkulinnut eivät havaitse kypsyviä viherherukoita. 
’Venny’ on keskivarhainen ja pystykasvuinen viherherukkalajike, Tasapyöreät, suurikokoiset marjat eivät varise heti kypsyttyään. Marjoissa on poikkeuksellisen runsaasti C-vitamiinia, lähes yhtä paljon kuin tyrnissä. ’Vennyn’ marjat ovat hyvin makeat, niinpä marjat sopivat paitsi tuorekäyttöön myös piirakoihin ja viininvalmistukseen.
Lajike on vartettu 100 cm korkuiseen runkoon.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-130 cm

Kestävyys: l-lV(V)

Viherherukka ’Vertti’ FinE

Viherherukat ovat suomalainen erikoisuus. Ne ovat syntyneet mustaherukasta. Marjat ovat hyvin makeat ja miedot, sillä niissä on enemmän sokeria kuin muissa herukoissa. Marjojen vihreän värin ansiosta rastaat ja muut pikkulinnut eivät havaitse kypsyviä viherherukoita. 
Suomalainen ’Vertti’  on syntynyt ’Öjebyn’ -mustaherukasta. Se muistuttaa ’Öjebyniä’, mutta on jonkin verran hillittykasvuisempi ja sen oksat lamoavat vähemmän. Marjat ovat kypsinä kellertävänvihreitä ja toisinaan etenkin nuorilla pensailla marjojen pinnalla on punaruskeita pilkkuja. Marjat maistuvat mustaherukalle, mutta ovat miedompia ja vähemmän happamia. Miedon arominsa ja makeutensa takia marjat soveltuvat erityisen hyvin tuorekäyttöön, mutta myös viininvalmistukseen. Lajike on härmänkestävä.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-130 cm

Kestävyys: l-V

Punaherukka ’Katri’

’Katri’ on melko myöhäinen, suurisatoinen lajike. Marjat ovat suuria, aromaattisia ja kauniin punaisia. Pensas on taudinkestävä, pysty- ja tukevaoksainen, melko iso. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 130 cm

Kestävyys: l-lV

Valkoherukka ’Valkoinen Hollantilainen’

Lajike on kohtalaisen runsassatoinen ja talvenkestävä. Marjat ovat makeampia ja miedompia kuin punaherukoilla, lisäksi pensas on pienempi ja pystyoksainen. Tätä hyvin vanhaa keskieurooppalaista valkoherukkaa viljellään meillä eniten.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 cm

Kestävyys: l-V

Vadelma ’Maurin Makea’ FinE

Lajike on matala puutarha- ja luonnonvadelman muunnos. Korkeutta on noin metri. ’Maurin Makea’ kasvattaa paljon sivuversoja, kun sen vuosikasvaimia typistetään. Pensastavan kasvutavan vuoksi kasvustoa ei tarvitse tukea juuri lainkaan. Marjat muodostuvat heinäkuun aikana pääasiassa edellisen vuoden versoihin. Marjat on kookkaita, hyvin makeita ja melko helposti irtoavia, villivadelmaa kiinteämpiä. Lajike on yhtä satoisa kuin muut meillä viljeltävät vadelmalajikkeet.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 cm

Kestävyys: l-V

Vadelma ’Ottawa’

Niukasti versova, talvenkestävä ja melko aikaisin kypsyvä puutarhavadelma. Versot ovat tanakat ja korkeat, pituus on yleensä 2-2,5 m ja tällöin lajike vaatii tuennan. Marjat ovat keskikokoiset tai suurehkot, kekomaiset ja kirkkaanpunaiset. Maku on happamanimelä ja heikosti aromaattinen. Marjat irtoavat helposti kannasta ja sopivat sekä tuorekäyttöön että pakastukseen. Sato on runsas. 

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore, runsasravinteinen ja kalkittu kasvualusta

Koko: 250 cm

Kestävyys: l-V

Tarhaojukkaviini ’Zilga’

Erittäin talvenkestävä, voimakaskasvuinen latvialainen risteymä, jonka rypäleet kypsyvät varmimmin kasvihuoneessa. Erityisen lämpimillä paikoilla, kuten eteläseinustalla, sato tosin ehtii valmistua avomaallakin. Rypäleet ovat tummansiniset, pienehköt-keskikokoiset, aromiltaan miellyttävän mustikkamaiset. Sato on huonommissakin oloissa hyvä; parhaimmillaan yhdestä taimesta saadaan rypäleitä jopa 30 kg vuodessa. Rehevää köynnöstä kannattaa leikata kahdesti vuodessa, jotta rypäleet saavat riittävästi valoa ja kypsyvät ajoissa.

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Kestävyys: l-V

Verijapanivaahtera – Acer palmatum ’Palmatum’

Pensas on hidas- ja leveäkasvuinen. Sirosti liuskoittuneet lehdet ovat koko kesän kauniin viininpunaiset. Ei siedä kuivuutta eikä tuulista ja  paahteista kasvupaikkaa. Jos leikkauksia suoritetaan, ne on keväisen mahlavuodon takia suoritettava elokuussa.

Käyttö: ryhmissä tai yksittäin värikkäänä huomion herättäjänä

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore  ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 1 – 2 m 

Kestävyys: l(ll)

Mongolianvaahtera – Acer tataricum subsp. ginnala

Mongolianvaahtera on suuri pensas ja vanhemmiten pieni puu, jonka korkeus vaihtelee 3-6 metrin välillä. Laji kestää hyvin tuulta ja sopii melunsuojaistutuksiin. Lehdet ovat kiiltävät, syväliuskaiset ja tummanvihreät. Loistavan oranssinpunainen syysväri kehittyy sateisenakin syksynä. Märän kesän jälkeen ja varjossa ruska-asusta tulee pääsääntöisesti keltainen. Pensasmaisia vaahteroita ei yleensä tarvitse leikata. Mahdolliset leikkaukset rajoitetaan viottuneiden ja kovin vanhojen versojen poistoon. Leikkaukset tehdään elokuulla vaahteroiden keväisen mahlavuodon takia.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 500 cm x 400 cm

Kestävyys: l-Vl

Suikerovihma – Cytisus decumbens

Lähes varpumainen suikerovihma kukkii keltaisin, muodoltaan perhosmaisin kukin noin kolme viikkoa kesäkuun alussa. Pienilehtiset, rennon maanmyötäiset versot voivat juurtua.

Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, maanpeittäjänä kivikkopuutarhassa, ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva, keskiravinteinen ja vähäsavinen kasvualusta

Koko: 20 cm x 50 cm

Kestävyys: l-lV

Kirjorusovuohenkuusama – Diervilla sessilifolia ’Cool Splash’ 

Rehevä ja valkokirjavalehtinen ’Cool Splash’ erottuu koko kesän pirteänä väriläiskänä istutuksissa. Se kasvaa paljon hillitymmin kuin tavallinen rusovuohenkuusama. Versot ovat lamoavat. Heinäkuussa avautuvat pienet, keltaiset ja torvimaiset kukat. Vaatimaton kukinta jatkuu aina myöhäissyksyyn saakka.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, huomiokasvina

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 80 cm x 130cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Lumipalloheisi – Viburnum opulus ’Pohjan Neito’  FinE

Suuret, valkoiset pallokukinnot muodostuvat neuvottomista kukista ja marjoja ei kehity. Usein jo kesäkuun toisella viikolla alkava kukinta kestää Etelä-Suomessa 3-4 viikkoa. Kukinnot sijatsevat edellisen kesän versoissa. Lehdet ovat kauniin vihreät ja saavat syksyllä ruskeanpunaisen syysvärin. Liian kuivalla ja aurinkoisella paikalla pensas altistuu tuhohyönteisten hyökkäyksille. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 200-400 cm x 300cm

Kestävyys: l-Vl

Purppuraheisiangervo – Physocarpus opulifolius ’Lady in Red’

