Ristijärvi tänään ja huomenna

1.11.2019

Ristijärven kunta on tänä päivänä samassa muutoksen veneessä kuin muutkin Kainuun kunnat osana laajemmin harvaan asuttua Suomea. Muuttosuunta opiskelun ja työn perässä on maalta kasvukeskuksiin.  Samaan aikaan me täällä harva-alueella sopeutamme rakenteita ja palveluja väestön vähenemisen ja vanhenemisen vuoksi.

Työvoimapula ei enää ole yksiomaan kasvukeskusten haaste. Myös Kainuussa kehityksen ja elinvoiman kasvun jarruna monilla aloilla on työvoimapula. Työtilaisuuksien lisääntyminen täällä harva-alueella tuo mahdollisuuksia paluumuutolle, mikäli perheen molemmille vanhemmille löytyy töitä ja lapsille hyvät päiväkodit, koulut, harrastus- ja opiskelumahdollisuudet.

Paikkariippumaton työnteko meidänkin mahdollisuus

Tänä päivänä puhutaan paljon työn hajauttamisesta ja paikkariippumattomuudesta. On paljon erilaisia töitä, joita voidaan tehdä paikkariippumattomasti nykyaikaisella viestintä- ja tietotekniikalla, vaikka kotoa tai vapaa-ajan asunnolta käsin. Toki työvoimavaltaiset alat kuten tehtaat, kaivokset, hoiva-ala jne. vaativat edelleen työvoimaa paikan päälle. Hajautettu työ mahdollistaa työnteon, asumisen ja elämisen myös täällä Ristijärvellä, eikä töiden perässä aina tarvitse muuttaa. Tällä saralla riittää vielä paljon kehittämistä.

Miten väkeä Ristijärvelle?

Väestön kasvu Suomessa on kääntynyt laskuun. Ennusteiden mukaan 20 vuoden päästä vain Uudellamaalla syntyy enemmän lapsia kuin ihmisiä kuolee. Tilastojen mukaan Kainuun maakunnan väkiluku pienenee nykyisestä noin 72 000 asukkaasta seuraavan 20 vuoden aikana alle 60 000 asukkaaseen.

Ristijärven kunnan väestön osalta muutos vaikuttaa olevan huomattavasti maltillisempi verrattuna vaikkapa muihin Kainuun kehyskuntiin. Nyt kunnassa on noin 1 270 asukasta ja ennusteiden mukaan vielä 20 vuoden päästäkin vajaa 1 100 asukasta. Ikärakenteen kehittyminen näyttää siltä, että yli 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan vielä seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta. Ikäihmisten palveluiden tarve ei ole ainakaan vähenemässä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee jatkossakin tekeviä käsiä ja lisää työvoimaa. Sama tilanne on muuallakin Euroopassa. Suomi ei välttämättä ole kovin houkutteleva maa työn perässä muuttaville. Kilpailu työvoimasta on eurooppalainen ja laajempikin ilmiö. Tämä asettaa haasteita tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Mihin yhteiskunnalla on tulevaisuudessa resursseja ja varaa?

Muutoksen suunta on käännettävissä paluumuutolla, maahanmuutolla ja syntyvyyden lisäämisellä.

Peruspalvelut pyritään järjestämään kaikille kuntalaisille

Ristijärven kunnassa on panostettu viime vuosikymmenen aikana seniori-asumiseen ja palveluihin. On rakennettu ja peruskorjattu asuntoja. Kuntaan saatiin myös monitoimikeskus Virtaala, jossa järjestetään monipuolista liikuntaa vesiallastoimintoineen kaiken ikäisille huomioiden myös ikäihmiset. Huolimatta siitä, että kunta on saanut senioripitäjän ”leiman”, emme ole unohtaneet nuoria ja lapsia. Toimivat ja hyvät peruspalvelut vauvasta vaariin halutaan pitää kunnassa edelleen.

