….Porvoon uusi empirekeskusta alkaa rakentua 1840-luvulla..Borgås nya empirecentrum börjar byggas på 1840-talet….
….Venäjän keisari Nikolai I vieraili Porvoossa 1830-luvun alussa ja piti kaupunkia vaatimattomana ja sokkeloisena. Porvoosta piti Helsingin tapaan saada edustavampi, olihan Suomi nyt osa Venäjän suurruhtinaskuntaa. Suunnittelutyöhön kutsuttiin Carl Ludwig Engel, jonka suunnitelma kattoi kolmen kaupunginosan asemakaavan ja valmistui vuonna 1832. Kaava pohjautui kaupungin maanmittari Johan Barckin aiempiin suunnitelmiin. Rakentaminen lähti todenteolla käyntiin vasta 1840-luvulla.
..
Rysslands kejsare Nikolaj I besökte Borgå i början av 1830-talet och fann staden väldigt anspråkslös och oregelbunden. Borgå skulle bli mera representativt, liksom Helsingfors var. Nu var ju Finland trots allt en del av det ryska storfurstendömet. Man anställde Carl Ludwig Engel till planeringsarbetet och planen blev färdig 1832. Planen baserade sig på Johan Barcks tidigare stadsplan. Byggandet startade på allvar först på 1840-talet.
….
….Onneksemme Natalia Linsén valokuvasi vanhan kaupungin lisäksi 1800-1900 luvun vaiheessa myös uutta rakentuvaa empirekeskustaa. Useat kaupunginosan puurakennuksista saivat purkutuomion 60- ja 70-luvun tehorakentamisen alta ja osa oli tuhoutuivat jo toisen maailmansodan pommituksissa. Kuitenkin Porvoon empirekeskustaa voidaan pitää Suomen parhaiten säilyneenä tyylisuuntansa edustajana ja kokonaisuutena. Vuonna 1985 hyväksyttiin empire-kaupunginosan asemakaavamuutos, jossa 39 rakennusta määrättiin säilytettäviksi historiallisesti arvokkaina tai kaupunkikuvallisesti tärkeinä.
..
Lyckligtvis fotograferade Natalia Linsén flitigt det nya empirecentret som höll på att ta gestalt under 1800-1900-talet. Flera av de trähusen som stod där revs på 60-70-talet för att ge plats åt det nya effektiva byggandet och andra förstördes i bombningarna under andra världskriget. Borgå empirecentrum kan ändå anses vara den bäst bevarade representanten för empirestilen i Finland. År 1985 godkändes en förändring av stadsplanen för empirestadsdelen där 39 byggnader påbjöds att bevaras som historiskt värdefulla eller som viktiga för stadsbilden.
….
….
Asuinolosuhteet paranivat
Empirekeskustan uusien talojen asuinolosuhteet olivat selvästi paremmat, tilavammat ja toiminnallisemmat kuin Porvoon vanhan kaupungin ahtaissa huonostivarustetuissa taloissa. Lisäksi empireasemakaava oli paloturvallisempi leveine katuineen ja väljine tontteineen. Turku oli palanut 1827, joten nyt piti rakentaa uudella tavalla.
..
Levnadsförhållandena förbättrades
Empirestadsplanen var brandsäkrare med sina breda gator och breda tomter. Åbo hade brunnit 1827, så nu måste man bygga på ett nytt sätt. Stadsbornas levnadsvillkor förbättrades i och med det nya sättet att bygga, men endast de förmögnaste stadsborna kunde skaffa ett hem från ett av empirestadens stora trähus. Den kändaste invånaren i empirestadsdelen var utan tvekan Johan Ludvig Runeberg. Han flyttade med Fredrika och sönerna till Borgås empirestadsdel på 1850-talet. Familjen hade blivit förmögnare med hjälp av arvodet från Runebergs böcker och kunde därför skaffa sig ett hem i den nya stadsdelen.
….
….
Kaupunkilaisten elinolosuhteet kohenivat, mutta vain varakkaimmiat kaupunkilaiset pystyivät hankkimaan kodin empirekeskustan isoista puutaloista. Empirekeskustan kuuluisin asukas oli eittämättä Johan Ludwig Runeberg, joka muutti Fredrikan ja poikiensa kanssa Porvoon empirekaupunginosaan 1850-luvulla kirjapalkkioiden nostettua perheen varallisuutta.
Puutalojen piirteitä empirekeskustassa
Ruutuasemakaava, jokaisessa neliön mallisessa korttelissa on kuusi tonttia
Tonteilla on 8 taloa, jotka sijaitsevat tonttien reunoilla. Tontin keskelle jää suuri yhteinen sisäpiha piharakennuksineen.
Leveät kadut, jotka korostivat kaupungin “mahtia” ja toivat paloturvallisuutta.
Rakennuksissa sai olla vain yksi kerros, eikä mansardikattoja ei sallittu (paloturvallisuusseikka)
Pastellivärit ja vaakalaudoitus!
