Siuntion kartanolinnoissa on historian havinaa. Siuntioon voi tutustua myös joella ja järvillä meloen.
Siuntiossa on paljon nähtävää, johon voi tutustua järjestetyillä bussiretkillä, omalla autolla liikkuen, pyöräillen tai meloen.
Alueen keskiaikaiset linnat, Suitian kartanolinna ja Sjundbyn linna, ovat kesällä rajoitetun ajan avoinna vierailijoille.
Museoviraston mukaan Suitia mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Omistus siirtyi Flemingeille noin 1494.
Flemingin suku omisti tilan 1730-luvulle saakka, minkä jälkeen omistajia oli useita. August Wrede oli tilan viimeinen yksityisomistaja vuosina 1898-1934.
Laamanni Erik Fleming kutsui Suitian kartanon rakennustöiden johtoon 1541 kivenhakkaaja Tomas Tomassonin Tallinnasta.
– Yleisöopastuksella pääsee tutustumaan Suitian kellarikerrokseen ja ensimmäisen kerroksen ritarisaliin ja asesaliin. Ritarisalissa on muun muassa puisia vaakunoita. Kellarissa näkee vanhoja kivirakenteita, joita ei ole rapattu, opastuskierroksia organisoiva Susanne Ekström kertoo.
Tunnin kierroksella pääsee näkemään myös ”helpotushuoneen” reiän. Tämä sisävessa rakennettiin Kustaa Vaasan vierailua varten.
Suitian linna on avoinna 6.–23. heinäkuuta keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kahvila on avoinna kello 12–16, ja opastetut kierrokset linnaan alkavat kello 13 kahvilan edestä.
Sjundbyn kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417. Kartanolinnaa alettiin rakentaa 1560-luvulla. Sjundby on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle, ja nykyisin sen omistaa Adlercreutzien suku. Linnassa myös asutaan.
Nykyisin linnaan pääsee tutustumaan Susanne Ekströmin perustaman SE-Actionin kautta 5.7–6.8. Kahvila on avoinna tiistaista lauantaihin kello 12–16. Kahvila toimii 1700-luvun viljamakasiinissa kosken suulla. Yleisöopastukset järjestetään torstaisin kello 13.
Melonta on nykyään suosittu vaihtoehto mukavan retki- ja ulkoilupäivän viettoon. SE-Actionin melontakeskus sijaitsee Störsvikintie 140:ssä. Sieltä pääsee Siuntionjoen melontareitille ja merelle Kopparnäsin suuntaan.
Melontaretkien pohjoisin lähtöpaikka on Vanha Pappila, josta voi meloa noin 6 kilometrin matkan Sjundbyn linnan luo tai 13 kilometriä melontakeskukseen.
– Matkalla on koski, jonka ohi kanootti pitää kantaa noin 150 metrin matkan, Susanne Ekström huomauttaa.
Melontakeskuksesta pääsee jokea pitkin Vikträsk-järvelle.
– Joella melominen on turvallista, koska tuulet eivät siellä tunnu, Ekström sanoo.
Hän kuvaa Siuntionjokea Amazoniksi. Joki on Natura 2000 -aluetta, ja sen rannoilla kasvaakin muun muassa vanhoja harmaaleppiä.
– Joella näkee usein harmaahaikaroita. Siellä saattaa nähdä myös kuningaskalastajan.
Porkkalan parenteesi ry on tehnyt myös puhelimeen ladattavan Visitporkkala -aplikaation. Siellä on tietoja Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon historiasta ja luonnosta.
– Haluamme nostaa esiin alueen kohteita ja kulttuuria, Susanne Ekström toteaa.