Purppuraheisiangervot ovat terveitä, vaatimattomia ja nopeakasvuisia pensaita. Ne sietävät hyvin tuulta ja jopa tiesuolaa. Herukkamaiset, tumman purppuranpunaiset lehdet puhkeavat varhain ja kestävät myöhään syksyyn. Pensaita nuorennetaan säännöllisesti poistamalla vanhimpia oksia, mutta ne kestävät myös alasleikkauksen.
’Lady in Red’ -lajikkeen vaaleahkonpunaiset kukat puhkeavat terttuihin kesäkuussa. Ne luovat hauskan kontrastin punaisille lehdille. Lehdet ovat puhjetessaan kirkkaanpunaiset, myöhemmin punaruskeat. Koristeelliset siemenkodat ovat tummanpunaiset ja ne säilyvät pensaassa pitkään.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa, aitataimena ja huomiokasvina

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lV

Purppuraheisiangervo – Physocarpus opulifolius ’Little Devil’

Purppuraheisiangervot ovat terveitä, vaatimattomia ja nopeakasvuisia pensaita. Ne sietävät hyvin tuulta ja jopa tiesuolaa. Herukkamaiset, tumman purppuranpunaiset lehdet puhkeavat varhain ja kestävät myöhään syksyyn. Pensaita nuorennetaan säännöllisesti poistamalla vanhimpia oksia, mutta ne kestävät myös alasleikkauksen.
’Little Devil’ -lajikkeen punavalkoiset kukat puhkeavat terttuihin kesäkuussa. Ne luovat hauskan kontrastin punaisille lehdille. Koristeelliset siemenkodat ovat tummanpunaiset ja ne säilyvät pensaassa pitkään. Ne soveltuvat hyvin kuivakukka-asetelmiin.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, isoissa ruukuissa, aitataimena ja huomiokasvina

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Purppuraheisiangervo – Physocarpus opulifolius ’Red Baron’

Purppuraheisiangervot ovat terveitä, vaatimattomia ja nopeakasvuisia pensaita. Ne sietävät hyvin tuulta ja jopa tiesuolaa. Herukkamaiset, tumman purppuranpunaiset lehdet puhkeavat varhain ja kestävät myöhään syksyyn. Pensaita nuorennetaan säännöllisesti poistamalla vanhimpia oksia, mutta ne kestävät myös alasleikkauksen.
’Red Baron’ -lajikkeen punavalkoiset kukat puhkeavat terttuihin kesäkuussa. Ne luovat hauskan kontrastin punaisille lehdille. Koristeelliset siemenkodat ovat tummanpunaiset ja ne säilyvät pensaassa pitkään. Ne soveltuvat hyvin kuivakukka-asetelmiin.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aitataimena ja huomiokasvina

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 1,5-2 m x 1-2 m

Kestävyys: l-lV

Siperianhernepensas – Caragana arborescens

Nopeakasvuinen ja pitkäikäinen hernepensas sietää hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Hernepensaiden juuristo sitoo typpeä, minkä vuoksi pensaat viihtyvät niukkaravinteisessa maassa. Ne kestävät hyvin leikkausta, tuulta, tiesuolaa ja ilmansaasteita. Keltaiset, perhosmaiset kukat avautuvat Etelä-Suomessa noin kesäkuun puolivälissä ja kukinta kestää pari viikkoa. Versot ovat piikkiset.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko – puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 350 cm x 250 cm

Kestävyys: l-Vlll

Pikkuherukka, lamoherukka – Ribes glandulosum

Hyvin talvenkestävä ja terve pikkuherukka leviää nopeasti jopa 150 cm pitkien , rentojen versojen ansiosta sekä auringossa että varjossa. Vanhasta pensaasta poistetaan vain tarvittaessa ränsistyneitä versoja. Lehdet puhkeavat usein jo huhtikuussa Etelä-Suomessa. Alkukesällä avautuvia punertavia kukkaterttuja kehittyy aurinkoisella paikalla runsaasti. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Marjat kypsyvät punaisiksi keskikesällä, mutta eivät säily pensaassa kauan. Aikaisin kehittyvä, upea syysväri on valoisalla paikalla viinin- tai oranssinpunainen ja näyttävä myös sateisena syksynä.

Käyttö: etualalla pensasryhmissä, maanpeitekasvina esim. luiskissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 30-50 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Taikinamarja – Ribes alpinum

Taikinamarjasta saa erittäin tiheän, varhain keväällä vihertyvän ja matalan, helposti muotoiltavan aidan. Taikinamarjan koristearvo perustuukin juuri sen tiheään, terveeseen ja varhain vihertävään lehdistöön. Se viihtyy sekä auringossa että varjossa ja yhtä hyvin kuivassa kuin kosteassa maassa. Pensas kestää hyvin lumikuormaa ja tuulta. Kukinta on vaatimaton, mutta kypsät, punaiset marjat ovat koristeelliset ja niitä voi syödä, vaikka ne ovatkin melko mauttomat ja kuivat. Taikinamarjaa pitää leikata säännöllisesti, sillä lyhytikäisenä se risuuntuu nopeasti. Pensas kestää myös alasleikkauksen ja kasvaa nopeasti.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo,kuiva-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 70-120 cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Aitaorapihlaja – Crataegus grayana

Erinomaisesti kuivuutta ja leikkausta kestävä laji on yleisin orapihlajamme. Sitä näkee leikatuissa pensasaidoissa lähes koko Suomen. Se soveltuu myös kukkivaksi pikkupuuksi, jonka valkoiset kukat puhkeavat kesäkuussa. Syksyllä oksia koristavat punaiset, syömäkelpoiset, hieman jauhoiset marjat. Nimensä mukaisesti pensaalla on orat, jotka ovat 4-8 cm pitkät. Piikkinen, tuuhea pensas muodostaa läpipääsemättömän esteen vaikkapa tontin rajalle.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana, pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 400 cm x 250 cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Ruusuorapihlaja – Crataegus x media ’Paul´s Scarlet’

Punaiset, kerrotut kukat avautuvat kesäkuun loppupuolella. Kukinta kestää 2-4 viikkoa. Lehdet ovat koristeelliset. Lajike on vartettu aitaorapihlajan perusrunkoon. Latvus nuorennetaan karsimalla vanhimpia oksia. Perusrungosta pitää poistaa villiversot ja juurivesat. Ja talvisuojaus jyrsijöiden varalta on suositeltavaa.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 350 cm x 200 cm

Kestävyys: l-ll

Isopuksipuu – Buxus sempervirens 

Isopuksipuu on ikivihreä, hyvin tiiviskasvuinen pensas. Erinomaisesti leikkausta sietävänä se sopii pieniinkin tiloihin. Lehdistö on kiiltävä ja kellanvihreä läpi vuoden. Pienet, vaaleanvihertävät kukat avautuvat heinä-elokuussa. Pensas tulee varjostaa kevättalvella avoimilla paikoilla.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena, ruukuissa muotoon leikattuna tai vapaasti kasvavana

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, tuore, kalkittu ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 50-100 cm x 50-100cm

Kestävyys: l(ll)

Euroopansorvarinpensas – Euonymus europaeus

Euroopansorvarinpensas on melko nopea- ja pystykasvuinen pensas. Kesäkuun puolivälissä puhkeavat kukat ovat vaatimattomat, pienet ja vihertävät. Pensaas kauneusarvo onkin lehdistön punertavassa syysvärissä ja karmiininpunaisissa siemenkodissa, jotka koristavat pensasta pitkälle talveen. Pensasta ei tarvitse leikata säännöllisesti – tarvittaessa vain vanhimpia haaroja poistetaan keväällä. Tuulenkestävyys on melko hyvä. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 300 cm x 250 cm

