Pitan 20-neliöisessä parvekepuutarhassa kasvaa kaikkea viiniköynnöksestä daalioihin – ”Liikutun joka kerta, kun saan maistaa ensimmäisiä omia tomaatteja”
Aamukymmeneltä aurinko alkaa paistaa Pitta Innaksen parvekkeelle Tampereen ydinkeskustassa. Se jatkaa porotustaan usein koko päivän ja saa tomaatit kypsymään, isokirjopeippien lehtivärit terävöitymään ja daaliat avaamaan uusia muhkeita nuppuja.
– Ympärillä olevat kiviseinät hohkaavat vielä lisää lämpöä. Lämmön ja valon ansiosta parvekkeemme on todella suotuisa viljelyyn. Tuulesta on harvoin haittaa, sillä se pääsee tänne vain yhdestä suunnasta, joten puuskat eivät pyörittele kasveja.
Pitta viljelee kahdeksannessa kerroksessa sijaitsevalla 20-neliöisellä parvekkeellaan kuudetta vuotta. Aikaisemmin hän asui puolisonsa Jarkon kanssa samassa taloyhtiössä, mutta alemmassa kerroksessa. Sen parvekkeelle lankesi kuitenkin niin vähän valoa, ettei oikein mikään kasvi yrityksistä huolimatta tahtonut menestyä. Pitta keskittyi silloin pelkästään huonekasveihin, joita hän on harrastanut koko aikuisikänsä.
– Huonekasvien kanssa olen oppinut, että sillä pääsee pitkälle, kun valitsee oikean kasvin oikeaan paikkaan. Sama nyrkkisääntö pätee parvekeviljelyynkin.
Parvekekausi alkaa jo maaliskuun puolivälissä. Pitta kylvää ensin rukoloiden, retiisien ja muiden kylmää kestävien vihannesten siemenet suoraan parvekkeella odottaviin viljelylaatikoihin. Kylvökset saavat suojakseen kuvut, mutta siitä huolimatta ne saattavat jäätyä muutaman kerran ennen kuin kevään ensimmäinen sato lopulta lähtee kasvuun. Pitta on oppinut kantapään kautta, että retiiseihin ja muihin ristikukkaisiin tulee parvekkeella helposti kirppoja, joten hän kasvattaa niitä vain alkukaudesta. Myöhemmin kesällä hän istuttaa suosiolla tilalle muuta.
Kirpat ovat Pitan parvekkeella oikeastaan ainoa vitsaus. Joskus kasveista löytyy kotiloita tai perhosten toukkia, mutta ne on hänestä helppo noukkia pois, jos niistä näyttää olevan haittaa. Kirvojakin on, mutta Pitta ei pidä niitä pahana – hän on huomannut, että pian kirvojen perässä parvekkeelle ilmestyy talkootöihin leppäkerttuja.
– Nautin vuosi vuodelta enemmän siitä, että täälläkin tuntuu luonnon kiertokulku. Lokkien ensimmäiset kirkunat kertovat, että kevät on tulossa. Kesällä parvekkeellamme käy pikkulintuja ja perhosia, kimalaiset ja mehiläiset pörräävät kukissa. Eläimistä ei ole ollut haittaa, ei edes läheisellä katolla pesivistä tiiroista.
Parvekkeen elämä kiehtoo myös Pitan ja Jarkon kissatrioa. Siperiankissat Lilja, Lyydi ja tämän pentu Tenho rämppäävät parvekkeelle antavien suurten ikkunoiden kiinni unohtuneita sälekaihtimia tassuillaan niin kauan, että ihmiset ymmärtävät avata ne. Kissat saavat usein jaloitella parvekkeella, mutta vain valvottuina ja aina valjaissa ja taluttimessa, sillä korkealta putoaminen on kissojen valitettavan yleinen kuolinsyy.
Tomaatit ovat olleet alusta asti Pitan parvekkeen silmäteriä. Hänen mielestään kaupan tomaattien ja itse kasvatettujen tomaattien makuero on niin suuri, ettei asiaa tarvitse sen enempää selitellä. Jokainen omilla tomaateilla herkutellut tietää kyllä, mistä on kyse. Parvekkeen seinää vasten tuettuina kasvaa useita lajikkeita, enimmäkseen kirsikkatomaatteja, sillä niistä ehtii kehnonakin kesänä saada satoa. Viime kesänä aikaisimmat pikkutomaatit kypsyivät jo juhannuksena, isommat lajikkeet heinäkuussa.
– Liikutun joka kerta, kun saan maistaa ensimmäisiä omia tomaatteja. Se tuntuu aina ihmeeltä. Ehdoton suosikkini on ’Indigo Cherry Drops’, sen maku on minusta täydellinen yhdistelmä makeutta, happoa ja aromia.
Basilikat kasvavat samoissa viljelyastioissa tomaattien kanssa. Ne ovat tomaateille hyvää tekeviä kasvikumppaneita, ja samalla basilikoiden kasvustot peittävät tomaattien juurelle jäävän paljaan multa-alan niin, että kosteutta ei haihdu liikoja harakoille. Pitta kasvattaa muissakin isoissa ruukuissa useita kasveja kimpassa. Se helpottaa kastelua ja maksimoi samalla tilankäyttöä.
Tomaattien lisäksi Pitta on mahduttanut parvekkeelle paljon kukkia ja muita koristekasveja sekä useita puuvartisiakin lajeja. Musta- ja punaherukat, purppuraheisiangervo ja säleiköksi muotoiltu koristeomenapuu on istutettu tilaviin termoruukkuihin, joissa ne ovat viihtyneet jo useita vuosia. Elokuun alussa Pitta antaa niille syyslannoituksen, mikä edesauttaa talvehtimista.
– Astiaviljelyssä lannoittaminen ja mullan laatu ovat ainakin yhtä tärkeitä kuin tavallisessa puutarhassa. Käytän kompostimultaa, koska turvetta on melkein mahdotonta saada kosteaksi, jos se pääsee kerran kuivumaan. Teen itse bokashia, sen antaman kasvubuustin näkee ihan selvästi.
Pitan parvekevinkit
1. Valitse sopivat kasvit
Tarkkaile parvekkeesi valo- ja tuulioloja ja tee kasvivalinnat vasta sen jälkeen.
2. Käytä tilavia astioita
Hanki mahdollisimman kookkaita viljelyastioita ja -laatikoita, se helpottaa kastelua. Paahteisella parvekkeella pienet ruukut voivat kuivahtaa liikaa päivittäisestä kastelusta huolimatta.
3. Helpota kastelua
Vaihda kastelukiteet ekologisempaan biohiileen. Biohiilikin vähentää kastelutarvetta, lisäksi sen voi ladata ennen multaan sekoittamista lannotteilla, joita se luovuttaa kasveille vähitellen.
4. Hyödynnä grillihiiliä
Salaojita isot viljelyastiat kevyillä grillihiilillä, niin ruukuista ei tule turhan painavia.
5. Muista kukat
Lisää kukkia hyötykasvien sekaan. Ne tuovat paikalle lisää pölyttäjiä ja väriä näkymiin.
6. Istuta monivuotiset termoruukkuihin
Satsaa termoruukkuihin, jos haluat kasvattaa monivuotisia lajeja. Niissä kasvien talvehtiminen on paljon varmempaa, ja kesällä ruukut suojaavat juuristoa kuumuudelta.