4. Kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä
Sivulle on koottu muutamia esimerkkejä liikunnan olosuhteita edistäneistä projekteista:
- Linnalähteen koulu ja lähiliikunta-alue, Kempele
- Nakertaja-Hetteenmäen alue, Kajaani
- Heinolan liikunnallinen asuntomessualue
- Vaasan viheraluejärjestelmä 2030, ehdotus 28.10.2008
- Kuopion pitkäjänteinen kaupunkisuunnittelu
- Liveable Neighbourhoods-suunnitteluohjelma, Australia
- Iisalmen ydinkeskustan virkistys- ja asiointireitit
- Oulujoen virkistysreitit
- Arkiliikunta murroksessa - nousevat lajit Oulussa
- Vuorovaikutteinen toimintamalli: Tapaus Halinen
- Vuorovaikutteinen toimintamalli: Tapaus Jukola
4.1 Linnalähteen koulu ja lähiliikunta-alue, Kempele
Linnakankaan alue sijaitsee Kempeleen kunnan pohjoisosassa, nopeasti kasvavan Kokkokankaan asuinalueen jatkeena. Alue kasvaa kohden Oulun rajaa. Tavoitteena on, että Kempeleen Linnakangas ja Oulun Kaakkuri muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden tulevaisuudessa.
Linnalähteen koulu ja lähiliikunta-alue tulevat Linnakankaan asuinalueen keskelle (merkitty punaisella ympyrällä). Lähiliikunta-alueelle oli suuri tarve, koska asuinalueelta olisi ollut kohtuuttoman pitkä matka lähimmälle olemassa olevalle liikuntapaikalle.
Kartta 1. Linnalähteen koulun ja lähiliikunta-alueen sijainti. (Kartta Kempeleen kunta)
Kempeleen kuntakeskuksen itäpuolella sijaitsevat Honkasen ulkoilualue ja Köykkyrin hiihtokeskus, missä on hyvät lenkkipolut ja vaihtelevat hiihtoreitit. Länsipuolella ovat puolestaan Sarkkirannan urheilukeskuksen kentät ja Kempele-halli. Väliin jäävät Kempeleen kuntakeskuksen palvelut, kauppakeskus Zeppelin ja uimahalli Zimmari sekä alueen läpi leikkaava Valtatie 4. Kempeleen kunta on erityisesti nuorten lapsiperheiden suosimaa asuinaluetta.
Kartta 2. Linnalähteen lähiliikunta-alue. (Kuva Kempeleen kunta, Outi Tuomivaara)
Linnalähteen liikuntapuiston rakentamisessa hyödynnetään Tahkoselän ylijäämämaiden vastaanottopaikan loppumuotoiluja. Ylijäämämaiden ansiosta tasaiseen maastoon saadaan korkeuseroja sisältävä kilometrin mittainen pururata/hiihtolatu. Reitin varteen istutetaan alueella menestyviä lehti- ja havupuulajeja. Näin polkua voidaan käyttää myös luonto-opetuksen tukena.
Puistosta tulee monipuolinen keskuspuisto ja lähiliikuntapaikka, joka palvelee koulun, päiväkodin ja Linnakankaan alueen asukkaita. Alueen läpi kulkee yhdyslatu Köykkyristä Oulun Iinattiin. Yhdyslatu mahdollistaa laajemman, ylikunnallisen hiihtoverkoston käytön.
Puistoalue on pohjoisreunalta hakattua metsää, eteläpuolella on nuorta männikköä ja väliin jää avoin täyttömäki. Alueen etelä- ja koillisosa jäävät luonnontilaiseksi metsäksi, johon rakennetaan pyörätiet. Pyörätien varteen mäen eteläpuolelle tulee leikkipuisto. Alueen pohjoispuolelle tulee nurmipintainen pallokenttä, joka rajataan autotiestä maavallikatsomolla.
Täyttömäen puulajeina vaihtelevat havu- ja lehtipuut. Pohjoisrinne ja mäen laki jäävät avoimeksi niityksi. Pohjoisrinnettä voi käyttää talvisin mäenlaskupaikkana. Mäen päälle rakennetaan kivikko ja näköalapaikka, johon tulee 6 m:n kiipeilyverkko.
