Tyrni on kaunis ja marjat terveellisiä – lue vinkit, joilla onnistut tyrnin kasvatuksessa ja nautit herkullisesta sadosta
Tyrnin kauniit lehdet ja vitamiinipitoiset, hyviä rasvoja sisältävät marjat ovat lisänneet tyrnin suosiota puutarhakasvina. Tyrnin leikkaamiseen on saatu uusia, hyväksi havaittuja ohjeita kotimaisen tyrnihankkeen myötä.
Tyrni: kasvatus ja hoito
Tyrnin kasvupaikka
Paras kasvupaikka tyrnille on valoisa ja aurinkoinen. Kohtalainen tuulisuus edistää pölytystä. Katso tyrnin istutus kuvina täältä.
Tyrnille sopii multava, läpäisevä ja salaojitettu maa. Kasvukaudella maan pinnalla seisova vesi voi vaurioittaa juuristoa jo parissa päivässä.
Tyrnin lannoitus ja maan kalkitus
Lannoita tyrni kompostoidulla lannalla, kompostimullalla tai vähätyppisellä lannoitteella. Suosi eloperäisiä, maan humuspitoisuutta nostavia lannoitus- ja maanparannusaineita. Tyrnin ravinnetasapaino on kunnossa, kun pensas jaksaa kasvattaa marjoja ja tanakoita versoja.
Juuristossa elävä typensitojabakteeri toimii parhaiten, kun maan pH on 6–7.
Tyrnin kastelu
Kastele tyrniä runsaasti istutuksen jälkeen ja myöhemmin kuivina kausina. Kuivuus aiheuttaa tyrnimarjojen karisemista jo raakileena.
Maan kattaminen
Kata maa tyrnipensaan alla esimerkiksi lehtipuun hakkeella tai kuitukankaalla.
Tyrnin pölytys
Pölytys on tyrnille välttämätön. Sijoita emipensaiden joukkoon hedekasveja. Kukinta on toukokuussa.
Tyrnin leikkaus
Marjakasvina viljelty tyrni vaatii istutus-, hoito- ja nuorennusleikkauksia. Myös hedekasvit kannattaa uudistaa aika ajoin. Leikkaa tyrni maalis–huhtikuussa ennen pensaan kasvuunlähtöä.
Jos tyrni hujahtaa suureksi, sen sato heikkenee. Tyrnimarjojen kerääminen vaikeutuu, marjojen määrä pienenee, ja pensas kaljuuntuu sisä- ja alaosistaan.
Jos satoikäinen tyrni uhkaa kasvaa korkeaksi, katkaise marjova latva sadonkorjuun aikaan. Poimi marjat tuoreeltaan tai pätki oksat pakkaseen. Vuorokauden pakastamisen jälkeen marjat ja lehdet irtoavat oksista, kun hakkaat pussia pöytää vasten. Erottele jäiset lehdet marjoista marjojen puhdistusseulalla. Käsittely sujuu nopeasti, joten voit laittaa marjat takaisin pakastimeen.
Tyrnin lisääminen
Tyrnin lisääminen onnistuu juurivesoista, siemenistä ja pistokkaista. Talvipistokkaat juurtuvat kesäpistokkaita paremmin, venäläiset lajikkeet taas suomalaisia helpommin. Irrota juuriversot huhti–toukokuussa. Leikkaa tyrnin puutumattomat kesäpitsokkaat heinäkuussa ja puutuneet talvipistokkaat helmi–huhtikuussa.
Tyrnin talvenkestävyys
Venäjältä tuodut siperialaiset lajikkeet eivät ole kestäneet Suomen talven lämpötilan vaihteluja. Sen sijaan niin kutsutut Moskova-lajikkeet ovat pärjänneet meillä paremmin. Niillä on suuret marjat ja vain vähän piikkejä. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä taudinkestäviä kuin luonnonvaraiset tyrnit.
Kotipuutarhoissa hedepensailla on ollut talvehtimisongelmia. Lämpötilan noustessa plussan puolelle ne ovat heränneet kasvuun ja saaneet vaurioita pakkasten palattua.
Uusi latvialainen hedelajike ’Lord’ on selvinnyt hyvin lämpötilan vaihteluista. Myös villityrnistä jalostettu lajike ’Tarmo’ on talvehtinut hyvin.
