Ahomansikka

Tietyt kasvikunnan jäsenet kuuluvat erottamattomasti kesään ja myös maistuvat kesältä. Niistä yksi on tietenkin mansikka, mutta myös mansikan lähisukulaisen, ahomansikan, maku ja tuoksu muistuttavat vääjäämättä kesästä.

Perennat Mehiläiset ja muut hyödylliset hyönteiset Marjat

Tieteellinen nimi (Latinankielinen nimi): Fragaria vesca
Heimo: Ruusukasvit (Rosaceae)

Kiitollinen ahomansikka

Ahomansikka on erittäin kiitollinen kasvi, joka ei vaadi kasvattajaltaan paljon. Kun hoidat sitä rakkaudella ja istutat sen oikein, voit nauttia puutarhaan levittäytyvästä ihanasta marjasta monina tulevina vuosina. Ahomansikan voi nimittäin istuttaa joko maan peittäväksi kasviksi tai reunuskasviksi monenlaisiin paikkoihin. Se nauttii saadessaan mahdollisimman paljon auringonvaloa – joskin se kasvaa myös varjoisammissa paikoissa.

Ahomansikoiden istuttaminen

Poista ensin rikkaruohot valitsemaltasi istutuspaikalta. Käytä puutarhamultaa ja sekoita siihen lehmänlantaa tai kanankakkaa. Ahomansikka viihtyy hyvin läpäisevässä, multavassa kasvualustassa ja tuottaa hyvissä olosuhteissa runsaan sadon.
Kasvit tulee istuttaa yhtä syvälle kuin ne olivat myyntiruukuissaan. Kastele niitä alusta asti reilusti. Jos haluat saada ensisijaisesti marjoja, istuta kasvit noin 30 cm:n välein. Jos taas haluat ahomansikasta maan peittävän kasvin, voit istuttaa ne tiheämminkin.
Ahomansikka levittäytyy herkästi kärhiensä avulla, mutta pieni lisäapu keväällä ei tee sille pahaa. Voit mieluusti antaa sille joko lannoitetta tai kompostimultaa. Kuukausimansikaksi kutsuttu ahomansikkalajike ei kasvata kärhiä ja sopii parhaiten koriste- tai reunakasviksi.
Ahomansikka vaatii tavallista enemmän vettä marja-aikaan. Se on yleensä kesä–heinäkuussa, mutta voi joskus jatkua syyskuulle asti.
Vastaistutetut kasvit ovat erittäin herkkiä pakkaselle, joten istuta ahomansikat vasta, kun hallanvaara keväällä on ohi.

Ahomansikan kasvattaminen siemenestä

Ahomansikan voi hyvin kasvattaa myös siemenestä asti, jos kylvät siemenet sisällä maalis–huhtikuussa. Siemenet tulee vain painella kevyesti kiinni multaan ja peittää, jotta kylvö pysyy kosteana. Noin 16–24 asteen lämpötilassa siemenet versovat noin kahdessa viikossa. Kouli taimet ja istuta ne ulos, kun hallanvaara on ohi.

Ihania kesämarjoja pienellä vaivalla

Sinulla, joka luet tätä, on mitä luultavimmin ainakin jonkinlainen suhde ahomansikoihin. Ehkä muistat kauniin kesäpäivän, jona olet etsinyt näitä makoisia marjoja kedoilta, rinteiltä tai koivumetsistä ja pujottanut niitä heinänkorteen punaiseksi helminauhaksi. Tai ehkä ahomansikoita kasvoi lapsuudenkotisi puutarhassa, ja napostelit maukkaita ja kiehtovia marjoja heinä-, elo- ja syyskuussa aina ohikulkiessasi.

Allergia

Jos olet allerginen marjoille, vältät luultavasti myös ahomansikoita kuin ruttoa – mutta tiesitkö, että myös allergikot voivat syödä joitakin ahomansikkalajikkeita? Toisin sanoen kaikki voivat nauttia klassisesta kesän marjasta, ja sitä voi vieläpä kasvattaa melkeinpä millaisella palstalla tai parvekkeella tahansa!

Perenna

Itse kasvi on perenna, joka kasvaa takaisin joka vuosi ja usein edellisvuotta suurempana, sillä ahomansikka levittäytyy nopeasti. Kasvi kasvaa noin 5–20 cm:n korkuiseksi. Sen kauniit, sormiliuskaiset lehdet tunnistaa helposti vaaleanvihreästä sävystään. Ahomansikan varsi on melko lyhyt, mutta kasvilla on sitäkin pidempi rönsy, joka yhdistää lukuisat kukkapohjukset toisiinsa. Näistä kukkapohjuksista kasvavat kukat ja epähedelmät. Ahomansikalla on kauniit, tunnusomaisen valkoiset kukat. Sen kukinta-aika ajoittuu touko–heinäkuuhun. Se on yleinen koko maassa, ja sitä esiintyy runsaasti niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.

Mansikan alkumuoto

Ahomansikoiden pujottaminen heinänkorteen on useimmille tuttu tapa. Pitkän, keskikesään ajoittuvan sadonkorjuuaikansa ansiosta näiden epähedelmien ihanasta mausta voi nauttia pitkään. Itse asiassa mansikat polveutuvat alun perin ahomansikoista; mansikka jalostettiin risteyttämällä kaksi eri ahomansikkalajiketta. Toisin kuin ahomansikkaa, mansikkaa ei siis esiinny lainkaan luonnonvaraisena.

Puutarhassa, lavalaatikossa tai ruukussa helposti kasvatettava, terveellinen makupala

Ahomansikoiden poimiminen ja syöminen on erityisesti lapsille mieleistä puuhaa, ja myös aikuiset pitävät niiden mausta. Marjalla on voimakas, makea ja aivan erityinen maku, mikä tekee ahomansikasta suositun puutarhakasvin huolimatta sen vallattomasta tavasta levittäytyä sinne tänne. Ahomansikat on parasta syödä sellaisinaan, sillä hillottuina tai muuten valmistettuina ne menettävät makuaan huomattavasti. Suurimman nautinnon marjoista saa siis suoraan poimittuina. Ahomansikka on myös erittäin helposti kasvatettava kasvi ja pärjää erinomaisesti itsekseen, kunhan se saa riittävästi auringonvaloa. On toisin sanoen useita syitä vaalia tätä punaista ja terveellistä makupalaa puutarhassa tai parvekkeella!

Hyvä tietää ahomansikasta

Eri ahomansikkalajikkeita on kaksitoista, joista kolme kasvaa luonnonvaraisina Suomessa.
Valkoisia ahomansikoita tuottavan lajikkeen marjat sopivat myös allergikoille.
Kuuluu ruusukasveihin ja on sukua muiden muassa pihlajalle ja ojakellukalle.
Ahomansikka on mansikan kantamuoto: mansikka sai alkunsa amerikkalaisen ja eteläamerikkalaisen ahomansikan risteytyksestä – Suomessa ensimmäisiä mansikoita kutsuttiin ananasmansikoiksi.
Punainen ”marja” on tarkkaan ottaen epähedelmä, ja varsinaisia marjoja ovat sen ulkopinnassa olevat pienet siemenet.
Esiintyy koko maassa tunturi-Lappia lukuun ottamatta.
Varhaisimmat ahomansikoihin liittyvät löydökset on ajoitettu keskiajalle.