13 parasta heinäkasvia

Vihvilät vaativat kostean kasvupaikan. Siksi ne sopivat mainiosti puutarhan vesialtaan reunukselle tai kosteikkoon. Pystykasvuiset ja jäykät lehdet tekevät kasvutavasta poikkeavan. Lehdet ovat kuin pillejä, sillä ne ovat onttoja ja putkilomaisia. Joillakin vihvilöillä kukinto on varteen kasvava tiheä viuhka. Vihvilät ovat Suomessa luonnonvaraisia kasveja, jotka leviävät hillitysti eivätkä lähde vaeltelemaan.

Korkeus: 30–60 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: kesä–elokuu

Kukkiakseen kasvi tarvitsee hyvän vuoden eli riittävästi lämpöä ja valoa. Joka vuosi kukintoja ei kehity. ’Uppsala’ on erittäin voimakaskasvuinen. Jos sen istuttaa perennapenkin taustalle, juuristo täytyy rajata paksulla juurimatolla. Toisaalta sen voi antaa kasvaa aidanteena, jonka ympäristö vain niitetään. Vihreän lehdistön syysväri on kellertävä. Se pysyy kevääseen saakka, jolloin oljenkeltainen, kahiseva pensaikko leikataan. Kukintovarsia voi käyttää askarteluun.

Korkeus: 200 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: syys–lokakuu

Pystykasvuinen ja jämäkkä kuparisara muistuttaa kasvutavaltaan viuhkaa. Se tuo väriä puutarhaan myös talvella. Kasvia ei saa missään tapauksessa leikata, sillä se on ainavihanta ja jatkaa keväällä kasvuaan. Kasvi viihtyy parhaiten karussa ja hiekkapitoisessa paikassa. Märkyyttä se ei kestä. Kasvin poikkeava sävy ja hieno kasvutapa pääsevät parhaiten oikeuksiinsa väljässä istutuksessa. Se sopii hyvin sinertävänharmaiden havujen seuraan esimerkiksi kivikkopenkkiin.

Korkeus: 60–70 cm

Valon tarve: aurinkoinen

Kukinta-aika: elo–syyskuu

Hopeatoppo on monivuotinen heinä, jolla on sinertävänharmaa lehdistö. Kukintovarret nousevat reilusti lehdistön yläpuolelle. Kukinnot ovat löyhästi tähkämäiset ja vaaleat. Ne hohtelevat hopeisina kypsyessään. Kasvi viihtyy auringossa kevyessä, vettä läpäisevässä maassa. Jotta hopeatopon pyöreä kasvutapa pääsee esille, se kannattaa istuttaa väljästi ja ryhmässä lomittain mieluummin kuin vierekkäin. Laji sopii kivikkoryhmiin, havujen seuraan, reunakasviksi tai muurin päälle.

Korkeus: 25 cm

Valon tarve: aurinkoinen

Kukinta-aika: kesä–elokuu

Sininata on kasvutavaltaan mätästävä ja matala. Lehdistö on hento ja sinertävän harmaa. Kasvi menestyy parhaiten hiekkapitoisessa mullassa. Sadevedet on ohjattava pois juuristoalueelta, sillä sininata ei siedä talvimärkyyttä. Sininatan uskaltaa istuttaa pienten ja hentojen kukkivien kasvien joukkoon kukkapenkin reunuskasviksi tai ruukkuun kesäkukkien seuralaiseksi. Myös havukasvien seurassa sininata pääsee oikeuksiinsa. Kasvi jatkaa kasvuaan häiriintymättä, vaikka kukinnot leikkaisi pois.

Korkeus: 20 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

Meren rannoilla luonnonvaraisena kasvava rantavehnä on oiva kasvi puutarhan hiekkaisimmalle ja karuimmalle paikalle, jossa monet muut lajit varttuvat kituliaasti. Sinertävänharmaa lehdistö kasvaa tanakasti ja ryhdikkäästi. Lehdet ovat erityisesti kärjistään sen verran terävät, ettei rantavehnäkasvustossa kannata juosta paljain säärin. Kukinto nousee noin metrin korkeuteen, ja se muistuttaa vehnän tähkää. Kun istutat rantavehnää sinne tänne kivikkotarhan lomaan, saat pihallesi merellistä tunnelmaa.