Kestävyys: l-lV

Japaninruusukvitteni – Chaenomeles japonica 

Melko hidaskasvuinen, mutta pitkäikäinen japaninruusukvitteni menestyy sekä hiekka- että savimaassa. Touko-kesäkuun vaihteessa puhkeavat oranssit kukat edellisen vuoden versoihin. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Pienen omenan kaltaisista, keltaisista hedelmistä saa herkullista marmeladia ja mehua. Oksat ovat piikkiset. Syysväri on keltainen. Vanhan pensaan alasleikkausta ei suositella, mutta harvennusleikkaus noin viiden vuoden välein pitää pensaan siistin näköisenä. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja hyötykasvina

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva, kalkittu ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 80 cm x 120cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Kaarisyreeni – Syringa x josiflexa ’Veera’ FinE

Kaarisyreenit ovat unkarinsyreenin ja nuokkusyreenin risteymiä. Ne muistuttavat enemmän nuokkusyreeniä, mutta ovat talvenkestävämpiä. ’Veera’ kukkii nuokkuvin, punaisin kukin kesäkuun loppupuolella. Kanta on kotoisin Sotkamosta.
Lajike on vartettu 100-150 cm pituiseen runkoon.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä pienehköilläkin pihoilla ja puistoissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 400 cm x 300 cm

Kestävyys: l-Vl

Pihasyreeni – Syringa vulgaris

Suurimmassa osassa maatamme menestyvä pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla. Hyväntuoksuisten kukintojen sävy vaihtelee paljon, mutta se on tyypillisesti vaalean sinivioletti. Pihasyreenin herttamaiset lehdet saavat keltaisen syysvärin ja varisevat myöhään syksyllä. Pystykasvuinen pensas tekee runsaasti juuriversoja.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: Aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 400 cm x 250 cm

Kestävyys: l-V(Vl)

Pihasyreeni – Syringa vulgaris ’Alba’

Suurimmassa osassa maatamme menestyvä valkokukkainen pihasyreeni kukkii juhannuksen tienoilla. Kukinnot ovat hyväntuoksuiset. Lehdet ovat vaaleammat kuin liilakukkaisilla pensailla ja ne saavat keltaisen syysvärin. Pystykasvuinen pensas tekee melko runsaasti juuriversoja. ’Alba’ kasvaa muita kantoja hillitymmin.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu  kasvualusta

Koko: 350 cm x 250 cm

Kestävyys: l-V

Tarhajasmike – Philadelphus Polyanthus-ryhmä ’Mont Blanc’

’Mont Blanc’ on matalakasvuinen jasmike, joka kukkii tuoksuvin, puhtaanvalkoisin kukin kesä-heinäkuussa. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Noin 3-4 vuotta vanhat versot kukkivat parhaiten. Lehtien syysväri on keltainen. 
Jasmikkeet ovat melko nopeakasvuisia ja muodostavat runsaasti tyviversoja. Ne tulevatkin helposti liian tiheiksi. Pensaasta onkin parempi poistaa säännöllisesti vanhimpia oksia kuin leikata se kokonaan alas.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 120 cm

Kestävyys: l-llV

Pihajasmike – Philadelphus coronarius

Pihajasmike on perinteinen, iso jasmikelaji. Kermanvalkoiset kukat avautuvat jo kesäkuun lopussa tai aivan heinäkuun alussa. Kukat tuoksuvat voimakkaasti. Kukinta kestää 2-3 viikkoa. Noin 3-4 vuotta vanhat versot kukkivat parhaiten. Lehtien syysväri on keltainen. 
Jasmikkeet ovat melko nopeakasvuisia ja muodostavat runsaasti tyviversoja. Ne tulevatkin helposti liian tiheiksi. Pensaasta onkin parempi poistaa säännöllisesti vanhimpia oksia kuin leikata se kokonaan alas.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 300 cm x 150-200 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Sinikuusama – Lonicera caerulea

Sinikuusama on tiheän pyöreähkö pensas. Lehdet puhkeavat hyvin aikaisin keväällä. Ne ovat kesällä tummat, sävyltään sinertävän vihreät. Mitätön, ruskeankeltainen ruskaväri kehittyy myöhään syksyllä. Toukokuinen kukinta kestää 3-4 viikkoa, mutta pienet kermanvalkoiset kukat eivät juuri erotu rehevästä lehdistöstä. Sinisiä, pitkulaisia marjoja muodostuu yleensä vähän ja ne varisevat pian kypsyttyään. Sinikuusama on kasvupaikan suhteen vaatimaton eikä sillä ole juuri tuholaisiakaan. Sillä ei ole erityistä leikkaustarvetta, mutta se kestää alasleikkauksen ja kasvaa melko nopeasti. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-varjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 100-150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vll

Syreeni(syys)hortensia – Hydrangea paniculata ’Vanille Fraise’

’Vanille Fraise’ on rehevä ja runsaskukkainen lajike. Suuret, kartiomaiset kukinnot ovat aluksi valkoiset, mutta alimmat kukat punertuvat vähitellen. Elo-syyskuussa kaksivärinen kukinto näyttää ”vaniljakiisselin kruunaamalta mansikkakeolta” kuten lajikkeen nimi kertoo.
Syreenihortensioiden kasvualustaa ei kalkita.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja isoissa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Mahonia – Mahonia aquifolium ’Smaragd’

Mahonia on ikivihreä pikkupensas, joka kukkii keltaisin terttukukinnoin touko-kesäkuun vaihteessa. Siniset, syöntikelpoiset marjat kypsyvät jo elokuussa. Lehdistö on piikkilaitainen, kiiltävä, kova ja talvella punertava. Lehdet kuivuvat herkästi kevätauringossa, joten kasvupaikan tulisi jäädä osittain varjoon ja talvella lumen suojaan. Laji vaatii hapahkon kasvualustan. Mahonia kestää alasleikkauksen, mutta pääsääntöisesti siitä pyritään poistamaan vain kuolleita osia. Happomarjanhärmä rumentaa toisinaan mahonian lehdistöä. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo-varjo, tuore, keskiravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 40 cm x 40 cm

Kestävyys: l-lV

Kaljukultasade – Laburnum alpinum

Kultasateesta kehittyy pieni puu lämpimän aurinkoisilla paikoilla Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se kukkii 2-3 viikkoa kesäkuun puolivälistä alkaen. Riippuva, keltainen, 15-30 cm pitkä kukinto tuoksuu voimakkaasti. Siemenet ovat myrkylliset, joten kuihtuneet kukinnot kannattaa poistaa varmuuden vuoksi. Kultasateen juuristo sitoo typpeä, joten kasvualustan ei tarvitse olla kovin ravinteikas. Versot on syytä suojata talveksi jyrsijöiden varalta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 400 cm x 300 cm

Kestävyys: l-ll

Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii

Runsaasti kukkiva ja pitkäikäinen marjaomenapensas kasvaa melko hitaasti ja siitä tulee hyvin leveä pensas. Punaiset nuput avautuvat valkoisiksi kukiksi kesäkuun alussa. Hedelmät ovat pihlajanmarjan kokoisia, väriltään punaisia. Marjaomenapensaasta poistetaan lähinnä kuivia oksia, alasleikkausta ei suositella. Pensas on syytä suojata talveksi jyrsijöiden varalta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 200 cm x 250 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Vaivaiskoivu – Betula nana

Vaivaiskoivu kasvaa luonnonvaraisena pääasiassa rämeillä. Se tosin viihtyy myös kuivemmassa maassa. Laji istutetaan mieluiten aurinkoiselle paikalle, missä kelta-punaisesta syysväristä kehittyy kirkkain. Kesäkuuhun ajoittuva kukinta jää helposti huomaamatta. Hede- ja eminorkot ovat keltaiset ja pystyt. Vaivaiskoivu on terve, vain koivunruoste saattaa varistaa lehdet ennenaikaisesti. Pensas ei kaipaa leikkausta, ei etenkään alasleikkausta. 

