Nurmijärvi ilmiö jatkuu ja viime vuonna oli enemmän kuntaan muuttaneita (+676) kuin vuosiin, mutta Nurmijärvellä ei ole yhteistä visiota ja ajatusta siitä, miltä kunta näyttää vaikkapa 5-10 vuoden kuluttua. Sinänsä tarpeelliset pave-selvitys sekä Nuuka-ohjelma velkaantumisen tasaamiseksi ovat reaktiivisia toimia joihin joudutaan, kun rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty ajoissa. Vain pitkäjänteisellä suunnittelulla ja tarjonnalla pystymme hallitsemaan ja ohjaamaan kunnan kasvua siten, että se on kunnalle positiivista. Tähän pääsemme tavoitteellisuudella ja tiedolla johtamisella.
Omasta mielestäni Nurmijärven tulisi pitää kiinni sen vahvuuksista maaseutukuntana ja ohjata kaavoituksella, rakentamisella ja palvelutarjonnalla siten, että kunta pysyy tasaisesti asutettuna ilman lähiöiden negatiivisia lieveilmiöitä. Maanhankintaa ja kaavoitusta tulisi lisätä Klaukkalan ohitustien vaikutusalueella, jossa on hyvien liikenneyhteyksien mahdollistamana tilaisuus houkutella hyviä veronmaksajia ja yrityksiä. Haja-asutusalueiden suunnittelutarve- ja emotilavaatimuksista on luovuttava. Yrittäjien ja kunnan välistä säännöllistä vuoropuhelua on jatkettava.
Oma visioni Nurmijärvestä on puutarhamaiset kaupunginosat, joissa korostuu asumisen väljyys, viihtyisä ympäristö lähellä luontoa, laadukas rakentaminen sekä luonnolliset yhteisön kokoontumispaikat ja lähipalvelut.
Valtuusto päättää 27.1. sopeutustoimista kunnan talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallitus poisti Nuuka -ohjelmasta lapsiin ja kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia säästökohteita, josta annan kiitosta. Koska vaikutusarviointeja ei tehdä säännönmukaisesti, eikä riittävää tietoa säästökohteiden vaikutuksesta ole, riski virheellisten päätösten tekemiseksi kasvaa. Ilman tiedolla johtamista on mahdotonta sanoa, onko säästö todellisuudessa säästö vai aiheuttaako se kustannuspainetta toisaalla. Ilman yhteistä visiota askelmerkit kunnan kehittämiseksi ovat haparoivia ilman yhteistä suuntaa, joka katsoo pitkälle tulevaisuuteen.
Minun Nurmijärveni on rakennettu sen luonnollisille vahvuuksille jossa palvelut on hajautettu parhaiten tukemaan ihmisten hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia.
Petri Kolmonen
Varavaltuutettu (kesk.)
Hyvinvointilautakunnan jäsen
Lasten oikeudet ry pj