Shih Tzu

Nykyään tuntemamme ja rakastamamme shih tzu on ikivanha risteytys. Koirarotu jalostettiin 1600-luvulla Kielletyn kaupungin muurien sisällä Tiibetin luostareista peräisin olevista Lhasa Apsosta ja varhaisesta kiinanpalatsikoirasta. 
Tuloksena syntyi Lhasan leijonakoiriksi kutsuttu koira, joka pysyi piilossa länsimaiden katseilta aina 1900-luvulle asti. Tällöin perustettiin Pekingin kennelklubi, ja Lhasan leijonakoirat esiteltiin ensimmäistä kertaa Lhasa Apson rinnalla. 

Vasta 1930-luvulla nämä koirat löysivät tiensä Englantiin, missä niitä esiteltiin jälleen kerran Lhasa Apson rinnalla. Oli kuitenkin hyvin selvää, että rodut olivat täysin erilaisia. Pyöreäkalloisempi sekä lyhyemmän kuonon omaava koira tuli tunnetuksi nimellä shih tzu, joka on siten täysin oma rotunsa.

Tämä koira sopii erinomaisesti ensikertalaiselle, kunhan pystyt huolehtimaan koiran hoidosta ja olemaan kotona suurimman osan ajasta. Kuten kaikkia seurakoirarotuja, niitä ei ole luotu pärjäämään yksin. Rotu kykenee korkeatasoiseen koulutukseen, jos panostat siihen . Shih tzu se on sylissä viihtyvä, taloudellinen ja hauska koira, joka tulee toimeen kaikkien kanssa.

Shih tzut ovat täysin tyytyväisiä lyhyisiin kävelylenkkeihin, ja ne kävelevät mieluummin kolme 20 minuutin lenkkiä päivässä kuin yhden tunnin mittaisen lenkin. Lyhyen kuononsa ja litteiden kasvojensa vuoksi niitä ei saa koskaan ulkoiluttaa kuumina päivinä, ja on huolehdittava siitä, että ne eivät joudu tilanteisiin, joissa ne voivat ylikuumentua.

Shih tzut nauttivat liikunnasta myös kotona, joten leikit ja vuorovaikutus omistajan kanssa ovat erittäin tärkeitä.

Tämä pieni koira (4,5-8 kg) voi asua asunnossa tai pienemmässä kiinteistössä, kunhan se pääsee ulkoilemaan Ja tarpeentekopaikalle. Ne kuitenkin hyötyvät omasta pihasta tai ulkotilasta.

Toinen huomioon otettava asia on, että shih tzulla on kaksinkertainen turkki, jonka vuoksi ne ovat alttiita lämpöhalvauksille. Siksi ilmastointi tai säännöllinen kodin tuuletus auttaa niitä viilentymään kesäkuukausina paljon paremmin.

Pienillä koirilla, kuten shih tzu -koirarodulla, on nopea aineenvaihdunta, mikä tarkoittaa, että ne polttavat energiaa nopeasti. Niiden pienet vatsalaukut tarkoittavat tosin myös sitä, että niiden on syötävä vähän kerrallaan, mutta usein. Pienten rotujen ruoat on suunniteltu erityisesti siten, että niissä on sopiva määrä tärkeimpiä ravintoaineita ja ne ovat pienempikokoisia, jotta ne sopivat pienempiin suihin. Pienet nappulat kannustavat myös pureskeluun ja parantavat ruoansulatusta. Oikeanlainen ravitsemus ja hoito voivat yhdessä vaikuttaa siten, että shih tzun elinikä voi olla jopa 16 vuotta.

Shih tzun turkki on pitkä, pehmeä ja runsas, ja siinä on runsaasti aluskarvaa, joten se vaatii paljon päivittäistä hoitoa, jotta se pysyy huippukunnossa. Rodun turkinhoito vaatii myös usein kylvetystä, joskus jopa kerran viikossa, ja ne on kuivattava huolellisesti.

Koska turkki kasvaa kuononpäästä ylöspäin, niille laitetaan usein pään yläosan karvat ponnarille. Niiden kasvot on hyvä pestävä päivittäin, sillä karvoihin voi tarttua ruokaa ja muita epäpuhtauksia. Jos turkki kasvaa kohtuuttoman pitkäksi, se voidaan pitää lyhyenä. Parhaiten voit saada neuvoja eläinlääkäriltä tai kasvattajalta.

Huolimatta siitä, että rodulla on taipumus yrittää vakuuttaa omistajilleen, että koulutus on ehdottomasti niiden alapuolella, ne voivat olla älykkäitä koiria. Shih tzut nauttivat temppujen ja leikkien oppimisesta, ja ne tulisi kouluttaa kävelemään valjaissa tai hihnassa sekä tulemaan takaisin omistajan luokse, kun niitä kutsutaan.
Vaikka ne näyttävät kilteiltä, ne voivat olla yllättävän leikkisiä ulkona, ja niiden tiedetään nauttivan oravien tai jopa naapurin kissan jahtaamisesta!

Koirat tarvitsevat varhaista sosialisointia, jotta ne voivat luottaa ihmisiin ja muihin koiriin.
 

Shih tzu on yleensä yhden ihmisen koira, mutta se tulee toimeen kaikkien perheenjäsenten kanssa. Ne pitävät kuitenkin rauhasta ja hiljaisuudesta, joten ne sopivat paremmin rauhallisempiin perheisiin, joissa on vanhempia lapsia.

Vaikka monien koirien ajatellaan perinteisesti olevan hyviä lasten kanssa, kaikki koirat ja lapset on opetettava tulemaan toimeen toistensa kanssa, kunnioittamaan toisiaan ja olemaan yhdessä turvallisesti. Koiria ja pikkulapsia ei silti koskaan saisi jättää Yksin keskenään, ja aikuisten olisi valvottava kaikkea kanssakäymistä.