Käyttö: yksittäin ja ryhmissä

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, tuore-märkä, vähäravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 50 cm x 80 cm

Kestävyys: l-Vlll

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Lovely Pink’  

Pienikokoinen ’Lovely Pink’ on nuorena pystyoksainen, vanhempana lamoava. Lajiketta pidetään parhaimpana roosakukkaisena pensashanhikkina, sillä kasvu on voimakasta ja kukkien terälehtien väri säilyy hyvin. Pensas puhkeaa kukkaan suhteellisen myöhään kesällä ja kukinta jatkuu aina myöhäissyksyyn saakka. Lehdet ovat vaaleanvihreät. Pensashanhikeilla ei ole kasvintuhoojia. Pensashanhikit nuorennetaan mieluiten poistamalla vanhimpia oksia.

Käyttö: yksittäin, pienissä ryhmissä, ruukuissa ja kivikkopuutarhassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kalkittu, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 80 cm x 80cm

Kestävyys: l-lll

Pensashanhikki – Dasiphora fruticosa ’Månelys’

Lajike on melko pystykasvuinen ja tiheä. Runsaskukkainen ’Månelys’ erottuu muista pensashanhikeista vaaleanharmahtavine lehtineen. Kukat ovat pienehköt ja vaaleankeltaiset. Niitä avautuu kesäkuun alkupuolelta lokakuun loppuun. Yltäkylläisintä kukinta on elokuun loppupuolella. Kasvintuhoojia ei ole. Pensashanhikit nuorennetaan mieluiten poistamalla vanhimpia oksia. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kalkittu, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 120 cm x 120cm

Kestävyys: l-Vl(Vll)

Pikkukeijuangervo – Spiraea japonica ’Nana’ 

’Nana’ on runsaasti kukkiva ja tuuhea keijuangervon kääpiömuoto. Pensas on parin kasvukauden jälkeen 30-40 cm korkea. Saman vuoden versoilla kukkiva ’Nana’ puhkeaa kukkaan kesä-heinäkuun vaihteessa ja kukinta jatkuu reilun kuukauden. Juuristo on melko pieni, minkä takia pensas ei viihdy jyrkissä, kuivissa rinteissä eikä hiekkamaassa.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 30-50 cm x 50-80 cm

Kestävyys: l-lll

Keltajapaninangervo – Spiraea japonica ’Goldflame’ 

Keltalehtiset japaninangervot värittävät istutuksia koko kasvukauden ja niiden sävy muuttuu pitkin kesää. Mitä aurinkoisempi kasvupaikka on, sitä punaisempia lehdet ovat puhjetessaan ja sitä kauemmin ne pysyvät kullankeltaisina. Varjossa lehdet vihertyvät pian. Ruusunpunaiset kukinnot avautuvat saman vuoden versoihin heinä-elokuussa.
’Goldflame’ on pystykasvuinen, kapea ja jopa metrin korkuinen lajike. Isot lehdet puhkeavat oranssinkeltaisina, vihertyvät pian ja saavat oranssin syysasun. Nuoret lehdet ovat punaiset. 

Käyttö: kontrastikasvina yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 60-90 cm x 50-80 cm

Kestävyys: l-lll

Sirotuomipihlaja – Amelanchier laevis

Sirotuomipihlajalla on kauniisti sivuille kaartuvat, hieman riippuvat ja ohuet oksat, jotka tekevät pensaasta leveän. Valkoiset, sirot kukat puhkeavat samaan aikaan toukokuun lopussa kuin ruskeanpunainen lehdistö. Sinimustat marjat ovat syötävät. Syysväristä tulee useimmiten oranssinpunainen.
Pensas on vartettu 125-150 cm runkoon.

Käyttö: yksittäin tai muutaman puun ryhminä ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta

Koko: 350 cm x 250 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Kiiltotuhkapensas – Cotoneaster lucidus

Pensas on kauneimmillaan syksyllä, kun kiiltävä, tummanvihreä lehdistö saa kirkkaan oranssinpunaisen syysvärin. Punertavan valkoisilla kukilla ei ole koristearvoa. Mustat, syömäkelvottomat marjat jäävät usein oksille talveksi. Laji sietää voimakasta leikkausta, kuivuutta, varjoa ja tuulta. Alasleikkausta se ei kuitenkaan kestä varsinkaan huonolla kasvupaikalla. Se ei myöskään siedä raskasta savimaata, seisovaa vettä ja aurauslumen painoa. Vapaasti kasvavana pensaana lajia nuorennetaan vanhimpia versoja harventaen. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja leikattuna aitana

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-V

Suikerotuhkapensas – Cotoneaster dammeri

Maanmyötäisesti kasvavan suikerotuhkapensaan versot juurtuvat nivelistään maahan. Ikivihreä lehdistö on tummanvihreä, pieni ja kiiltävä. Valkoiset pikkukukat avautuvat kesäkuun puolivälissä ja kukinta kestää 2-3 viikkoa. Punaiset, syömäkelvottomat marjat koristavat pensasta pitkälle talveen. Kasvupaikan tulee olla lämmin; alustan hyvin läpäisevä, rikkakasviton ja katettu. Pensaasta joutuu poistamaan kuivuneita versoja lähes joka kevät.

Käyttö: maanpeitekasvina kivikkopuutarhassa ja havuryhmissä, jopa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 15 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll

Pikkusyreeni – Syringa meyeri ’Palibin’ 

Pikkusyreenistä tulee vain noin metrin korkea ja leveä. Syreeniltä tuoksuvat, liilat ja vain noin 8 cm pitkät kukinnot puhkeavat kesäkuun lopulla. Myös nuoret, karvaiset vuosiversot ja lehdet tuoksuvat vienosti. Lehdet ovat pienet, lähes pyöreät ja tummanvihreät. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja matalana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 100 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lV

Pikkusyreeni – Syringa meyeri ’Palibin’ 

Pikkusyreenistä tulee vain noin metrin korkea ja leveä. Syreeniltä tuoksuvat, liilat ja vain noin 8 cm pitkät kukinnot puhkeavat kesäkuun lopulla. Myös nuoret, karvaiset vuosiversot ja lehdet tuoksuvat vienosti. Lehdet ovat pienet, lähes pyöreät ja tummanvihreät. 
Lajike on vartettu 80 cm runkoon.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 150 cm x 100 cm

Kestävyys: l-lV

Puistosyreeni – Syringa x henryi ’Tammelan Kaunotar’ 

Melko nopeakasvuinen ’Tammelan Kaunotar’ kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa puhtaanvalkoisin, erittäin suurin ja pystyin kukinnoin. Nuppuisina kukat punertavat. 
Upeasti kukkivat puistosyreenit soveltuvat paitsi yksittäis- ja ryhmäpensaiksi, myös mainiosti leikkaamattomiin aidanteisiin. Terveitä ja pitkäikäisiä syreenejä leikataan varovasti, alasleikkausta vältetään.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, aidanteena ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 400 cm x 300 cm

Kestävyys: l-Vl

Puistosyreeni – Syringa x henryi ’Tammelan Kaunotar’ 

Melko nopeakasvuinen ’Tammelan Kaunotar’ kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa puhtaanvalkoisin, erittäin suurin ja pystyin kukinnoin. Nuppuisina kukat punertavat. 
Lajike on vartettu 100-150 cm korkuiseen runkoon.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja pikkupuuna

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 400 cm x 300 cm

Kestävyys: l-Vl

Unkarinsyreeni – Syringa josikaea

Kesä-heinäkuun vaihteessa avautuvat violetit, kapeat kukinnot ovat hieman vaatimattomammat kuin puistosyreeneillä. Ja koska kasvutapa on hyvin pysty ja jäykkä, pensas jää melko kapeaksi. 
Upeasti kukkivat syreenit soveltuvat paitsi yksittäis- ja ryhmäpensaiksi, myös mainiosti leikkaamattomiin aidanteisiin. Terveitä ja pitkäikäisiä syreenejä leikataan varovasti, alasleikkausta vältetään.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta.