Tyrnipensas ja kasvinsuojelu
Luonnonvaraiset tyrnipensaat ovat hyvin terveitä. Viljelylajikkeilla on muutamia tauteja.
Suomen tyrniviljelmillä on Stigmina-sieni aiheuttanut versolaikkutautia. Versoihin ilmestyy laajoja laikkuja, jotka aiheuttavat usein koko pensaan kuivumisen. Kotimaiset lajikkeet eivät ole altistuneet taudille, mutta Siperiasta peräisin olevat lajikkeet ovat sille alttiita.
Fusarium-sieni aiheuttaa lakastumistautia. Se alkaa juuristosta ja etenee ylöspäin kuihduttaen koko kasvin. Suomessa tautia ei ole tavattu tyrnillä. Taudin välttämiseksi tyrniä ei pidä istuttaa maahan, jossa on kasvatettu mansikkaa, perunaa tai tomaattia.
Kirvat, perhostoukat, kaskaat ja punkit vaivaavat tyrniä yleensä melko vähän. Kirvojen mesikaste muodostuu kasvualustaksi nokihärmäsienille. Käytä halutessasi tuhohyönteisten torjuntaan sallittuja kasvinsuojeluaineita.
Tyrnin sadonkorjuu
Tyrnimarjojen sadonkorjuu on elokuun lopulta syyskuun puoliväliin. Käsinpoiminnassa saa 1–2 litraa tunnissa pihdeilllä tai käsin. Ammattiviljelmillä suositaan leikkuukorjuuta.
Erilaisia tyrnilajikkeita
Kotimaisia emilajikkeita
Lajikkeet ovat piikikkäitä ja pienimarjaisia.
- ’Terhi’: Hyvä talven- ja taudinkesto. Sato ja marjan koko hyvä. Pallomainen, pitkäikäinen pensas, kestää voimakasta leikkaamista. I–V. FinE.
- ’Tytti’: Hyvin samankaltainen kuin ’Terhi’. I–VI. FinE.
- ’Kulta’: Nuokkuvaoksainen ja keskikorkea pensas, joka sopii koristekasviksi. FinE.
- ’Siipyy’: Pyöreä ja hillittykasvuinen pensas. Soveltuu koristepensaaksi. FinE
- ’Raisa’: Voimakaskasvuinen.Vaatimaton sato, ei suositella marjatuotantoon. Voi saastua versolaikkutautiin. I–V.
Kotimaisia hedelajikkeita
Suositeltavia Suomen oloihin myös ulkomaisten emilajikkeiden pölyttäjiksi.
- ’Tarmo’: Pyöreä, parimetrinen pensas. I–VI. FinE.
- ’Rudolf’: Noin 1,5 metrin korkuinen, voimakaskasvuisempi kuin ’Tarmo’. I–IV. FinE.
Venäläisiä lajikkeita
Satoisia ja suurimarjaisia, mutta useimmat kestävät heikosti talvisia lämpötilan vaihteluja ja altistuvat versolaikkutaudille. Moskovan yliopiston lajikkeet, kuten ’Ljubitelskaja’ ja ’Trofimovskaja’, ovat kestävimpiä.
Saksalaisia lajikkeita
Soveltuvat huonosti ilmastoomme. Hedelajikkeista ’Pollmix 5’ ja emilajikkeista ’Sirola’ näyttävät kuitenkin tuleentuvan tarpeeksi aikaisin. ’Friesdorfer Orange’ on osittain itsepölyttyvä lajike. Istuta sitä vähintään kaksi pensasta.
Vinkki!
Viljelyssä on myös ruotsalaisia, virolaisia ja latvialaisia lajikkeita sekä kotimaisia luonnonkantoja. Lajikkeista saadaan lisätietoa muutaman vuoden kuluttua, kun kotimainen tyrnihanke etenee.
Lähde: Kauppinen, Sanna (toim.), Tyrnin viljely, Hanketuloksia Suomesta ja tutkimustuloksia maailmalta
Juttua muokattu 17.3.2023: Poistettu suositus mäntysuovan ja tolun käytöstä tuhohyönteisten torjunnassa.