Korkeus: 50–100 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: elokuu

Timanttikastikka kukkii jo nuorena komeasti. Pörröiset röyhyt ovat aluksi punertavanvihreät, ja kypsyessään ne muuttuvat hopeanharmaiksi. Vihreä lehdistö on melko hento ja hieman kaareutuva. Timanttikastikkaa ei saa leikata syksyllä. Laji viihtyy normaalissa, läpäisevässä puutarhamaassa, jonka salaojitus on kunnossa. Kohopenkki on myös hyvä talvimärkyyden poistaja. Timanttikastikka tuo syksyisellä kukinnallaan ilmettä perenna- ja havuryhmiin. Se ei leviä voimakkaasti.

Korkeus: 80–90 cm

Valon tarve: aurinkoinen

Kukinta-aika: syyskuu

Viiruhelpi on helppo heinäkasvi, joka menestyy monenlaisilla paikoilla. Se leviää melko hanakasti. Kasvupaikka onkin mietittävä niin, ettei se haittaa muita kasveja. Heinän kasvualueen voi rajata juurimatolla, kunhan muistaa jättää estettä pari senttiä myös maan yläpuolelle. Viiruhelpi talvehtii hyvin kaikkialla. Lehtien raitaisuus tuo ilmavuutta ja pirteää valoa kookkaiden, vihreälehtisten kasvien rinnalle. Bambumainen olemus sopii myös japanilaishenkiseen puutarhaan. Lisäksi kasvi menestyy kosteikossa ja vesialtaan reunalla.

Korkeus: 100 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: elokuu

Kullankeltainen kukinto heinä–elokuussa ulottuu reilun metrin korkeudelle. Istuta tuoreeseen tai kosteaan maahan, aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Hyvä maanpeitekasvi. Muodostaa ajan myötä suuria mättäitä.

Korkeus: noin 100 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: heinä–elokuu

Kestävä ja helppohoitoinen, ei leviä siemenestä. Muodostaa tiheitä ja suuria mättäitä. Pystyt kukinnot ovat hienoja talventörröttäjiä. Istuta yksittäiskasviksi perennojen joukkoon tai tilanjakajaksi. Kirjavat lehdet.

Korkeus: lehdistö n. 70 cm, kukinto n. 150 cm

Valon tarve: aurinkoinen tai puolivarjo

Kukinta-aika: kesäkuu

Kasvaa tiheinä, pystyinä tuppaina. Lehdet noin 30-senttiset, keveät kukintoröyhyt nousevat noin metriin. Viihtyy paahteessa ja sietää kuivuutta, joten sopii ruukkuihin tai kivikkopuutarhaan. Melko arka, joten saattaa hävitä talven aikana.

Korkeus: lehdistö n. 30 cm, kukinto 70–100 cm

Valon tarve: aurinko

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

Melko kestävä, pysty- ja kapeakasvuinen koristeheinä. Sopii hyvin muiden lajien joukkoon katseenvangitsijaksi. Viihtyy hyvin tavallisessa puutarhamaassa. Lehdistön korkeus noin puoli metriä, kukintojen noin metri. Aurinkoinen kasvupaikka.

Korkeus: lehdistö 30–50 cm, kukinnot 80–120 cm

Valon tarve: aurinko

Kukinta-aika: heinä–syyskuu

Luonnonvaraisen lehtotesman keltalehtinen lajike. Istuta runsasmultaiseen ja puolivarjoisaan paikkaan muiden kasvien joukkoon. Korkeus 30–50 senttiä. Mätästävä kasvutapa.

Korkeus: 30– 50 cm

Valon tarve: puolivarjo (varjo)

Kukinta-aika: kesä–heinäkuu

Asiantuntijat: Tea Pihkoluoma, Pinsiön taimisto ja Sinikka Wegelius, Terolan taimitarha

Kuvat: A-lehtien kuva-arkisto ja Terolan taimitarha