Koko: 400 cm x 250 cm

Kestävyys: l-Vll

Lamohietakirsikka – Prunus pumila var. depressa

Pensas sopii parhaiten kuiville ja aurinkoisille alueille, missä pitkät maanmyötäiset versot kattavat maanpinnan nopeasti. Versot eivät juurru maahan, jolloin kasvit voidaan istuttaa katteeseen rikkakasvien leviämisen estämiseksi.  Valkoiset kukat puhkeavat toukokuun lopussa. Kukinta on erittäin runsas ja kestää parisen viikkoa. Kiiltävät marjat kypsyvät syksyllä mustiksi. Lehdet saavat syksyllä upean punaisen syysvärin. Pensaita ei yleensä tarvitse leikata. 

Käyttö: etualalla pensasryhmissä, maanpeittäjänä luiskissa ja kivikkopuutarhassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, keskiravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 20 cm x 100 cm

Kestävyys: l-V

Kuriilienkirsikka – Prunus nipponica var. kurilensis ’Ruby’

Kuriilienkirsikkaa kutsutaan toisinaan pensaskirsikaksi, sillä se kasvaa useimmiten pensaaksi tai korkeintaan pieneksi puuksi. Pienet, vaaleanpunaiset ja yksinkertaiset kukat puhkeavat huhti-toukokuussa ennen lehtiä. Lehtien syysväri on kauniin punertava. Laji on hidaskasvuinen ja sopii esimerkiksi kukkapenkkeihin alkukevään kukintaa rikastuttamaan.

Käyttö: yksittäin ja ryhmissä suojaisilla ja lämpimillä paikoilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko, kuiva-tuore, runsasravinteinen ja hyvin kalkittu kasvualusta

Koko: 150 cm

Kestävyys: l(ll)

Pikkusyreenihortensia – Hydrangea paniculata ’Kyushu’

’Kyushu’ on heinä-syyskuussa runsaasti kukkiva pienehkö hortensia. Yksittäiset, valkoiset kukinnot ovat sirot ja elegantit. Lajike ei tarvitse leikkauksia.  
Hortensioiden kasvualustaa ei kalkita.

Käyttö: yksittäin ja ryhmissä pienilläkin pihoilla

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-lll

Pallohortensia – Hydrangea arborescens ’Invincibelle’

Vaaleanpunainen kukinto on pyöreä, 20-30 cm halkaisijaltaan. Kukkii heinä-elokuun ja kukinta on runsasta. Versojen mahdollinen paleltuminen talvella ei haittaa kukintaa, koska keväällä alasleikattu pensas kukkii jo samana kesänä. Pallohortensian kasvualustaa ei kalkita.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja isoissa ruukuissa

Kasvupaikkavaatimukset: puolivarjo, tuore, runsasravinteinen ja hapan kasvualusta

Koko: 80-100 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll(lll)

Lamopensasangervo – Spiraea decumbens

Leveänpyöreä ja ohutversoinen, vain 20-30 cm korkea pensas kukkii juhannuksen tienoilta heinäkuun puoliväliin saman kesän versoilla, joten sen voi nuorentaa alasleikkaamalla kukinnan kärsimättä. Kukat ovat sirot ja puhtaan valkoiset. Laji soveltuu lämpimiin kivikkoryhmiin. 

Käyttö: yksittäin ja ryhmissä mm. kivikkopuutarhassa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 20-30 cm x 60 cm

Kestävyys: l-lll(lV)

Rinneangervo – Spiraea densiflora 

Erittäin peittävä ja hyvin kuivuutta sietävä rinneangervo muistuttaa koivuangervoa, mutta sen kukat ovat vaaleanpunaiset ja kukinta alkaa hieman myöhemmin kesäkuun lopussa. Lehdet ovat nuorena punasävyiset ja tummemmat kuin koivuangervolla. Pensas kukkii saman vuoden versoilla. Rinneangervoa on istutettu jopa isojen koivujen alle, missä se on menestynyt hellekesinäkin.. Pensaat jäävät vain sitä matalammiksi, mitä lähempänä puita ne kasvavat.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja verhopensaana

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 50-100 cm x 100-150 cm

Kestävyys: l-V

Valkoruusuangervo – Spiraea japonica ’Albiflora’ 

Melko hidaskasvuinen, leveäksi kehittyvä pikkupensas on kuin ruusuangervon valkokukkainen muoto. Se kukkii saman vuoden versoilla heinä-elokuussa kuukauden päivät. Lehdiltään syvänvihreä lajike menestyy Rovaniemellä asti. Se sietää kuivuutta ja alasleikkausta. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 50-80 cm x 80 cm

Kestävyys: l-V

Tummaruusuangervo – Spiraea japonica ’Dart´s Red’ 

Tummaruusuangervot muistuttavat kasvutavaltaan ja lehdistön kooltaan ruusuangervoa. Ruusunpunainen, 10-15 cm leveä kukinto puhkeaa heinä-elokuussa saman vuoden versoihin. Viileinä kesinä kukinta jatkuu syyskuun alkuun saakka. Lehdet ovat kokonaan tummanvihreät. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 60-80 cm x 100 cm

Kestävyys: l-ll

Loistoangervo – Spiraea japonica ’Odensala’ 

Kasvutavaltaan ruusuangervoa muistuttava pensas tunnetaan  erittäin suurista, ruusunpunaisista kukinnoistaan, jotka avautuvat heinä-elokuussa. Kämmenen levyiset kukinnot saavat rennot oksat nuokkumaan. Heleänvihreät lehdetkin ovat suuret. Lajike kukkii saman vuoden versoilla, joten sen voi leikata alas keväällä kukinnan kärsimättä. Se tekee runsaasti juuriversoja ja menestyy lähes koko Suomessa. 

Käyttö: yksittäin, ryhmissä, matalana aidanteena ja ruukussa

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore ja runsasravinteinen kasvualusta.

Koko: 90 cm x 120 cm

Kestävyys: l-Vll

Kuninkaanangervo – Spiraea x watsoniana ’Kruunu’ FinE

Kuninkaanangervo on pystykasvuinen, tuuhea ja erittäin helppohoitoinen pensas. Se on viisivuotiaana keskimäärin metrin korkuinen ja 130 cm leveä. Kirkkaan purppuranpunaiset kukinnot avautuvat tavallisesti heinäkuun alkupuolella ja kukinta jatkuu pitkälle elokuuhun. Kukinnot kehittyvät saman kesän versoihin. Pensas on vaatimaton kasvupaikan ja valon suhteen.  

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja matalana aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, tuore-kostea ja keskiravinteinen kasvualusta.

Koko: 100 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vl

Idänvirpiangervo – Spiraea chamaedryfolia

Perinteinen, terve ja erittäin kestävä koristepensas. Rehevä, raikkaanvihreä lehdistö puhkeaa aikaisin keväällä ja saa puna-keltakirjavan syysvärinsäkin melko aikaisin. Oksat ovat hieman nuokkuvat ja mutkaiset. Joka vuosi runsaana toistuva kukinta alkaa kesäkuun alussa ja kestää kolmisen viikkoa. Valkoiset kukat tuoksuvat miedosti. Laji kukkii toisen vuoden versoilla. Pensas kasvattaa runsaasti juuriversoja ja sietää hyvin leikkausta.

