"Ennen suhtauduin maahumalaan kuin viholliseen" – Jaana ja Mirella innostuivat ilmaisista istutusideoista!
Piha ja puutarha

"Ennen suhtauduin maahumalaan kuin viholliseen" – Jaana ja Mirella innostuivat ilmaisista istutusideoista!

Yleiset maanpeitekasvit suikeroalpi ja maahumala aiheuttavat monelle kotipuutarhurille päänvaivaa, koska ne leviävät kukkapenkeissä ja nurmikolla joskus turhankin hanakasti. Mutta ruukussa nämä sitkeät sissit ovat todellinen ilo. Mikä parasta, pistokkaat saa ilmaiseksi omasta pihasta.
13.7.2022
 |
Meillä kotona

"Näytti ihanan keltaiselta putoukselta"

Kymmenisen vuotta sitten Jaana Peltomäki ihasteli naapurinsa ruukkuistutuksia, joissa kukki suikeroalpia.

– Se näytti siinä niin ihanan keltaiselta putoukselta, että ihastuin. Kekkasin, että voisin itse laittaa sitä amppeleihin.

Siihen aikaan perennaa kasvoi Jaanan omassa kukkapenkissä, joten alut amppeli-istutuksiin hän sai napsaistua helposti omasta maasta.

Suikeroalpiamppelit ovat Jaanan mukaan hyvin helppohoitoisia. Kasteluveteen hän sekoittaa vaaleanpunaista puutarhan kesälannoitetta.

– Syksyisin otan suikeroalpit pois amppeleista ja istutan ne perunamaahan talvehtimaan. Keväällä lumien lähdettyä istutan ne takaisin amppeliin.

Mikä suloisuus! Suikeroalpi kukkii kirkkaankeltaisin kukin heinä–elokuussa. Kuva: Jaana Peltomäki
Näin pikkuisia suikeroalpit olivat vielä 20. toukokuuta. Valkoiset amppelit näkyvät kuvan yläreunassa. Kuva: Jaana Peltomäki
Suikeroalpin lisäksi Jaana istuttaa amppeleihin ja ruukkuihin kesäisin myös onnenapilaa. Ne hän talvettaa autotallissa. "Otan suurimmat mullat pois ja laitan kasvit pahvilaatikkoon." Taustalla on suikeroalpi-istutus. Kuva: Jaana Peltomäki
"Tässä säästää myös kivasti rahaa, kun pistokkaat löytyvät omasta pihasta."
Mirella Tammivuori

Kukkapenkin kauhusta ruukkuistutuksen kruunuksi!

Mirella Tammivuori innostui kokeilemaan maahumalaa ruukussa, kun hän kaipasi tomaatille rehevää aluskasvia.

– Perennapenkissä suikersi maahumalaa ristiin rastiin, ja siitä se ajatus syntyi.

Maahumala lähti tomaatin juurella kasvamaan vauhdilla, ja pian se oli jo näyttävän näköinen. Niinpä Mirella innostui istuttamaan maahumalan alkuja myös kesäkukkien joukkoon. Nyt hänen ruukkuistutuksissaan on rönsynnyt maahumalaa jo kolmena kesänä.

– Tässä säästää myös kivasti rahaa, kun pistokkaat löytyvät omasta pihasta.

Kerran Mirella talvetti maahumalaa vahingossa ruukussa, kun yksi kesäkukkaistutus jäi ensilumen alle. Seuraavana keväänä maahumala versosi taas ponnekkaana ruukusta. Tarkoituksella Mirella ei kuitenkaan ruukkumaahumaloitaan yritä pitää talven yli hengissä, sillä kasvia kasvaa hänen perennapenkeissään suorastaan riesaksi asti.

– Ennen suhtauduin maahumalaan kuin viholliseen, joka valloittaa kaikki paikat. Nyt, kun olen löytänyt sille uuden käyttötarkoituksen, suhtaudun siihen ystävällisemmin. Kukkapenkin kauhu voikin olla istutuksen ilo.

Mirella on istuttanut maahumalaa laatikkoihin pelargonien juurelle. Hänen mukaansa maahumalat ovat ruukuissa hyvin helppohoitoisia. Hän kastelee niitä ja pelargoneja vedellä, jossa on kesäkukkalannoitetta. "Jaan pihani maahumalaa erittäin mielelläni myös muiden iloksi. Muistutan aina, että kannattaa tarkkaan harkita, mihin maahumalan pistää pihassa kasvamaan, sillä se on erittäin 'valloittava' kasvi."

Tiesitkö tämän suikeroalpista ja maahumalasta?

Suikeroalpi ja maahumala ovat yleisiä perennoja. Helppohoitoiset maanpeiteperennat eivät käytännössä kaipaa hoitoa, ja ne leviävät rönsyjen avulla sukkelasti.

Kestävä ja vähään tyytyvä suikeroalpi on hyvä valinta haastaville paikoille, kuten avo-ojan kaunistukseksi. Pyöreälehtinen perenna kukkii keltaisenaan heinä–elokuussa. Olemassa on myös keltalehtistä suikeroalpia.

Maahumala kukkii pienin violetein kukin alkukesällä. Koristearvo on piparkakun muotoisissa lehdissä. Tiesitkö, että maahumalaa voi myös syödä?

Maahumala valtaa nopeasti alaa ja tilaa muilta kasveilta. Siksi kannattaa olla tarkkana, mihin sen istuttaa.
Suikeroalpi on näyttävä kukkiessaan.

4 kommenttia