4.2 Nakertaja-Hetteenmäen-alue, Kajaani Yhteissuunnittelulla parempaan liikuntaympäristöön
Kajaanissa sijaitseva 2500 asukkaan Nakertaja-Hetteenmäki on kylä kaupungissa. Väestömäärältään se on suuri Kainuun ”kylä”. Kajaani on EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 Itä-Suomen tavoite 1-alueessa, joka tarkoittaa kehityksestä jälkeen jäänyttä aluetta. Maakunta on harvaan asuttu (3,8 as/km2) verrattuna koko maahan (15,2 as/km2). Työttömyysprosentti (21) on huomattavasti korkeampi kuin muualla maassa (13,9%). Kainuun tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä; ennusteiden mukaan Kainuun kymmenestä kunnasta viisi sijoittuu Suomen kymmenen suurimman väestön menettäjäkunnan joukkoon vuonna 2030. Kainuun mittapuun mukaan Nakertaja-Hetteenmäki sijaitsee ”kasvun” alueella. Vaikka Kainuun väkiluvun ennustetaan laskevan, näyttäisi Kajaani säästyvän suuremmalta väestökadolta.
Nakertaja-Hetteenmäellä toimii kyläyhdistys/kaupunkikyläyhdistys. Kylä sijaitsee keskusta-alueen ulkopuolella ja sen palvelut ovat vähäisiä eli aluetta voitaisiin pitää lähiönä. Rakennuskannaltaan se on kuitenkin pientalovaltainen asuinalue, jonka asukkaat itse mieltävät kyläksi.
Liikuntalaissa esitetty liikunnan vahva välineellinen merkitys tuli esille Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen liikuntatoiminnassa ja -suunnittelussa. Tämä näkyi liikunnan yhteissuunnittelun laajentuessa kokonaisvaltaiseksi asuinalueen kehittämistoiminnaksi.
Yhteissuunnittelu (Harju 1988) on vaikuttamisen muoto, joka edustaa osallistuvaa suunnittelua. Osallistuva suunnittelu on yksi länsimaiden suunnitteluteorioiden pääsuuntauksista. (esim. Taylor 1998)
Kaavio 1. Yhteissuunnitteluprosessi ja siihen vaikuttavat tekijät (Harju 1988, s.174).
Salmikangas (2004) on tarkastellut väitöskirjassaan Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoimintaa ja liikunnan osuutta yhteisuunnittelussa. Kuvaavaa projektissa oli, että liikunta miellettiin saumattomasti niveltyväksi osaksi asuinalueen kokonaisuutta.
”Yhteissuunnittelun lähtökohtana oli liikunnan kehittäminen, jota ei voida erottaa muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta erilliseksi. Näin liikuntatoiminta toimi yhteissuunnittelussa samantyyppisenä sidostoimintana kuin vuosisadan alun Nakertajassa toimineiden yhdistysten toiminnassa. Liikunta on hyvä osallistuvan suunnittelun aloittamiskohde, koska liikuntatoimen ja kansalaistoiminnalla on pitkä perinne. Tämä näkyi hyvänä yhteistyönä yhteissuunnittelun alkuvaiheesta lähtien; liikunnan alueella yhteistoiminnan laajentaminen muille osa-alueille helpottui ja kannustavia tuloksia saatiin nopeasti. Liikunta muuttui yhteissuunnittelun edetessä toiminnan kohteesta välineeksi. Se oli yksi väline kollektiivisen identiteetin luomiseksi ja ylläpitämiseksi.” (Salmikangas 2004, 213)
”Liikunnan välineellistä merkitystä identiteetin luojana ja yhteistoiminnan perinteen rakentajana Nakertaja-Hetteenmäessä voidaan tarkastella Eichbergin (2003) malleja soveltaen. Nakertaja-Hetteenmäen yhteistä identiteettiä on rakennettu kylien välisissä välisissä kilpailuissa ja haasteotteluissa. Toisaalta identiteetin integraation esimerkkejä ovat tanssikurssit, nuorten peli-illat ja yhteiset sauvakävelyt ja kylpyretket, joissa on vahvistettu alueellista yhteenkuuluvuutta. Muut yksittäiset tapahtumat, kuten Lukkarinnurmen kauden avajaiset, ovat tuoneet asukkaita ja yhteistyökumppaneita yhteen kohtaamaan toisiaan. Myöskään tehtyjen yhteisten tapaamispaikkojen Lukkarinnurmen, Vanahiksen tai luontopolun merkitystä ei voi vähätellä. Ne mahdollistavat myös mukavaa yhdessä tekemistä perheille.” (Salmikangas 2004, 215)
Lähteet
Harju, Pertti (1988).Yhteissuunnittelu asuinalueiden kehittämisessä. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskus. Julkaisu A15. Espoo.