Vanhan terveyskeskuksen korvaava uusi hoivatalo valmistuu ensi helmikuussa. Sote-palvelut saavat uudet nykyaikaiset ja monikäyttöiset tilat. Hoivataloon tulee tilat niin soten, kunnan kuin yksityisenkin toimijan tarpeisiin. Tiloihin tulee 34 hoiva-asuntoa, joista yksityiselle toimijalle 22 ja sotelle 12. Lääkäri, hammaslääkäri, kansanterveyshoitaja, laboratorio, neuvola ja fysioterapia saavat uudet nykyaikaiset tilat. Päiväkoti saa hoivatalosta uudet tilat ja myös kunnan ja soten tarvitsema ateriatuotanto jatkuu uudessa keittiössä. Tilaratkaisu on hyvä esimerkki siitä, että kaikki - niin kunnalliset kuin yksityisetkin - toimijat voivat toimia samassa talossa. Omia rakennuksia jokaiselle eri toimijalle ei ole enää varaa ylläpitää tai rakentaa. Toivoa vain sopii, että käsillä olevassa sote-uudistuksessa ja muutoksessa nämä peruspalvelut säilyvät edelleen täällä lähellä kuntalaisia. Puitteet toiminnan tarkoituksenmukaiselle ja taloudelliselle jatkumiselle ovat täällä Ristijärvellä nyt ja tulevaisuuteen katsoen kunnossa.

Ristijärven sijainti on suotuisa

Ristijärven kunta on sijainniltaan ja kulkuyhteyksiltään Kainuun maakuntakeskuksen kainalossa ihanteellisella paikalla. Matkaa maakuntakuntakeskukseen, rautatie- ja lentoasemalle on vain reilun puolen tunnin ajomatkan verran. Kajaani ja Sotkamo työssäkäyntialueena ovat helposti saavutettavissa.

Kunnassa on tarjolla runsaasti ympärivuotiseen asumiseen tontteja puhtaiden vesistöjen äärellä tai vaikkapa vaaramaisemissa Saukkovaaralla. Hyvät ja toimivat peruspalvelut, sijainti, turvallisuus, puhdas luonto ja luonnonläheisyys ovat valtteja täällä asumiseen ja tänne muuttamiseen.

Maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisia, Åbo Akademin tuore tutkimus paljastaa. Maaseutumainen asuminen ja luonnonläheisyys ovat merkittävässä roolissa ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Tervetuloa tutustumaan, tämä on ainakin kokeilemisen arvoinen asia!

Yhteisöllisyys Ristijärven voimavarana

Ristijärven kunnassa on vahva yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen meininki. Yhteistyössä ja talkoilla täällä järjestetään paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia. Joka kesäiset Veisuuvestivaalit ja Juustoleipämessut ovat tästä hyvä esimerkki. Talkoiden ja yhteistyön voimalla pieni urheiluseura Ristijärven Pyry järjestää Saukkovaaralla ensi talvena hiihdon yleisen sarjan SM-kilpailut.

Kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan yhä enemmän nyt ja tulevaisuudessa myös hoito- ja hoivatyössä. Eläkeläisissämme on tärkeä ja merkittävä voimavara eri yhteisöjen, yhdistysten ja seurojen toiminnassa. Kunta tekee tiivistä yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa.

Kunnan talous on vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta tulevina vuosina joudumme tarkkaan pohtimaan, mihin rahat riittävät. Tällä hetkellä 75 % kunnan vuosikatteesta on sote-menoja. Sote-kulut on saatava laskemaan ja vastaamaan kuntien kantokykyä. Samaan aikaan kunnan on huolehdittava muistakin lakisääteisistä palveluista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa. Kunnan on huolehdittava myös infrasta ja elinvoiman kasvusta. Kainuun Sote on säästöjä etsiessään karsimassa ei-lakisääteisiä tehtäviään, joita sen on ollut tarkoituksenmukaista toteuttaa kuntien rahoittamana kuntien puolesta. Lakkautuslistalla ovat yhdistysten ja järjestöjen kohdeavustukset sekä koulupsykologien tehtävien siirtäminen kuntien vastuulle. Mielenkiintoista tässä on se, että sote saa rahat näihin tehtäviin kuntien maksuosuuksissa, mutta on palauttamassa tehtäviä takaisin kunnille. Maksuosuuksien pienenemisestä tältä osin ei ole käyty keskustelua.

Ristijärven kunnassa on nyt tekemisen meininki ja vahva usko tulevaisuuteen. Täällä on hyvät ja toimivat palvelut nyt ja huomenna. Puitteet palveluiden järjestämiseen ovat erinomaiset. Vaikka väki vähenee, niin pidot eivät välttämättä parane, mutta kaikin keinoin pyrimme pitämään yllä riittävät ja hyvätasoiset palvelut kuntalaisille.

Teällä on hyvä assuo ja elleä!