Käyttö: yksittäin, ryhmissä ja aidanteena

Kasvupaikkavaatimukset: aurinko-puolivarjo, kuiva-tuore ja keskiravinteinen kasvualusta

Koko: 150 cm x 150 cm

Kestävyys: l-Vll

Isosiniheinä – Molinia caerulea var. arundinacea ’Transparent’

Lehdistön korkeus: 80 cm

Korkeus kukkivana: 150-200 cm

Valovaatimus: aurinko

Kasvupaikka: tuore ja syvämultainen kasvualusta, ei siedä pohjakosteutta, istutus kohopenkkiin

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä, istutustiheys 2-3 kpl/ m²

Lisätietoja: kasvutapa mätäsmäinen ja siksi sopii myös perennapenkkeihin ja muiden heinien ja havujen joukkoon, sirot röyhykukinnot, jotka saattavat olla pystyssä vielä tammikuussa, älä leikkaa syksyllä

Viiruhelpi – Phalaris arundinacea ’Picta’

Lehdistön korkeus: 80 cm

Korkeus kukkivana: 100 cm

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Kasvupaikka: tuore, runsasmultainen ja runsasravinteinen kasvualusta

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä, soveltuu myös maanpeittokasviksi

Lisätietoja: pirteät valko-vihreäkirjavat lehdet, leviää tehokkaasti juurivesoista, joten juuristo kannattaa rajata esim. juurimatolla, sopii myös japanilaishenkiseen puutarhaan

Koristekastikka – Calamagrostis x acutiflora ’Karl Foerster’

Lehdistön korkeus: 100 cm

Korkeus kukkivana: 150 cm

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Kasvupaikka: tuore, ravinteikas ja hiekkapitoinen kasvualusta

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä, istutustiheys 1-5 kpl/ m²

Lisätietoja: kasvutapa mätäsmäinen ja siksi sopii myös perennapenkkeihin ja muiden heinien ja havujen joukkoon, leviää hillitysti, kapeat, ruskeanpunertavat röyhykukinnot

Timanttikastikka – Calamagrostis brachytricha

Lehdistön korkeus: 80 cm

Korkeus kukkivana: 120 cm

Valovaatimus: aurinko

Kasvupaikka: tuore, ravinteikas ja hiekkapitoinen kasvualusta

Käyttö: yksittäin tai ryhmissä esim. vesiaiheiden äärellä

Lisätietoja: kasvutapa mätäsmäinen ja siksi sopii myös perennapenkkeihin ja muiden heinien ja havujen joukkoon, leviää hillitysti, suuret, hopeanvalkeat, hieman punertavat kukkaröyhyt syksyllä, ei saa leikata syksyllä

’Latvian Matala’

Hapankirsikat jaetaan amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellikirsikka on vaalean- tai kirkkaanpunainen, mehultaan lähes väritön. Morellien marjat ovat tumman ruskeanpunaisia ja tummamehuisia, maultaan happamampia.
’Latvian Matala’ on morellityyppinen, matalakasvuinen pensaskirsikka. Itsepölytteinen lajike on  vain 200-250 cm korkea ja 150-200 cm leveä. Sato kypsyy hyvin aikaisin kesällä. Marjat ovat melko isot ja happamanimelät eikä niissä ole karvasta jälikmakua. Hyvin kestävä, sillä lajike menestyy Oulun korkeudella saakka.

Kestävyys: l-V

’Sikkolan Kuulasmarja’

Hapankirsikat jaetaan amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellikirsikka on vaalean- tai kirkkaanpunainen, mehultaan lähes väritön. Morellien marjat ovat tumman ruskeanpunaisia ja tummamehuisia, maultaan happamampia.
’Sikkolan Kuulasmarja’ on amarellityyppinen, itsepölytteinen lajike, jonka yleensä runsas sato kypsyy aikaisin kesällä. Marja on makea, helakanpunainen ja pienehkö, runsaasti sokeria sisältävä. Marjat soveltuvat sekä tuore- että talouskäyttöön. Puu on nuorena nopeakasvuinen ja tulee satoikään noin viisivuotiaana. Se kukkii vuosittain yleensä runsaasti ja kauan. Lajike on kotoisin Laukaan Leppävedeltä Sikkolan talosta.

Kestävyys: l-lV(V)

’Varjomorelli’

Hapankirsikat jaetaan amarelleihin eli kuulasmarjoihin ja morelleihin. Amarellikirsikka on vaalean- tai kirkkaanpunainen, mehultaan lähes väritön. Morellien marjat ovat tumman ruskeanpunaisia ja tummamehuisia, maultaan happamampia.
’Varjomorelli’ on nimensä mukaisesti morellityyppinen itsepölytteinen kirsikka, joka sopii parhaiten säilöntään. Happoinen, vaikkakin hyvin aromikas marja nautitaan sellaisenaan vasta täysin kypsänä. Marja on keskikokoinen tai suuri, kypsänä miltei musta. Sato on vuosittain runsas ja puu tulee aikaisin satoikään. Puu on aluksi nopeakasvuinen, mutta siitä kehittyy lopulta matala, pyöreälatvainen ja hieman riippuvaoksainen. 

Kestävyys: l-lll

’Kometa’

Kirsikkaluumu on nimestään huolimatta luumu eikä kirsikka. Sitä voidaan kasvattaa samalla tavalla kuin muitakin luumuja. Kasvupaikan tulisi olla lämmin ja aurinkoinen. 
’Kometa’ on kasvutavaltaan pensasmainen ja riippuvaoksainen. Lajike kukkii usein niin aikaisin, että muut luumut ovat vasta nupulla. Kukinta on yleensä erittäin runsasta, ja ’Kometa’ on osittain itsepölytteinen. Kun sadosta halutaan erityisen runsas, tarvitaan rinnalle toinen kirsikkaluumulajike. ’Kometan’ isot, noin 2,5 cm halkaisijaltaan olevat viininpunaiset, mutta pienikiviset hedelmät kypsyvät jo elokuussa. Ne ovat erittäin mehukkaita ja maukkaita! Viisi-kuusivuotiaasta puusta voi saada satoa jopa 15 kg.

Kestävyys: l-ll(lll)

’Moskovskaja’

’Moskovskaja’ on vanha venäläinen lajike. Hedelmä on keskikokoinen ja pitkänomainen. Väri on vihreä ja kypsyessä kellastuva. Malto on pehmeää ja mehukasta. Maku on makea ja päärynämäisen aromikas. Sato kypsyy syyskuun puolivälissä ja säilyy parisen viikkoa. Lajike on itsepölyttyvä.

Kestävyys: l-lll

’Tohtorin Päärynä’

Herkkulajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Hedelmä on keskikokoinen, paksukuorinen ja kypsänä kauniin keltainen sekä punertavakylkinen auringon puolelta. Kypsä hedelmä on pehmeähkö, maku on erittäin hyvä, makea ja voimakasarominen, mikä on harvinaista Suomessa menestyvissä päärynöissä. Tanakkaoksainen puu on peräisin Ahtialan kartanosta Lohjalta. 

Kestävyys: l-lll

’Pirja’

Kesälajike, jonka vanhemmat ovat kesälajike ’Huvitus’ ja syyslajike ’Melba’. Lajike esiteltiin vuonna 1980. ’Pirja’ on luultavasti aikaisin kaikista maailman omenalajikkeista. Sato kypsyy jo elokuun puolivälissä. Hedelmä on keskikokoinen tai pieni, kauniin punaviiruinen ja miellyttävän makea-arominen. Lajike kestää melko hyvin omenarupea ja hyvin muumiotautia. Hillittykasvuinen puu tuottaa satoa runsaasti jo parin vuoden kuluttua istutuksesta. Pienehkön kokonsa ansiosta se sopii pieniinkin puutarhoihin ja säleikköpuuksi. ’Pirjasta’ on tullut hyvin suosittu mm. Oulun seudulla, missä lajike selviytyy talvista loistavasti. 

Kestävyys: l-Vl

’Pekka’

Myöhäinen syys- ja herkkulajike, jonka vanhemmat ovat talvilajike ’Lobo’ ja kesälajike ’Huvitus’. Lajike esiteltiin vuonna 1999. Omenat kypsyvät syyskuun lopussa ja säilyvät noin kuukauden. Hedelmä on poikkeuksellisen tumma ja punaista väriä on runsaasti myös mallossa, niinpä mehusta tulee punaista. Omena on pieni tai enintään keskikokoinen, vahvakuorisena kolhuja kestävä ja erittäin makea. Puu on pieni, oksistoltaan sopivan harva ja laajakulmainen. Lajike kestää hyvin muumiotautia ja melko hyvin omenarupea.