Salmikangas, Anna-Katriina (2004). Nakertamisesta hanketoimintaan. Tapaustutkimus Nakertaja-Hetteenmäen asuinalueen kehittämistoiminnasta ja liikunnan osuudesta yhteissuunnittelussa. Jyväskylän yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta. Jyväskylä.
Taylor, Nigel (1998). Urban Planning Theory Since 1945. Sage Publications.
4.3 Heinolan asuntomessualue - Liikunta osaksi asuinaluetta
Vuoden 2004 asuntomessutapahtuman messualue Tähtiniemi sijaitsee kahden kilometrin päässä Heinolan kaupungin keskustasta, Ruotsalaisen järven rannalla. Alueelle rakennettiin 25 pientaloa ja kaksi rivitaloa. Veden päälle rakennetulle tekoniemelle on lisäksi suunnitteilla muutama paritalo. Asuntomessualueen lähiliikuntaprojekti sisälsi neljä lähiliikuntapaikkaa, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Heinolan kaupungin liikuntatoimi. Asuntomessualueen lähiliikuntapaikkaprojektin tavoitteena oli suunnitella liikunnallisesti toimiva asuinympäristö, joka edistäisi asukkaiden yhteistoimintaa.
Projektissa toteutettiin ensimmäistä kertaa laajaa yhteistyötä maankäytön suunnittelun sekä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla toimivien liikunnan edustajien kesken. Yhteistyö aloitettiin vuonna 2000 tavoitteiden asettelulla, jossa asumisen sosiaalisella näkökulmalla ja elämänkaari-ajattelulla oli keskeinen sija. Alueesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jossa tavoitteena oli suunnitella liikunnallinen asuinalue. Kutsukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Kahri & co.
Tähtiniemen asuinalueen suunnittelussa oli kaksi kantavaa teemaa: liikunnallisuus ja luonnonläheisyys. Tontteja erottavat leveät viherkaistaleet, joilta on suora yhteys metsään tai järvelle. Asukkaat pääsevät ulkoilureiteille lenkkeilemään ja hiihtämään kotipihalta. Alueelle on rakennettu kaksi liikuntapuistoa, sisäharrastustila ja uimaranta. Rauhoitetulla alueella, Ilvesharjun kallioiden keskellä kiemurtelee myös lenkkipolku.
Kuva 1. Yksi Tähtiniemen alueen lähiliikuntapaikoista. (Kuva Nuori Suomi)
Pienten lasten liikuntapaikkana toimii asuinalueiden keskellä sijaitseva Keksipuisto. Pallokentällä on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja leikkialueet 10-15-vuotiaille lapsille. Kentät on päällystetty materiaalilla, jolla voi pelata useita lajeja, esimerkiksi salibandya tai tennistä. Kentän ulkopuolella on asfalttialue, jossa voi pelata katukorista ja rullalautaillakin. Lasten ja nuorten liikunnallisiin leikkeihin ja harrastuksiin soveltuvat hyvin leveiden pihakatujen päät. Alueen asukkaiden yhteinen uimaranta palvelee myös lasten ja nuorten leikkejä, liikuntaa ja yhdessäoloa. Talvisin pallokentälle rakennetaan pienten lasten hiihtomaa hiihdon opettelua varten. Aikuisten hiihtolatu ulottuu asuntomessualueen rannassa myös Ruotsalaisen järven jäälle Tähtiniemen rantaan.
