Kansallismuseo esittelee ”oman taiteilijansa” Akseli Gallen-Kallelan elämäntyötä.
Kansallismuseon holvikaton Kalevala-aiheiset freskot ovat vaikuttavat. Tekijälleen, Akseli Gallen-Kallelalle (1865–1931), freskot eivät olleet uran mieluisimpia projekteja – päinvastoin.
Vuosina 1927–28 maalatut freskot ovat kopio Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn maalaamista freskoista.
– Eihän se ole ollut taiteilijalle mielekästä lähteä tekemään toisintoa 20 vuoden takaisesta työstä, kertoo näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Kansallismuseosta.
– Häntä jouduttiin suostuttelemaan työhön.
Lopulta kattomaalausten tekoon osallistui taiteilijan lisäksi hänen poikansa Jorma Gallen-Kallela ja apumiehiä.
Neljästä freskosta kolme – Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta ja Sammon puolustus – ovat aiheiltaan samat kuin Pariisin maailmannäyttelyssä.
Neljäs fresko – Suuri hauki – korvasi Pariisin Pakanuus ja kristinusko -aiheen.
Varmasti likaa ja pölyä on kertynyt.
Kansallismuseon freskot olivat Akseli Gallen-Kallelan viimeisiä töitä. Hän kuoli kolme vuotta freskojen valmistumisen jälkeen.
Nyt lähes satavuotiaat freskot ovat päällisin puolin hyvässä kunnossa. Niiden kunto on tarkoitus selvittää tarkemmin ensi keväänä.
– Varmasti likaa ja pölyä on kertynyt, kun ollaan Mannerheimintien varressa. Jonkinlaista puhdistusta on odotettavissa, Keltanen ennakoi.
Kansallismuseo esittelee freskojen vuoksi ”omana taiteilijana” pitämänsä Gallen-Kallelan maalauksia ja uraa vasta avautuneessa näyttelyssä.
– Hän oli tavattoman monipuolinen taiteilija, Keltanen huomauttaa.
Suomalaisille tuttujen Kalevala-aiheisten, kansaa ja luontoa kuvaavien teosten lisäksi Gallen-Kallela teki mainosgrafiikkaa, suunnitteli mitaleita, univormuja, tekstiilejä, lyijylasi-ikkunoita, huonekaluja ja toimi jopa arkkitehtina.
Esillä näyttelyssä on myös Gallen-Kallelan varhaisempia piirustuksia sekä nuoren taiteilijan kuuluisin maalaus Poika ja varis.
Esillä on myös esineitä, joita Gallen-Kallela toi lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan muun muassa Afrikasta.
Teokset ovat Suomen kansallismuseon omista kokoelmista sekä muista julkisista ja yksityisistä kokoelmista.
Näyttelyn merkittävät yhteistyötahot ovat olleet Ateneumin taidemuseo ja Gallen-Kallelan museo Tarvaspää, joista on kummastakin lainassa noin 40 teosta.
Kansallismuseo pidentää näyttelyn ajaksi aukioloaikojaan keskiviikkoisin, jolloin museo on avoinna kello 11–20.
Suomenkieliset yleisöopastukset pidetään sunnuntaisin klo 15 museon auditoriossa. Opastuksen kesto on noin 20 min. Esittelyn jälkeen näyttelyyn on mahdollista tutustua omatoimisesti.
Akseli Gallen-Kallela -näyttely Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34)2.4.2023 asti.