Kestävyys: l-V

’Lobo’

Talvi- ja herkkulajike, joka on kotoisin Kanadasta. Lajike tuli Suomeen vuonna 1928. Nämä tummanpunaiset omenat poimitaan lokakuussa ja nautitaan varastoinnin jälkeen marras-joulukuussa. Hedelmä on keskisuuri tai suuri, paksukuorinen ja vahainen. Maku on mietohappoinen, aromikas ja mausteinen. Sato on runsas ja puu tulee nuorena satoikään. Puu on nuorena voimakaskasvuinen, mutta siitä huolimatta siitä tulee kuitenkin aika pieni. Ikävä kyllä lajike on altis sekä omenaruvelle että muumiotaudille. 

Kestävyys: l-lll

’Sandra’

Myöhäinen syys- ja herkkulajike, jonka vanhemmat ovat talvilajike ’Lobo’ ja kesälajike ’Huvitus’. Lajike esiteltiin vuonna 1996. Omenat kypsyvät syyskuun loppupuolella ja säilyvät noin kuukauden. Hedelmä on keskikokoinen ja maku miellyttävän mietoarominen. Puu on melko voimakaskasvuinen, leveähkö ja lehtevä, oksakulmiltaan tukeva. Lajike kestää hyvin muumiotautia ja melko hyvin omenarupea.

Kestävyys: l-V

’Gyllenkrokin Astrakaani’

Kesä- ja herkkulajike, jonka alkuperä on epäselvä. Lajike on luultavasti syntynyt Ruotsissa 1700-luvulla Regnaholmin kartanossa. Silloinen omistaja oli majuri J.G. Gyllenkrok.
Omenat kypsyvät syyskuun lopussa. Puolikypsinä ne ovat hyviä myös säilöntään ja leivontaan. Hedelmä on keskikokoista pienempi ja muodoltaan pyöreän kekomainen. Herkullinen aromi, jonka muistaa, on Astrakaaneille tyypillinen. Satoa voi odottaa 3-4 vuoden kuluttua istutuksesta. Puun kasvutapa on hillitty ja latvus säännöllisen kartiomainen, vanhempana levenevä.

Kestävyys: l-lV

’Särsö’

Myöhäinen syysomena sekä herkku- ja talouslajike, jonka sato kypsyy syys-lokakuun vaihteessa ja säilyy useita viikkoja. Hedelmä on suuri tai keskikokoinen, lievästi happoinen ja makeahko. Maku muistuttaa mantelia. Omenista saa erinomaista vaaleaa sosetta. Lajike on hyvin ruvenkestävä ja muutoinkin terve. Melko nopeakasvuinen puu tulee nuorena satoikään, mutta sato on jaksottainen. Lajike on kotoisin Ruotsista.

Kestävyys: l-lV

’Sokerimiron’

Melko myöhäinen kesä- ja herkkuomena, joka kypsyy syyskuun alussa. Hedelmä on pienehkö tai keskikokoinen, pohjaväriltään keltainen ja punajuovainen. Lasten suosima hedelmä on hyvin makea ja lähes hapoton. Satoa tulee säännöllisesti, mutta ei kovin runsaasti, ja puu tulee myöhään satoikään. Puu on pystyoksainen ja nopeakasvuinen sekä vaatimaton maan laadun suhteen. Lajike on hyvä pölyttäjä. 

Kestävyys: l-V

’Kuntalan Punaluumu’

Itsepölytteinen, kutsutaan myös nimellä ’Kuntala’. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea ja aromikas. Sato kypsyy varhain. Puu kasvaa hillitysti ja tulee nuorena satoikään. Lajike on kotoisin Elimäeltä Pohjois-Kymenlaaksosta.

Kestävyys: l-lV

’Leenan Keltaluumu’

Lajike on uusimaalainen keltaluumukanta. Keskisuuret ja makeat hedelmät kypsyvät syyskuun puolivälissä. ’Leenan Keltaluumu’ tarvitsee toisen lajikkeen pölyttäjäksi.

Kestävyys: l-lll

’Laatokan Helmi’

Muista keltaluumuista poiketen, ’Laatokan Helmi’ on itsepölyttyvä. Lajike tulee jo nuorena satoikään. Hedelmä on pieni tai keskikokoinen, maku on miellyttävän happamanimelä. Sato kypsyy elokuun puolivälin jälkeen ja luumut säilyvät viikkoja syöntikelpoisina. Puu on pieni ja kapeakasvuinen, joten se sopii pienellekin pihalle. Oksakulmat kestävät suurenkin sadon painon. Lajike on kotoisin Venäjän Karjalasta, jossa pakkasta voi olla -40 astetta, joten talvenkestävyys on erittäin hyvä.

Kestävyys: l-lV

’Victoria’

Itsepölytteinen, myös itse hyvä toisten luumulajikkeiden pölyttäjä. Runsas sato kypsyy syyskuun loppupuolella. Hedelmä on suuri, makea ja vähähappoinen. Keltaisen pohjavärin päällä on täplikäs, punainen peiteväri. Lajike tulee aikaisin satoikään. ’Victoria’ on vanha, englantilainen lajike.

Kestävyys: l-ll(lll)

’Sinikka’

’Sinikka’ on täysin itsepölytteinen luumulajike. Runsas sato kypsyy jo elokuun lopussa. Hedelmä on sininen, sisältä tummanruskea, makea ja aromikas. Se on erinomaista sekä tuoreena että säilöttynä. Hedelmä on pienehkö, mutta se ei varise eikä halkeile kovin helposti. Hillittykasvuinen puu jää matalaksi, joten sato on helppo poimia eikä puu kaipaa leikkaamistakaan. Lajike tulee varhain satoikään. ’Sinikka’ on löydetty Leivonmäeltä Keski-Suomesta.

Kestävyys: l-lll(lV)

’Grenman’

Aikainen syysomena sekä herkku- ja talouslajike, josta saa hyvää sosetta ja mehua. Syyskuun puolivälissä poimittavia omenia voi varastoida 5-8 viikkoa. Hedelmä on pieni, mausteinen ja kohtalaisen makea, mutta sopivan happoinen. Omenat kestävät hyvin kolhuja. Satoa tulee varhain ja kappaleluvultaan runsaasti. Puu on melko hillittykasvuinen, lujaoksainen, hyvä pölyttäjä ja terve. Lajike on kotoisin Mikkelin Rantakylän kartanosta 1850-luvulta.

Kestävyys: l-V

’Valkea Kuulas’

Aikainen kesälajike sekä herkku- ja soseomena. Sato kypsyy elokuussa. Hedelmä on iso tai keskikokoinen, väriltään vaaleankeltainen. Maku on raikkaan makeanhappoinen, kypsänä hienoarominen. Keskikokoinen, oksarakenteeltaan hyvä puu tuottaa aikaisin runsaan sadon. ’Valkea Kuulas’ on hyvä yleispölyttäjä. Lajike lienee peräisin Baltiasta, mistä se levisi jo 1800-luvulla Skandinaviaan.

Kestävyys: l-lll(lV)

’Melba’

Syysomena sekä herkku- ja talouslajike, jonka sato kypsyy syyskuun lopussa. Hedelmä on keskikokoinen, maku on sekä makea että happoinen, aromi hyvä. Valitettavasti lajike on ruvenaltis. Puu tulee satoikään varhain ja tuottaa sen jälkeen säännöllisesti satoa. 

Kestävyys: l-lll(lV)

’Sariola’

Hyvin myöhäinen syysomena sekä herkku- ja talouslajike, jonka hedelmät ovat nautintakypsiä syys-lokakuun vaihteessa ja säilyvät viikkokausia. Hedelmä on mehukas, keskikokoinen tai pienehkö, makeanhappoinen, aromiltaan erikoinen. Sato on keskinkertainen, ja puu tulee myöhään satoikään. Terveytensä ansiosta lajike on kuitenkin suositeltava kotipuutarhaviljelyyn. Lisäksi se on kasvutavaltaan koristeellinen. Se tarvitsee toisen lajikkeen lähettyvilleen pölyttyäkseen. ’Sariola’ on kotoisin Hämeestä Eräjärveltä 1900-luvun alusta. Se oli yleinen kauppojen hyllyillä 1950-luvulla ja sillä oli silloin herkkuomenan status, arvoasema.