Alueen suunnittelussa on huomioitu liikuntaesteiset. Tähtiniemessä on muun muassa kilometrin mittainen valaistu ulkoilureitti, joka soveltuu myös pyörätuolilla liikkumiseen. Reitillä on esteetön laavu. Koirat on huomioitu myös asuinalueen käyttäjinä ja perheenjäseninä. Koirien ulkoiluttajille on rakennettu oma rauhallinen ulkoilupolku. Nelijalkaisilla on Tähtiniemessä myös oma uimaranta. Tähtiniemen monitoimitalon eli elämänkaaritalon sisäliikuntatilat on rakennettu lasten ja naisten ehdoilla. Liikuntahallissa voi pelata lentopalloa, salibandya sekä harrastaa voimistelua ja elämysliikuntaa. Elämänkaaritalossa on päiväkoti, 1-2–koululuokat, vanhusten päivätoimintaa sekä 200 neliömetriä liikuntatilaa. Liikuntaa varten on hankittu liikuteltavia ja muunneltavia kalusteita, jotta monipuolinen harrastaminen on mahdollista. Elämänkaaritalon halutaan tukevan asukkaiden yhteisöllisyyttä. Uimarannalle, lenkkipolulle, liikuntapuistoihin ja elämänkaaritaloon on lyhyt matka myös kahdelta läheiseltä asuinalueelta.
Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) myönsi vuoden 2004 valtakunnallisen Avainvalintatunnuksen Heinolan kaupungille vuoden 2004 asuntomessuihin liittyvästä maankäytön suunnitteluprosessista. (www.nuorisuomi.fi)
4.4 Vaasa - ehdotus viheraluejärjestelmäksi 2030
Vaasan yleiskaavaan 2030 liittyen on laadittu erillinen Vaasan viheraluejärjestelmän kokonaissuunnitelma. Tässä yleiskaavan teemaosiossa esitetään yleispiirteisesti säilytettävät, arvokkaat luontotyyppikokonaisuudet ja tarvittavat toiminnalliset viheralueet. Viheraluejärjestelmän avulla pyritään mm. turvaamaan asukkaiden (liikunnalliset) virkistystarpeet. Tutustu raporttiin tarkemmin:
Vaasan kaupunkisuunnittelu - Vasa Stadsplanering (2008). Vaasan viheraluejärjestelmä 2030. Ehdotus 28.10.2008. (pdf-tiedosto)
4.5 Kuopio - pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua
Kuopiossa kaavoituksen ja vapaa-aikapalvelujen (liikunta) yhteensovittaminen on alkanut jo 1970-luvulla. Yhteistyö on perustunut työryhmätyöskentelyyn. Työryhmä on valmistellut noin viiden vuoden välein VPK-raportin, jonka yhteydessä mm. liikunnan toiminnalliset tavoitteet ja maankäytön aluevaraukset on sovitettu yhteen. Lähtökohtia ovat virkistysalueiden sijainti ja mitoitus, virkistysaluenormisto sekä -hierarkia.
Kartta 3. Kuopion leikkipuistot ja koiraurheilualueet. (Kuva Kuopion kaupunki)
Yleiskaavatasoisissa rakennesuunnitelmissa esitetyt aluevaraukset pohjautuvat vapaa-aikapalvelujen toiminnallisiin tavoitteisiin. Rakennesuunnitelma tarkistetaan kerran valtuustokaudessa ja sen painopiste on perusliikuntapalveluissa. Esimerkiksi VPK-89 suunnitelmassa tarkasteltiin mm. liikunta- ja virkistyspalvelut harrastemuodoittain ja -alueittain. Muut tavoitteet liittyvät mm. VPK-palveluiden mitoittamiseen alueen väestömäärän mukaan, palveluiden saavutettavuuteen ja räätälöintiin eri ikäryhmille sekä asuinalueiden viihtyvyyteen.
Kuopiossa on määritetty liikunta- ja virkistyspalveluiden kehittämistavoitteet maankäytön suunnitteluun liittyen (ajanjaksolle 2005-2015) seuraavasti:
- Lähiliikuntaohjelma (kaupunginosa / korttelipuistojen toiminnallisten osuuksien siirtäminen koulujen yhteyteen).
- Reitistöjen kehittäminen.
- Liikunnalle ja virkistyksen toiminnallisille tavoitteille osoitetaan aluevaraukset yleiskaavoituksessa.
- Viheraluejärjestelmän kehittäminen.
- Tiedotus.
Kaavio 2. Virkistysrakennekaavio. (Kuva Kuopion kaupunki)
Kuopion autoistumisaste on Helsingin jälkeen maan alhaisin. Kaupungin rännikatuverkosto on palautettu jalankulkukaupungin katuverkoksi. Lisäksi uusien asuinalueiden suunnittelussa on kehitetty "bussikaupunginosa-periaate", jossa uusi alue liittyy bussisillalla aiempaan rakennuskantaan, esimerkiksi ns. Saaristokaupunki. Kuopiossa kaupunkia kehitetään teemalla ”jalankulku- joukkoliikenne- ja autokaupunki”, tässä järjestyksessä (Kosonen 2007).
