Takaisin

Lohjansaaressa mökkeilee yksi Suomen rakastetuimmista televisioäänistä – kotoisassa piilopaikassa riittää ääntä, sillä myös kaksi tyttäristä on samalla alalla

Löydä oma ehdokkaasi EU-vaalikoneestamme

Karjalohjan koulu pani oppilaat kuorimaan perunoita ja karstaamaan villaa

Kuudesluokkalainen Jade Turunen polkee rukkia Eeva Honkasen opastamamana. Taustalla Heljä Järnefelt opastaa villan karstauksessa. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Kiehisten vuoleminen on kovaa työtä. Kiehisiä käytettiin sytykkeinä. Veijo Honkanen opastamassa Anton Alforsia, etualalla Sandra Lehervo. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Kolmasluokkalainen Joona Åström pyörittää nappihyrrää. Niiden askartelua opetti Liisa Mantere. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Heljä Järnefelt neuvoo, miten villaa karstataan. Opettelemassa Milana Blomerus (vas.), Jade Turunen ja Roosa Tammi. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Tokaluokkalainen Ronja Kela katselee kuinka Anu Rautio paistaa perunapuuroviipaleita. Rapeaksi paistetut puuroviipaleet ovat monen mielestä herkkua. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Nalle Bitter seuraa kuinka Pyry Kela selviää urakastaan. Anna Mäntyvaara (toinen oikealla) oli saanut oman urakkansa tehtyä eli kuorittua perunan. Oikealla Brita Åkerlund. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Kaksivuotias Ulla Haataja harjoitteli myös perunankuorimista. Erja Hinkkanen
  • Katso isompi kuva
    Kouluvaari Veijo Honkanen mummonmökkikylästä neuvoo Nestori Huhta-ahoa pannunalusen punonnassa. Pannunalunen tehdään pajunoksasta. Erja Hinkkanen

Erja Hinkkanen

| Päivitetty

KARJALOHJA| Mitä söit aamiaiseksi?

–Vaarinhousut.

Kukapa semmoista vakavalla naamalla pystyisi sanomaan. Mutta olisi pitänyt, sillä menossa on Ei, juu, vaarinhousut -leikki Marja-Leena Aaltosen johdolla. Tässä leikissä pokka ei saa pettää.

Leikki on osa Karjalohjan koulun perinnepäivä. Sen aikana syödään myös perinneruokia ja tehdään perinnekäsitöitä. Koulu järjestää päivän yhdessä karjalohjalaisten yhdistysten kanssa.

–Uuden opetussuunnitelman hengessä, opettaja Kirsi Mäntyvaara sanoo.

Uusi opetussuunnitelma kannustaa ilmiöpohjaiseen oppimiseen, ja siitä perinnepäivässä on nyt kyse.

Ennen ei ollut sormihyrriä. Mutta nappeja oli ja lankaa.

–Niistä tehtiin nappihyrrä, Liisa Mantere kotiseutuyhdistyksestä kertoo oppilaille.

Karjalohjan koulun 75 oppilasta on jaettu 7–8 hengen ryhmiin, jotka kiertävät perinnepisteestä toiseen. Yhdessä pisteessä aikaa käytetään vain kymmenen minuuttia. Siinä ei paljon ehdi. Mutta yhden perunan ehtii kuoria.

Jokainen koulun oppilas kuorii yhden perunan Nalle Bitterin opastamana. Kuudesluokkalainen Anna Mäntyvaara, neljäsluokkalainen Brita Åkerlund ja kolmasluokkalainen Pyry Kela käsittelevät perunankuorimaveistä sen näköisesti, että ennenkin on kuorittu pottua.

–Aika monta kertaa, sanoo Pyry Kela.

Perunoistakeitetään inkoonpuuroa eli melakkapuuroa, kuten Karjalohjalla tavataan sanoa.

Sitä jokainen maistaa lusikallisen voisilmän kera. Karjalohjan martat ovat keittäneet puuroa jo etukäteen. Anu Rautio leikkaa kylmästä puurosta viipaleita, ja paistaa niitä voissa.

Tokaluokkalainen Ronja Kela katselee kalapuikkoa muistuttavia viipaleita totisena.

Näyttääkö hyvältä? Ronja nyökkää.

Käsityöluokassakarstataan villaa, kehrätään lankaa, veistetään kiehisiä, punotaan pajusta pannunaluisia, taivutellaan rautalankaa, tehdään olkikoristeita.

– On ollut kivaa, Joona Åström sanoo.

Perinneleikit olivat hänelle uusia.

–Pidin niistä, hän sanoo.