Kestävyys: l-V

Perheomenapuu

Omenapuuhun on vartettu neljä eri lajiketta.

’Kultainen Kitaika’

Aikainen kesä- ja herkkulajike, joka on perinyt erinomaisen talvenkestävyytensä siperianomenapuulta. Sato valmistuu erittäin varhain elokuussa. Hedelmä on pieni, kullankeltainen ja makea, täysin kypsänä mehukkaan läpikuultava. Pomologo Anssi Krannilan mukaan hedelmää voi verrata marmeladimakeisiin! Lajike on lasten ehdoton suosikki syöntiomenana. Oksisto on pystykasvuinen ja vahva. Puu kasvaa nuorena nopeasti ja tulee varhain satoikään. Se on itsepölytteinen ja hyvä toisten omenalajikkeiden pölyttäjä. Lajike on myös suhteellisen terve, mutta sadekesinä voi kärsiä omenaruvesta. Lajike on kotoisin Venäjältä.

Kestävyys: l-V(Vl)

’Bolero’

Pilariomenapuut ovat kapeakasvuisia, noin 80 cm leveydeltään, koska ne eivät tee lainkaan pitkiä sivuversoja. Ne ovat itsepölytteisiä, mutta lajikkeiden ristipölytys parantaa satoa. Myös tavallinen tarhaomenapuu soveltuu pölyttäjäksi. 
’Bolero’ on syyslajike, jonka hedelmät ovat vihreänkeltaiset ja kypsänä rapeat ja mehukkaat.

Kestävyys: l-ll(lll)

Vuorikaunokki – Centaurea montana

Kukinnon väri: sininen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 50 cm

Lisätietoja: leikkokukka, jaetaan harvoin, leviää siemenistä

Syyskaunosilmä – Coreopsis verticillata

Kukinnon väri: keltainen

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 50 cm

Lisätietoja: lehdet tillimäiset, leikkokukka

Karpaattienkello – Campanula carpatica ’Blaue Clips’

Kukinnon väri: sininen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 25 cm

Lisätietoja: erittäin yleinen

Tulikellukka – Geum coccineum ’Borisii’

Kukinnon väri: oranssinpunainen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 40 cm

Lisätietoja: leikkokukka, kukkavarsien alasleikkaus pidentää kukintaa

Kilpiangervo – Astilboides tabularis

Kukinnon väri: kermanvalkoinen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: puolivarjo-varjo

Korkeus: 100 cm

Lisätietoja: huomiota herättävän kookkaat, halkaisijaltaan lähes metrin kokoiset, pyöreät lehdet, annetaan kasvurauha

Mirrinminttu – Nepeta x faassenii

Kukinnon väri: sinivioletti

Kukinta-aika: kesä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 40 cm

Lisätietoja: tuoksuvalehtinen, houkuttelee perhosia, talvisuojaus suositeltavaa

Vuorikonnantatar – Bistorta affinis

Kukinnon väri: vaaleanpunainen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-varjo

Korkeus: 60-90 cm

Lisätietoja: leikko- ja kuivakukka

Pikkutalvio – Vinca minor

Kukinnon väri: sininen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: puolivarjo-varjo, sietää aurinkoisenkin kasvupaikan, mutta kevättalven ahava saattaa ruskistaa lehtiä

Korkeus: 15 cm

Lisätietoja: ikivihreä puiden ja pensaiden aluskasvi

Arovuokko – Anemone sylvestris

Kukinnon väri: valkoinen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo (mieluiten puolivarjo)

Korkeus: 30 cm

Lisätietoja: annetaan kasvurauha, leikkokukka

Varjoyrtti – Pachysandra terminalis

Kukinnon väri: valkoinen, kukat huomaamattomat

Kukinta-aika: toukokuu

Valovaatimus: puolivarjo-varjo

Korkeus: 25 cm

Lisätietoja: ikivihreä, annetaan kasvurauha, ravinteikas ja hapan kasvualusta

Kivikkomehitähti – Sempervivum ’Othello’

Lehtiruusukkeen väri: rubiininpunainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 15 cm

Lisätietoja: ruusuke kuolee kukinnan jälkeen, annetaan levitä rauhassa

Rento(rönsy)akankaali – Ajuga reptans ’Atropurpurea’

Kukinnon väri: sininen

Kukinta-aika: kesäkuu

Valovaatimus: puolivarjo-varjo

Korkeus: 15 cm

Lisätietoja: lehdet osittain ikivihreitä, lehtien punaisuus voimistuu valoisalla paikalla

Tarhakullero – Trollius Cultorum -ryhmä ’Orange Princess’

Kukinnon väri: oranssinkeltainen

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 70 cm

Lisätietoja: sopii veden äärelle, ei siedä kuivuutta, leikkokukka, annetaan kasvurauha

Lyydianmaksaruoho – Sedum lydium

Kukinnon väri: valkea/ruusunpunainen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 5 cm

Lisätietoja: ikivihreä peittokasvi, kasvusto punertuu auringossa

Seittimehitähti – Sempervivum arachnoideum ’Rubrum’

Kukinnon väri: ruusunpunainen, lehtiruusuke kuolee kukinnan jälkeen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 5 cm

Lisätietoja: lehtiruusuketta peittää valkoinen hämähäkinseittimäinen karvoitus, joka suojaa lehdistöä paahteelta

Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis

Kukinnon väri: rosa-valkoinen

Kukinta-aika: kesäkuu (elokuu: jos kasvusto leikataan alas alkukesän kukinnan jälkeen, voidaan nauttia myös syyskukinnasta)

Valovaatimus: aurinko-varjo (mieluiten puolivarjo), ei pidä paahteesta

Korkeus: 80-100 cm

Lisätietoja: pensasmainen perenna, leikkokukka, annetaan kasvurauha

Soihtunauhus – Ligularia x hessei

Kukinnon väri: keltainen

Kukinta-aika: elo-syyskuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 100 cm

Lisätietoja: kukinto on kartiomainen

Valtikkanauhus – Ligularia przewalskii

Kukinnon väri: keltainen

Kukinta-aika: heinä-elokuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 100 cm (lehdistön korkeus)

Lisätietoja: kukinto on tähkämäinen, leikkokukka 

Kiinanpioni – Paeonia lactiflora ’Bowl of Beauty’

Kukinnon väri: rosa, vaaleankeltaiset, pitkät heteet, kukka yksinkertainen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 90 cm

Lisätietoja: leikkokukka, annetaan kasvurauha

Kiinanpioni – Paeonia lactiflora ’Karl Rosenfeldt’

Kukinnon väri: karmiininpunainen, kukka kerrottu

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka, annetaan kasvurauha

Kiinanpioni – Paeonia lactiflora ’Laura Dessert’

Kukinnon väri: valkoinen, kukka kerrottu, terälehtien lomasta pilkottavat heteet saavat kukinnon näyttämään keltaiselta

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 90 cm

Lisätietoja: leikkokukka, annetaan kasvurauha, hyväntuoksuinen

Kiinanpioni – Paeonia lactiflora ’Sarah Bernhardt’

Kukinnon väri: vaaleanpunainen, kukka kerrottu

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko

Korkeus: 80 cm

Lisätietoja: leikkokukka, annetaan kasvurauha

Peittokurjenpolvi – Geranium x cantabrigiense

Kukinnon väri: vaaleanpunainen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 25 cm

Lisätietoja: kaunis, oranssinpunainen syysväri, helppohoitonen, ei kuihtuneiden varsien leikkausta

Idänkurjenpolvi – Geranium himalayense ’Gravetye’

Kukinnon väri: sininen

Kukinta-aika: kesä-heinäkuu

Valovaatimus: aurinko-puolivarjo

Korkeus: 40 cm

Lisätietoja: suurikukkainen