Alppiruusu on pihan suosittu ja näyttävä komistus – näin onnistuu alppiruusun hoito ja kasvatus

Alppiruusut ovat puolivarjon ja varjon upeimpia kukkijoita. Rhododendron-sukuun kuuluu pienilehtisiä, aurinkoon sopivia alppiruusuja ja atsaleoita sekä suurilehtisiä, parhaiten puolivarjossa ja metsän siimeksessä menestyviä alppiruusuja. Aurinkoisella paikalla alppiruusu tarvitsee aina kastelua ja kunnollisen kevätsuojauksen, sillä muuten kasvi kuivuu.

Puolivarjoinen, tuulensuojainen kasvupaikka on paras. Mäntyjen alle alppiruusut sopivat hyvin, sillä männyn juuristo hakeutuu syvälle, kun taas alppiruusun juuristo on maan pinnassa. Suojapuustosta on hyötyä, sillä sen oksisto siivilöi voimakkaimman auringon paisteen alppiruusuille lempeäksi.

Voit myös istuttaa erikokoisia alppiruusuja sekaryhmään muiden pensaiden, pikkupuiden ja perennojen kanssa, jolloin kasvit suojaavat toisiaan.

Huonoin paikka on keskellä nurmikkoa, täysin suojaamattomana. Jos istutat aurinkoon, kastele usein ja peitä juuristo katteella tai istuta alueelle maanpeiteperennoja. Myös kasvuston suojaaminen kevättalvella on oleellista, sillä tuulessa ja kevätauringon paahteessa alppiruusu kuivuu, kun se ei saa vettä vielä jäässä olevasta maasta. Keväällä routaa voi sulatella juuriston alueelta kastelemalla alppiruusua lämpimällä vedellä.

Alppiruusun ruukkutaimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan aina maan routaantumiseen saakka. Jos juuristo on lähtenyt ruukussa kasvamaan itsensä ympärille, yritä varovasti avata ulointa juuristokerrosta ennen istutusta. Paranna maa alppiruusulle sopivan kuohkeaksi ja ilmavaksi, kaada kuoppaan vielä pussillinen rodomultaa ja istuta kasvi.

Älä istuta alppiruusua liian syvään, vaan samaan syvyyteen kuin se on ruukussa kasvanut. Silloin taimen juurenniska jää maan rajaan. Tiivistä maa taimen ympärille käsin, älä polkemalla. Kastele. Peitä juuristoalue 2–5 senttiä paksulla katteella, esimerkiksi männynneulasilla ja -kaarnalla, kalkitsemattomalla turveseoksella, oksasilpulla tai lehtikompostilla. Voit myös istuttaa juuristoalueelle maanpeitekasveja.

Kastele vastaistutettua tainta viikoittain ja etenkin alkukesällä, mutta vähennä kastelua syksyllä.

Hapan, kuohkea ja vettä läpäisevä maa sopii alppiruusulle parhaiten. Vesi ei saa seistä juuristossa. Kasvualustaksi sopii esimerkiksi kalkitsematon turve, johon voi sekoittaa kompostimultaa, kuoriketta ja hiekkaa. Voit myös käyttää markkinoilla olevia kalkitsemattomia rodomulta- ja -turveseoksia.

Savimaa on liian tiivistä alppiruusuille, joten sitä täytyy parantaa salaojituksella ja lisäämällä maahan reilusti hiekkaa ja karkeaa kariketta. Voit myös tehdä 20–30 senttiä korkean kohopenkin kalkitsemattomasta kuohkeasta turvemultaseoksesta.

Jos alppiruusun ympärillä ei kasva peittokasveja, katetta kannattaa lisätä juuristoalueelle joka syksy. Esimerkiksi neulaskarike, valmis kuorike, lehdistä ja oksista tehty silppu ja kalkitsematon turvehiekkaseos sopivat katteeksi.

Alppiruusut ja atsaleat tarvitsevat vähän lannoitusta. Anna keväällä, ennen kukintaa puutarhakaupoissa myytävänä olevaa valmista rodolannosta purkissa olevan annosteluohjeen mukaan.

Keväällä routaa voi sulatella juuriston alueelta kastelemalla alppiruusua lämpimällä vedellä. Jos kasvupaikka on hyvin hiekkainen, kastele kuivina kausina viikoittain kunnolla esimerkiksi sadettimen avulla.

Alkukesällä alppiruusujen kasvu on kiihkeimmillään ja veden tarve suuriin, joten silloin kannattaa tarkkailla maan kuivumista ja kastella tarpeen mukaan.

Alppiruusut eivät yleensä tarvitse leikkausta. Kuivuneet ja vaurioituneet oksat voi leikata pois.