Maanantaina kokoontunut Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi sopuisassa hengessä esitykset kunnan ensi vuoden talousarvioksi ja veroprosenteiksi.
Valtuutettujen puheenvuoroissa kiiteltiin kunnanjohtajan ja muun virkajohdon vetämää talousarvioprosessia jouhevuudesta.
Kiitosta valtuutetut – niin salin vasemmassa kuin oikeassa laidassa – jakoivat toisilleen myös valtuustoryhmien keskinäisten talousarvioneuvotteluiden sujuvuudesta.
Ensi vuoden kunnallisveroprosentiksi valtuusto hyväksyi 7,1 prosenttia. Se on käytännössä sama kuin tämän vuoden 7,11 prosenttia, mutta laki vaatii pyöristämään veroäyrin yhden desimaalin tarkkuuteen.
Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisvero tuottaa ensi vuonna Kirkkonummelle 85 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana vuonna liki 90 miljoonaa.
Yleiseksi maa-alueiden kiinteistöveroprosentiksi valtuusto vahvisti 1,30 prosenttia. Tähän asti prosentti on ollut 0,93.
Kiinteistöveron korotus johtuu maan hallituksen linjauksesta, joka pakottaa kuntia kiristämään maa-alueiden kiinteistöveroa.
Kiinteistöverojen arvioidaan tuottavan Kirkkonummella ensi vuonna reilut 15 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna tuotto on noin 13,5 miljoonaa.
Kirkkonummen ensi vuoden talousarvio on 6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja 7–14 miljoonan euron vuosittaista ylijäämää ennustetaan myös vuosille 2025–2026.
Talousarviota käsiteltäessä valtuusto äänesti kahdesta muutosesityksestä.
Hyväksytyksi tuli muutos, jolla kunnan sivistystoimi saa ensi vuonna 30 000 euron lisämäärärahan lasten ja nuorten turvallisuuden parantamiseksi. Taustalla on huoli pahoinvoinnin, ahdistuneisuuden ja koulupoissaolojen kasvusta. Lisäystä esitti Ville Salminen (ps.) ja se hyväksyttiin äänin 37–8 (5 tyhjää).
Toisena asiana äänestettiin Katja Ylisiuruan (vas.) esityksestä, joka olisi poistanut talousarviosta vaatimuksen, että kunnan puunmyyntituloilla pitää kattaa metsänhoidon kulut. Ylisiurua esitti pelkonaan, että liian suuret ja vain yhteen kalenterivuoteen sidotut hakkuumäärät voivat uhata metsäluonnon monimuotoisuutta. Tämä esitys kaatui äänin 37–7 (6 tyhjää).
Keskustelua valtuusto kävi muun muassa kunnan lainamäärän kasvusta. Kirkkonummi joutuu ottamaan lähivuosina runsaasti velkaa maksaakseen mittavat koulu- ja infrainvestointinsa. Ensi vuonna kunta panostaa investointeihin 54,8 miljoonaa.
Tuoreimman ennusteen mukaan Kirkkonummen lainataakka kasvaa jopa 7 400 euroon per asukas vuonna 2026. Tämä huoletti valtuutettu Jani Ekmania (kok.).
– Kuulin tästä vierestä kommentin, että joskus aiemmin on 3 000 euroa on pidetty rajana. Kohta ollaan viidessä, kuudessa ja seitsemässä tuhannessa eurossa per asukas, Ekman muistutti ja pohti, voiko kunta saada kriisikuntaluokituksen lainojensa takia.
Talousjohtaja Esa Lindell vastasi Ekmanille, ettei tilanne ole ongelmallinen niin kauan kuin kunnan talous pysyy ylijäämäisenä. Lindell huomautti myös, että lainakannan ohella kuntien talouden arvioinnissa olennaista on katsoa esimerkiksi veroprosenttia, joka Kirkkonummella on selvästi maan keskiarvoa alempi.
Budjetin ja veroprosenttien käsittely vei valtuustolta vain 1 tunnin ja 46 minuuttua.