Koko kaupunki, mukaan lukien vanha kaupunginosa Nikolainkadun (nyk. Mannerheiminkadun) pohjoispuolelta, piirrettiin mukaan empire-asemakaavaan. Vanha Porvoo on onneksemme säilynyt, vaikkakin monen mutkan kautta. Tarkkaavainen ohikulkija voi huomata, että Kirkkotorin reunalla sijaitsevan hotelli Onnin rakennus (alakerrassa ravintola Sicapelle) on muita saman kadun rakennuksia huomattavasti katulinjasta sisempänä ja sen eteen jää laaja piha-alue. Tämä johtuu siitä, että kyseinen rakennus rakennettiin empireasemakaavan mukaiselle paikalle ja toteutuessaan katulinja olisi kulkenut rakennuksen edestä!
..
Trähusen i empirecentret, särdrag
Rutstadsplan, i varje kvadratformade kvarter finns sex tomter
Det står 8 hus i utkanten av varje tomt. I mitten av tomten finns en stor gemensam innergård med gårdsbyggnader
Breda gator som framhävde stadens ”makt” och som förde med sig brandsäkerhet
Det fick finnas bara en våning i byggnaden och mansardtak var inte tillåtna pga brandrisken
Pastellfärger och horisontell brädfodring
Hela staden ritades in i empirestadsplanen. Även Nikolajgatans norra del, nuvarande Mannerheimgatan. Den gamla staden är lyckligtvis bevarad, efter många om och men.
….
….
Porvoon uusi kaupungintalo valmistui 1893
Empire-kaupungin puolelle siirtyneen kaupungin päätorin reunalle valmistui 1893 uusi upea uusrenesanssityylinen kaupungintalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Rupert Rosenberg. Se korvasi vanhassa kaupungissa sijainneen vanhan raatihuoneen kaupungin hallinnon keskuksena. Uuteen kaupungintaloon asettuivat maistraatin ja valtuuston lisäksi rahatoimikunta, poliisi, palotoimi, tulli, säästöpankkki ja vahtimestari. Kello on peräisin Tukholmasta ja varsinkin sisämaalaukset edustivat aikakautensa upeimpia Suomessa.
..
Borgås nya stadshus blev färdigt 1893
År 1893 blev det praktfulla stadshuset i renässansstil färdigt. Det befinner sig i utkanten av stadens nya huvudtorg. Fram till dess hade stadens administration skett i rådhuset i gamla stan. Arkitekten Carl Rupert Rosenberg ritade byggnaden. I stadshuset fanns magistraten, stadsfullmäktige, drätselkommittén (=den monätara kommittén), polisen, brandväsendet, tullen, sparbanken och vaktmästare. Klockan kommer från Stockholm och målningarna som finns inne i stadshuset representerar sin tids finaste i Finland.
….
….
Rakennuskuluissa säästettiin, kun uuden kaupungintalon perustukset jätettiin paaluttamatta. Saviseen maahan sorapedin päälle rakennettu talo alkoi vajota pian valmistuksensa jälkeen, ja jo vuonna 1898 talon vajoaminen oli silminnähtävää ja yleinen puheenaihe. Taloa peruskorjattiin kuitenkin vasta 1968-1974 ja viimeksi 1990-luvulla. Uuden kaupungintalon myötä Porvoon torin katunimiä uusittiin. Raatihuoneenkatu siirtyi nykyisen Lundinkadun kohdalta nykyiselle paikalleen.
..
Man sparade i byggkostadnaderna genom att låta bli att påla när man lade grunden. Huset var byggt så att man lagt en grusbädd direkt på den leriga jorden. Mycket snart efter att huset blivit färdigt börjde det sjunka in i marken. Redan år 1898 kunde man tydligt se hur byggnaden sjunkit och detta blev ett allmänt samtalsämne bland stadsborna. Man började ändå renovera stadshuset först åren 1968-1974 och år 1995 rätade man till huset med 80 cm.
….
Lopuksi
Toivottavasti kiinnostuit Natalia Linsénin tarinasta. Mikäli tahdot kirjoittaa, kommentoida tai antaa lisätietoa aiheesta, olethan yhteydessä kirjoittamalla sähköpostin tai jättämällä viestin alla olevaan kommenttikenttään?
Blogin lähteitä ja lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista lähteistä:
- Porvoon empirekeskustan inventointi 2014
- Porvoon kaupungintalo oikenee Kallistuma korjaantuu neljä senttiä päivässä 12.9.2995
- Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Merja Herranen, ja toimitus Marketta Tamminen. Porvoon museoyhdistyksen julkaisuja nro 5.
- Kirja: Porvoon kaupungin historia osa 3:2 (Anneli Mäkelä-Alitalo, WS Bookwell Oy, 2004)
- Kirja: Porvoo 1900, Natalia Linsén ja John Granlund. Merja Herranen ja Olavi Hankimo (Siltala, 2014)