Lähde
Kosonen, Leo (2007). Kuopio 2015. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö-sarja, 36.
4.6 Elävät asuinalueet, Australia
Liveable Neigbourhoods, elävät asuinalueet, on Australiassa kehitetty suunnittelu- ja toimintaohjelma, jonka avulla pyritään toteuttamaan suunnittelustrategisia kestävän kehityksen tavoitteita. Tutustu aiheeseen tarkemmin (englanniksi) Länsi-Australian suunnittelukomission sivuilla osoitteessa:
[WWW] http://www.planning.wa.gov.au/650.asp
4.7 Iisalmen ydinkeskustan virkistys- ja asiointireitit
Iisalmen keskustan asiointi- ja ulkoilureittejä koskeva suunnitelma (arkkit.yo Jaana Keränen) on esimerkki siitä, kuinka olevaa keskustaympäristöä voidaan kehittää arkiliikunnan olosuhteet hyvin huomioivaksi. Tavoitteena on ollut keskeisten ulkotilojen ja reittien käveltävyyden ja pyöräiltävyyden kehittäminen eri väestöryhmien näkökulmasta. Suunnitelman laatiminen on perustunut vuorovaikutteisiin menettelyihin, kuten Iisalmen kaupungin eri hallintokuntien väliseen yhteistyöhön ja Iisalmen kaupungin ikäihmisten neuvoston kuulemiseen.
[WWW] http://herkules.oulu.fi/isbn9789514292606/
Oulujoen varren virkistysreittisuunnitelma (arkkit.yo Eetu Arponen) on esimerkki lähestymistavasta, jossa hyvät arkiliikunnan olosuhteet asetetaan maankäytön suunnittelussa nykyistä selkeämmin tavoitteeksi jo ennen täydentyvien ja kokonaan uusien asuinalueiden asemakaavoituksen aloittamista. Kokonaissuunnitelmassa esitetään jatkuva, erilaisia reittivaihtoehtoja sisältävä sekä suunnittelualueen kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia kohokohtia hyödyntävä reitistö.
[WWW] http://herkules.oulu.fi/isbn9789514292613/
4.9 Arkiliikunta murroksessa - nousevat lajit Oulussa
Nousevat lajit Oulussa -selvityksen ja kehittämissuunnitelman (arkkit.yo Sirpa Luoma) lähtökohtana ovat lasten ja nuorten suosimat arkiliikunnan uudet muodot: rullalautailu, BMX ja parkour. Osahanke koostuu analyysistä, lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteistä lajien harrastamisen edistämiseksi sekä vuorovaikutteista suunnittelua havainnollistavista esimerkeistä. Työn kuluessa on viety läpi laaja vuorovaikutus eri käyttäjäryhmien kanssa. Mm. kaupungin edustajia ja eri lajien harrastajista koottuja asiantuntijaryhmiä on kuultu prosessin aikana.
[WWW] http://herkules.oulu.fi/isbn9789514292620/
4.10 Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö.
Vuorovaikutteinen toimintamalli: tapaus Halinen
Raportissa (arkkit.yo Jussi Eskelinen) kuvataan vuorovaikutteiseen suunnitteluun perustuvan arkiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen tähtäävä kokeiluhanke Turun Halisten lähiössä. Osana kokeilua on järjestetty arkiliikunta-aiheinen kävelykierros, liikkuva työpaja ja seminaari. Työpajassa kokeiltiin uudenlaista ”Liikkuva lähiö”-suunnittelutyökalua.
[WWW] http://herkules.oulu.fi/isbn9789514263996/
4.11 Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö.
Vuorovaikutteinen toimintamalli: tapaus Jukola
Raportissa (arkkit.yo Jenny Miettinen) kuvataan vuorovaikutteiseen suunnitteluun perustuvan arkiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen tähtäävä kokeiluhanke Hämeenlinnan Jukolan lähiössä. Osana kokeilua on järjestetty arkiliikunta-aiheinen kävelykierros, liikkuva työpaja ja seminaari. Työpajassa kokeiltiin uudenlaista ”Liikkuva lähiö”-suunnittelutyökalua.
[WWW] http://herkules.oulu.fi/isbn9789514263972/