Linjaus lienee ensimmäisiä Suomessa, arvelee kaupunginjohtaja Christoffer Masar.
Espoossa on havahduttu viime aikoina kaupungin monen mielestä liian rajuun väkiluvun kasvuun. Noin 10 400 asukkaan Kauniaisissa asiaan herättiin jo muutama vuosi sitten ja kasvua päätettiin ryhtyä rajoittamaan. Kaupungin tuoreessa, valtuuston keväällä hyväksymässä strategiassa määritellään, että vuonna 2040 kaupungissa on enintään 12 000 asukasta. Kasvuvauhdin tulee strategian mukaan pysyä 0,75 prosentissa viiden vuoden keskiarvolla tarkasteltuna.
Linjaus on myös tiukennus, sillä tähän saakka kasvutavoite on ollut yhdessä prosentissa.
Kaupunginjohtaja Christoffer Masar kertoo, että taustalla on huoli kaupungin viime vuosien liian suureksi koetusta muutoksesta. Se on noussut esiin muun muassa asukaskyselyssä.
– Uskoisin, että olemme ainoa kunta Suomessa, joka on lähtenyt rajoittamaan kasvua. Yleensähän tavoite on päinvastainen. Maantieteellisesti näin pienelle kaupungille kasvu on paljon isompi kysymys kuin isommille kaupungeille, Masar kommentoi.
Keskeinen kasvun rajoittaminen väline on kaavoitus, jota toteutetaan niin, että asukastavoite ei ylity. Kauniainen tunnetaan väljänä, pientalovaltaisena huvilakaupunkina, ja sellaisena se halutaan Masarin mukaan säilyttääkin.
– Myös virkamiehillä on Kauniaisissa ollut selkeä näkemys siitä, että huvila-alueita ei ryhdytä tiivistämään, hän sanoo.
Tämä näkyy pientaloalueilla konkreettisesti niin, että Kauniaisissa on edelleen runsaasti kahden, jopa kolmen tuhannen neliön tontteja, joilla on yksi omakotitalo. Täydennysrakentamista suosivassa Espoossa vastaavia tontteja on viime vuosina kiihtyvällä tahdilla rakennettu uudelleen niin, että vanhan omakotitalon tilalle nousee useita erillis- tai paritaloja.
Vastaavaa on toki tapahtunut Kauniaisissakin, mutta pienemmässä mittakaavassa.
Huvila-alueita ei ryhdytä tiivistämään.
– Meillä on joillakin alueilla isoja tontteja, joilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Näissä esimerkiksi kuolinpesät ovat saattaneet lähteä hyödyntämään tätä hallinnanjakosopimuksella tai lohkomalla tontin, jolloin samalla tontille rakennetaan yksi tai jopa kaksi uutta pientaloa. Kaupunki ei kuitenkaan lähtökohtaisesti lähde kaavoittamaan pientaloalueille lisää rakennusoikeutta, Masar selvittää.
Pientalovaltaisuudesta huolimatta Kauniaisiin on viime vuosina rakennettu runsaasti myös kerrostaloja Koivuhovin aseman tuntumaan ja keskustaan.
Sekään ei tosin ole aina sujunut ongelmitta. Keskustassa sijaitsevan, 70-luvulla rakennetun kaupungintalon kortteliin on jo vuosia suunniteltu useita kerrostaloja, mutta kaava ei ole edennyt voimakkaan vastustuksen vuoksi. Huolta on herättänyt muun muassa kerroskorkeus ja rakennusmassan suuruus.
Kauniaisten keskustan korkein asuinrakennus on vanhempi, 7-kerroksinen kerrostalo. Myös Koivuhovin aseman lähellä on 7-kerroksisia kerrostaloja.
Kaupunki ei ole linjannut kerroskorkeudelle kattoa keskustassa tai muuallakaan, vaan korkeus katsotaan kaavakohtaisesti. Masar myöntää, että asiassa on tasapainoiltava taloudellisten seikkojen ja asukkaiden mielipiteiden kanssa.
– Kerroskorkeus on herkkä asia. Olemme lähteneet siitä, että se on sopeutettava ympäristöön. Toki kerroskorkeus on kaavataloudellisesti tärkeä ja vaikuttaa siihen, millaisia tuloja kaavasta saadaan, Masar sanoo.
– Ajatus on myös ollut se, että tiivistetään mieluummin keskustaa ja Koivuhovin aseman ympäristöä kuin pientaloalueita, hän jatkaa.
Kaupunginjohtaja muutti hiljattain perheineen uuteen kotiin Kauniaisissa. Kahden pienen lapsen isä kehuu pikkukaupungin toimivuutta ja yhteisöllisyyttä.
– Kaikki palvelut ovat lähellä, kävely- tai pyörämatkan päässä. Helsinki on ottanut tavoitteekseen olla maailman toimivin kaupunki, mutta sanoisin, että Kauniainen on sitä jo, Masar sanoo.
Pienuudesta voi olla yllättävääkin hyötyä. Kaupungissa otetaan lähiaikoina käyttöön surullisen kuuluisa Sarastia-palkkajärjestelmä, jonka vuoksi Helsingissä on jäänyt tuhansien kaupungin työntekijöiden palkat maksamatta. Kauniaisissa näin ei tule käymään, Masar lupaa.
– Uskon, että saamme järjestelmän toimimaan, mutta jos ongelmia tulisi, olemme varautuneet maksamaan työntekijöiden palkat käsin pankkisiirtoina. Se on mahdollista, koska työntekijöiden määrä on suhteellisen pieni.
Olisiko toimivan kaupungin johtajalla antaa vinkkejä kasvupaineista kärsivälle Espoolle?
Masar naurahtaa ja tyytyy toteamaan, että suhteet Espooseen, kuten muihinkin naapurikaupunkeihin ovat hyvät.
– Poliittisista päättäjistä useampi on kyllä sanonut, että Espoon tielle ei lähdetä, hän paljastaa.
Edit klo 8.51: Korjattu tieto Kauniaisten pinta-alasta.