Jokainen lasten astmaa hoitanut lääkäri tietää, että vanhempien näkemys lapsen tilasta vaihtelee. Yhden vanhemman mielestä lapsen astma oireilee valtavan paljon, vaikka kyse voi olla tavallisesta flunssaoireilusta.
– Toinen vanhempi taas voi sanoa, että kaikki menee hyvin, vaikka lapsi nukkuu huonosti, yskii ja hengitys on vaikeutunutta. Lääkärinä minun pitäisi saada kättä pidempää, jotta voin arvioida lapsen astman oireilua objektiivisesti, sanoo lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri Mika J. Mäkelä, joka toimii iho- ja allergiasairauksien linjajohtajana Husissa.
Professori Mäkelä on pohtinut lasten astman hoitoa lähes 30 vuotta. Hänen ryhmänsä Helsingin yliopistossa tutkii astman monitoroinnin ja diagnostiikan uusia tekniikoita.
Nyt Mäkelä on vähintäänkin innostunut.
– Minulla on pitkään ollut haaveena löytää keinoja, joilla pääsemme mittaamaan lapsen astmaa kotioloissa, varsinkin yöaikaan, joka on astmaatikoille vaikeinta aikaa.
– Meillä on vuosien varrella ollut jos jonkinlaista yritystä siihen, mutta tämä on ehdottomasti paras.
Mäkelä viittaa impedanssipneumografiaan, jota hänen ryhmänsä tutkii yhdessä menetelmän kehittäneen yrityksen Revenion kanssa. Siinä monitoroidaan ihoelektrodien kautta astmaattisen lapsen hengityssignaalia kotona tämän nukkuessa.
– Kun tämä data pystytään yhdistämään astman tasapainoon ja sen hallintaan, niin tästä tulee kova juttu.
Husin Iho- ja allergiasairaalassa on tutkittu impedanssipneumografiaa vuodesta 2011. Mäkelän ryhmään kuuluva Husin lastenlääkäri Janne Burman tekee paraikaa siihen liittyvää väitöstutkimusta.
Aineistona on 4–7-vuotiaita lapsia, jotka ovat juuri saaneet astmalähetteen tai joiden astmalääkitys on tauolla ja oireilu on alkanut uudelleen.
Lapsia seurattiin yöllisin mittauksin puoli vuotta eri tilanteissa.
– Arvioimme, pystyykö IP-mittausten avulla ennustamaan astman tasapainoa ja siihen liittyviä pitkäaikaisoireita esimerkiksi rasituksessa.
Aineisto on nyt analysoitavana. Burman toivoo IP-tutkimuksesta luotettavaa mittaria alle 7-vuotiaiden astman arviointiin.
– Se säästäisi lapsia turhilta ja vääriltä lääkehoidoilta.
Burman on tutkijana kesäkuussa Clinical Physiology and Functional Imaging -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa, joka käsittelee EVH-tutkimusta (eucapnic voluntary hyperventilation). Menetelmän on tarkoitus parantaa kouluikäisten astman diagnostiikkaa.
Tällä hetkellä alle 12-vuotiaille on tarjolla astman provokaatiokokeena vain juoksukoe, sillä metakoliinialtistuksessa ei ole viitearvoa alle 12-ikäisille. EVH-menetelmä voisi täydentää kouluikäisten astmadiagnostiikkaa. Tutkimuksen tulos oli lupaava.
– Lähes poikkeuksetta lapset pystyivät tekemään tämän testin.
Tutkimukseen osallistui 100 tervettä verrokkia ja 134 lasta, joilla oli rasitushengenahdistusta.
Testissä simuloitiin rasitusta niin, että lapsi hengittää voimakkaasti hyperventiloiden kuusi minuuttia laitteeseen, jossa tutkimuskaasu sisältää 5,1 prosenttia hiilidioksidia, eikä hyperventilaatio-oireita synny.
– Vähän kuin juoksisit kovaa, mutta ilman juoksua.
Astmaatikolla hyperventilointi provosoi bronkokonstruktion, mikä ilmenee kokeessa FEV1-laskuna. Tutkimuksessa astmaatikoilla havaittiin selvä FEV1-arvon lasku, mutta terveillä verrokeilla muutos oli erittäin harvinainen.
– EVH näyttää olevan astman diagnostiikassa hyvin spesifinen testi, mutta sen herkkyys ei ole optimaalinen eli normaali testitulos ei sulje pois astmaa.
On ollut jos jonkinlaista yritystä, mutta tämä on ehdottomasti paras.
Astman hoidon ja diagnostiikan seuraava suuri loikka on Mika Mäkelän mukaan digitaalisen monitoroinnin ja kotimittausten käyttöön otto. Koronaepidemia vauhdittaa tätä kehitystä.
– Se innostaa, sillä olen kolme vuotta puhunut klinikassani digitaalisen hoidon puolesta.
Husissa on jo käytössä PEF-etäseuranta, jossa potilaan kotona tekemät mittaukset siirtyvät bluetoothilla sairaalan tietojärjestelmiin.
– Saamme aidosti reaaliajassa tietoa potilaan kotimonitoroinnista, Mäkelä iloitsee.
Etäseuranta on myös parantanut PEF-datan laatua.
– Tavalliseen mittariin ihminen pystyy helposti tekemään huonoja puhalluksia ja kirjaamaan ne epämääräisesti. Se ei ole mahdollista digitaalisessa PEF-mittarissa. Sieltä tulee hyvin luotettavaa dataa.
Lokakuun lopussa Husin Iho- ja allergiasairaala liittyy tietojärjestelmä Apottiin. Se edistää digitaalisuutta.
– Potilaat voivat ennen vastaanottoa lähettää Terveyskylä.fi:n kautta sairauskertomusjärjestelmään tietoa oireistaan ja mittauksiaan. Pystymme katsomaan strukturoidusti tietoja, jotka ovat astman hallinnan kannalta tärkeitä.
